Siirry pääsisältöön

Turismilla kasvua ja työtä

Pohjoismaiden neuvosto kokoontui tammikuun lopulla Helsingissä. Kokouksen yhtenä aiheena oli turismin edistäminen Pohjoismaissa. Porvoo oli aasialaisille matkanjärjestäjille tehdyssä kyselyssä (UM 30.1.) Euroopan kauneimpien kaupunkien joukossa. World Tourism Organization (UNWTO) mukaan turismi on nopeasti kasvava ala. Suomessa ala on kasvanut 30 prosenttia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Alalle on ennustettu syntyvän lähivuosina kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
Suomella ja muilla Pohjoismailla on hyvät mahdollisuudet edistää turismia markkinoimalla aluetta turvallisena ja monipuolisena matkailukohteena. Tutkimusten mukaan Eurooppaan saapuu tulevaisuudessa yhä enemmän aasialaisia turisteja. Suomi on näin sijaintinsa ja hyvien lentoyhteyksien johdosta erinomaisessa asemassa.
Pohjoismaat tekevät nyt omaa markkinointia turismin edistämiseksi. Lisäksi Lapissa tehdään yhteistyötä maarajojen yli. On hyvä, että yhteistyötä tehdään Pohjoisessa, mutta Lappi ei ole ainoa vetovoimainen turistikohde Suomessa. Esimerkiksi Porvoo ja Loviisa ovat kauniita kaupunkeja, joissa on paljon nähtävää ja koettavaa. Ihmiset haluavat elämyksiä, heille on yhdentekevää onko matkustuskohde Ruotsin Malmö tai Suomen Porvoo, kunhan he saavat monipuolisen pohjoismaisen elämyksen.
Pohjolaa ei valitettavasti ole kyetty markkinoimaan maailmanlaajuisesti tunnettuna turistikohteena. Oikeanlaisella markkinoinnilla Pohjola voisi olla vetovoimainen turistikohde siinä missä Karibiakin. Pohjoismainen elämys voisi sisältää Norjan fjordit, Rovaniemen porot ja Porvoon vanhan kaupungin sekä Loviisan Svartholman.
Pohjoismaiden neuvostossa on osoitettu halua edistää alueen turismia. Kunnat ja Suomen eduskunta on saatava mukaan tähän työhön. Turismiin panostaminen kasvattaisi Itä-Uudenmaan elinvoimaisuutta merkittävästi. Yksi tärkeä hanke asian edistämiseksi on itäinen rantarata. Junayhteys Helsinki-Vantaa -lentokentältä Porvoon ja Loviisan kautta Pietariin lisäisi turistien mahdollisuuksia vierailla alueella.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 5.2.2016 Loviisan Sanomissa.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...
Lue lisää »