Siirry pääsisältöön

Itä-Uusimaa voi olla edelläkävijä matkailussa

Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta vieraili kesäkuun lopussa Färsaarilla. Pääsimme tutustumaan paikalliseen elinkeinoelämään, erityisesti turismiin ja kalastukseen. Alat ovat Färsaarten suurimmat työllistäjät ja alueen työllisyysaste onkin 82 prosenttia. Suomen hallitus on asettanut tälle vaalikaudelle 72 prosentin työllisyystavoitteen. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä valtiolta että kunnilta määrätietoisia työllisyyttä lisääviä toimia ja tulevaisuuden trendejä tunnistavia innovatiivisia ratkaisuja.
Me itäuusmaalaiset voisimme ottaa mallia Färsaarten panostuksesta kansainväliseen matkailuun. Esimerkiksi Porvoolla ja Loviisalla on paljon yhteistä eksoottisen turistikohteen, Färsaarten kanssa. Molemmissa on kaunis luonto, merimaisema, saaristo, vanhaa kaupunkia ja pieniä puoteja, joissa myydään käsitöitä ja ekologisia tuotteita. Itä-Uudenmaan kunnilla on erinomaiset mahdollisuudet edistää alueen työllisyyttä panostamalla turismiin nykyistä enemmän.
Vuonna 2012 Färsaarilla oli miltei yhtä vähän turisteja kun etelänavalla. He ymmärsivät, että turismi on kasvava ala ja siihen panostaminen on järkevää. He tekivät videoita ja kampanjoita. Tavoitteena oli lisätä alueen tunnettuutta. Vuoteen 2015 mennessä alueella oli vieraillut yli 200 kansainvälistä toimittajaa ja PR arvo oli noussut 13 miljoonasta tanskan kruunusta (2013) 176 miljoonaan tanskan kruunuun. Turistien määrä on lisääntynyt vuosittain vuodesta 2012 lähtien ja nyt ala on alueen toiseksi suurin työllistäjä.
Vaikka Itä-Uudenmaan maisema on meille arkea, on se monelle kansainväliselle matkaajalle eksoottinen turistikohde. Aasialaisten matkanjärjestäjien mukaan Porvoo on Euroopan 30:si kaunein kaupunki. Lisäksi Suomi toimii maantieteellisesti porttina sekä Aasiaan että Pohjois-Eurooppaan. Porvoolla ja Loviisalla on siis kaikki edellytykset onnistua turistimäärien lisäämisessä, tarvitaan vain määrätietoisia toimia – ja työ on aloitettava nyt.
Turismin kehittämisessä voimme oppia paljon Färsaarilta. Tarvitsemme uudistetun matkailumarkkinoinnin strategian sekä tunteita herättäviä videoita ja kampanjoita – myös kansainvälisille turisteille suunnattuja. Näytetään maailmalle vilaus kaikista elämyksistä, joita alueemme voi heille tarjota. Tutkimusten mukaan elämysmatkailu, ruokamatkailu ja luontomatkailu ovat kasvavia trendejä. Matkailu on tulevaisuuden kasvuala, jonka piirissä olevat työpaikat säilyvät alueella. Itä-Uusimaa voi olla matkailualan edelläkävijä Suomessa, kuten Färsaaret ovat Pohjolassa.
Anette Karlsson, poliittinen asiantuntija
Sosialidemokraatit Pohjoismaiden neuvostossa

Tutustu Färsaarten matkailukehitykseen tästä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...