Maakuntavaalit järjestetään kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan tammikuussa 2018. He eivät näe mitään syytä siirtää vaaleja myöhemmäksi. Maakuntalainsäädäntöä sekä sosiaali- ja terveysuudistusta valmistellaan eduskunnassa vauhdilla, niin että kaikki saataisiin valmiiksi kesään 2017 mennessä, jotta maakuntavaalien suunnitellusta aikataulusta voidaan pitää kiinni. Monet asiantuntijat ovat arvioineet, että aikataulu on liian tiukka. Erityisesti ns. valinnanvapauspaketti saattaa kohdata perustuslaillisia ongelmia. Siinä tapauksessa on mahdollista, että uudistus tehdään nyt, mutta ilman ns. valinnanvapauspakettia.
Eduskunnassa löytyy melko laaja yhteisymmärrys siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen tulisi siirtää leveämmille hartioille. Huolta sen sijaan herättää mm. hallituksen kaavailema markkinavetoinen laaja valinnanvapaus, maakuntien valtiolta tuleva rahoitus ja 3 miljardin euron säästötavoitteet sekä julkisten toimijoiden pakkoyhtiöittäminen. Myös ensihoidon muutokset herättävät huolta. Nykyään ambulanssien ajoajat perustuvat minuutteihin – kiireellisissä tapauksissa ambulanssin pitää ehtiä potilaan luo pääosin kahdeksassa tai 15 minuutissa. Nyt sairaanhoitopiiri määrittelee, kuinka suuri osa alueen väestä pitää näiden elintärkeiden minuuttien sisällä tavoittaa. Nykyjärjestelmä ei ole ongelmaton, mutta jatkossa laissa määriteltyä aikarajaa ei olisi olemassa. Maakunta saisi itse määritellä aikarajat, joiden sisällä alueen väestöstä pitää tavoittaa 50 tai 90 prosenttia. Kun lainsäädäntö ei velvoita mitään, pelkona on, että maakunnat voivat määritellä hyvinkin pitkiä aikoja.
Säästötavoitteet voivat pakottaa maakunnat tekemään ratkaisuja, jotka eivät ole kestäviä ja pitkällä tähtäimellä kannattavia. Hallituksen kaavailema rahoitusmalli antaa ministeriölle oikeuden kontrolloida mihin maakunta käyttää rahaa ja mistä se säästää. Maakunnilla tulisi olla verotusoikeus, jotta niillä olisi aito mahdollisuus tehdä itsenäisiä päätöksiä. Valtion tiukka taloudellinen kontrolli voi johtaa mm. siihen, että palvelut siirtyvät kauas pienillä paikkakunnilla asuvien luota.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolisille alueille, kuten Itä-Uudellemaalle on tärkeää saada maakuntavaltuustoon aktiivisia edustajia, joiden puolueilla on uudessa maakuntavaltuustossa iso ryhmä, jotta oman alueen edunvalvonta olisi mahdollisimman vaikuttavaa. Millainen sairaala ja terveyskeskus meillä on tulevaisuudessa? Kuka hoitaa ikäihmiset ja miten lastensuojelu toimii? Kuinka nopeasti ambulanssi tulee kun on hätä? Monet meille elintärkeät palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle ja siksi alueen ääni on saatava vahvasti kuuluviin.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 5.6.2017 Uusimaassa.