Siirry pääsisältöön

Många obesvarade frågor

I slutet av maj konstaterade kommun- och reformminister Anu Vehviläinen (C) och finansminister Petteri Orpo (Saml) att landskapsvalet kommer att hållas i januari 2018. De såg inte skäl att uppskjuta valet till en senare tidpunkt. Landskaps- och vårdreformen förbereds med snabb tidtabell i riksdagens utskott. Enligt talmännens senaste beslut kommer riksdagen att behandla social- och hälsovårdslagstiftningen i början av hösten. Många sakkunniga tycker att tidtabellen är för stram. Speciellt då den så kallade valfrihetsmodellen kan möta på problem med grundlagen. Detta får vi veta efter midsommaren, då grundlagsutskottet borde ge sitt uttalande.
Det finns ganska bred konsensus mellan rikspartierna om att social- och hälsovårdstjänsterna bör arrangeras med bredare axlar. Men tvångsbolagiseringen och den marknadsdrivna valfriheten samt landskapens finansiering och sparkrav på tre miljarder euro väcker stor oro. Också regeringens pilotprojekt, med vilket de uppmuntrar kommuner att bolagisera verksamheten redan nu är inte obetydlig, eftersom EU:s lagstiftning gör det nästan omöjlig att dra tillbaka bolagiseringsbeslutet, även om det skulle visa sig fungera dåligt eller att vara för dyrt. Det klokaste skulle vara att nu dra i handbromsen, både gällande pilotprojektet och planerna där tvångsbolagiseringen är den bärande kraften i vårdreformen.
Sannfinländarnas partikongress och ordförandeval förvirrar också läget. Enligt opinionen är både Sampo Terho och Jussi Halla-aho starka kandidater, men i detta skede är det svårt att spekulera om vem av alla sex kandidater som blir vald till partiets följande ordförande. Partiets alla medlemmar har rätt att rösta på ordförande, de behöver bara komma på plats till kongressen. Den kandidaten som lyckas få mest egna väljare på plats blir vald. Enligt MTV:s utredning vill största delen av medlemmarna att partiet fortsätter i regeringen också efter ordförandebytet, men olika spekulationer om saken finns i luften.
De närmaste veckorna kommer att vara spännande med tanke på regeringens framtida samarbete, landskapsvalets tidpunkt och vårdreformens genomförbarhet. Kommer Sannfinländarna att stanna i regeringen? Är Kristdemokraterna och SFP intresserade av att gå in i regeringen om Sannfinländarna går ut? Är valfrihetsmodellen grundlagsenlig? Blir landskaps- och social- och hälsovårdslagstiftningen klar i tid för att landskapsvalet kan ordnas i januari 2018?
Anette Karlsson
Texten är publicerad 9.6.2017 i Östnyland och HBL.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...