Siirry pääsisältöön

Östra Nyland kan vara en föregångare i turism

Nordiska rådets utskott för tillväxt och utveckling i Norden besökte Färöarna i slutet av juni. Vi fick möjlighet att bekanta oss med det lokala näringslivet, speciellt fiskindustrin och turismbranschen.
Industrierna är de största sysselsättarna i regionen och Färöarnas sysselsättningsgrad är 82 procent. Finlands regering har som målsättning att under denna valperiod höja sysselsättningsgraden till 72 procent. Staten och kommunerna måste vidta åtgärder som både stöder sysselsättning och innovativa lösningar, som följer globalt växande trender.
Vi östnylänningar kunde ta modell av Färöarnas satsningar på den internationella turismen. Till exempel Borgå och Lovisa har mycket gemensamt med det exotiska turistmålet, Färöarna. Båda har vacker natur, havsvyer, skärgård, delar av gamla staden samt små butiker, där man kan köpa hantverk och ekologiska produkter. Östra Nylands kommuner har ypperliga möjligheter att öka sysselsättningen i regionen genom att satsa på turism.
År 2012 hade Färöarna ungefär lika lite turister som sydpolen. De förstod att turismen är en växande bransch och att det är vettigt att satsa på branschen. De gjorde videor och kampanjer. Målet var att öka kännedomen om området. Redan år 2015 hade över 200 internationella journalister besökt området och PR-värdet hade stigit från 13 miljoner danska kronor (2013) till 176 miljoner danska kronor. Turistmängderna har ökat årligen och nu är branschen Färöarnas näst största sysselsättare.
Även om östra Nylands vyer är vardag för oss, är det ett exotiskt resemål för många internationella turister. Enligt asiatiska researrangörer är Borgå den trettionde vackraste staden i Europa. Dessutom fungerar Finland som en port både till Asien samt till norra Europa. Borgå och Lovisa har alltså alla förutsättningar att lyckas med att öka turistmängderna, det behövs bara målmedvetna åtgärder – och arbetet måste påbörjas nu.
Östra Nyland kan lära sig mycket av Färöarna gällande utvecklandet av turismen. Vi behöver en ny strategi för marknadsföring av turism, dessutom behövs videor och kampanjer som väcker känslor – också riktade till internationella turister. På det sättet kan vi visa en liten bit av allt det vi har att erbjuda. Enligt forskningen är erfarenhetsturism, matturism och naturturism växande trender.
Turismen är en växande framtidsbransch, där arbetsplatserna finns i regionen också i framtiden. Östra Nyland kan vara en föregångare inom turismbranschen i Finland, liksom Färöarna är i Norden.
Anette Karlsson, politisk rådgivare
Socialdemokraterna i Nordiska rådet

Bekanta dig med Färöarnas strategi här.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...