Siirry pääsisältöön

Pelialaan panostettava amiksessa

Itäisen Uudenmaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen tulevaisuus ei vieläkään ole ratkaistu. Kaksikielisellä Itä-Uudellamaalla tarvitaan laadukasta suomen- ja ruotsinkielistä toisen asteen ammatillista koulutusta. Toimivan ratkaisun saavuttaminen vaatii alueen kuntapäättäjiltä kykyä hahmottaa kokonaisuus, kieliryhmien erottelun sijaan. Itä-Uudenmaan kuntien tulee perustaa uusi kaksi- tai kolmikielinen koulutuksenjärjestäjä, jonka alaisuudessa on kaikki itäuusmaalaiset oppilaitokset (Point College, Inveon ja Porvoon Amisto). Näin alueen kolmen parhaan ammatillisen oppilaitoksen voimavarat saadaan yhdistettyä yhdeksi vetovoimaiseksi ja laadukkaaksi kokonaisuudeksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksen (2016) mukaan 9. luokkalaisille tärkeimmät opiskelupaikan valintakriteerit ovat alan kiinnostavuus ja mahdollisuudet jatko-opintoihin, halu päästä hyväpalkkaiseen työhön, oma kunnianhimo ja halu menestyä. Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opetustarjontaa on jatkuvasti kehitettävä ja teknologian kehityksessä on pysyttävä mukana – uusiin kasvutrendeihin pitää tarttua.
Heinäkuun alussa koko maailma muuttui, kun uusi hittipeli Pokemon Go julkaistiin. Ennen pelin julkaisua vain harvat olivat kuulleet lisätystä todellisuudesta, nyt miljoonat ihmiset kaikkialla maailmassa kulkevat lisätyn todellisuuden parissa mobiililaitteet käsissään pitkin katuja pelaamassa maailman suurinta peliä. Nintendon markkina-arvo on kasvanut hittipelin ansiosta huikeat 12 miljardia dollaria, eikä osakekurssin nousulla ole rajaa. Pelkkä arvonnousu on yli kaksi kertaa enemmän kuin Microsoft maksoi taannoin Nokian matkapuhelimista. Nokiaa rakennettiin 1980-luvulta saakka ja siihen panostettiin miljardeja euroja ja tuhansia työtunteja. Pokemon Go:n tuotantokustannukset olivat tuosta todennäköisesti korkeintaan promillen luokkaa.
Jo vuonna 2013 peliyritykset kuten Supercell ja Rovio kasvattivat valtion kassaa kuin vakiintunut vientiteollisuus. Esimerkiksi Supercell kasvatti yksinään veropottia enemmän kuin esimerkiksi öljynjalostaja Neste Oil tai kauppakonserni Keskon emoyhtiöt. Peliala on maailmanlaajuisesti kasvava ala ja Suomella on erinomaiset mahdollisuudet päästä apajille.
Itä-Uudellamaalla Prakticum teki ensiaskeleen kohti tulevaa tarjoamalla opiskelijoilleen valinnaisen elektronisen urheilun kurssin. Elerktroninen urheilu on tietotekniikkaa hyödyntävää kilpaurheilua. Vuonna 2001 pelattiin ensimmäinen World Cyber Games (eli elektronisen urheilun olympialaiset), jonka palkintojen arvo oli yli 300 000 dollaria. Ammattimainen pelaaminen mahdollistui, kun järjestettyjen turnausten ja palkintopottien arvo ja peliorganisaatioiden maksamien palkkojen määrä kasvoi riittävän suureksi, jotta pelaaja pystyi elättämään itsensä niillä.
Peliteollisuuteen panostaminen kannattaa, sillä se on tulevaisuutta. Lisäksi ala kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Itä-Uudenmaan kuntien tulee mahdollisimman pian ratkaista toisen asteen ammatilliseen koulutuksen tulevaisuuteen liittyvät kysymykset, jotta alueen oppilaitokset pääsevät nykyistä paremmin kehittämään koulutuksen laatua ja vetovoimaa, panostamalla esimerkiksi jatkuvasti kasvavaan pelialaan.
Anette Karlsson, media-assistentti
Kirjoitus on julkaistu 23.7.2016 Uusimaassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...