Siirry pääsisältöön

Turism främjar tillväxt och arbete

Nordiska rådet sammanträdde i Helsingfors i slutet av januari. På agendan fanns bl.a. främjandet av turismen i Norden. Borgå är en av de vackraste städerna i Europa enligt en gallup gjord av asiatiska researrangörer. Enligt World Tourism Organization (UNWTO) är turismen en snabbt expanderad bransch. I Finland har turismen ökat med 30 % på 20 år. Branschen förutspås hämta upp till 50 000 arbetsplatser fram till år 2020.
Finland, så som även de andra Nordiska länderna, har bra möjligheter att främja turismen genom att marknadsföra länderna som trygga och mångsidiga resemål. Enligt forskningarna kommer allt fler turister att komma från Asien. Finland har exceptionellt bra möjligheter att främja turismen på grund av sitt geografiska läge samt av fungerande flygförbindelser till Asien.
De nordiska länderna för nu en egen marknadsföring för att främja turismen. Därtill har man ett bra samarbete över riksgränserna i Lappland. Det är bra att man samarbetar i norr, men Lappland är inte det enda attraktiva resemålet i Finland. Till exempel Borgå och Lovisa är vackra städer där det finns mycket att se och uppleva. Människorna vill ha upplevelser, för dem är det likgiltigt om resemålet är Malmö i Sverige eller Borgå i Finland, bara de garanteras den nordiska upplevelsen.
Vi har inte lyckats marknadsföra Norden som ett världsomfattande resemål. Med rätt marknadsföring kan Norden vara ett lika attraktivt resemål som till exempel Karibien. Den nordiska upplevelsen kunde innehålla fjordarna i Norge, renarna i Rovaniemi och Gamlastan i Borgå samt Svartholm i Lovisa.
Nordiska rådet har visat ett visst intresse för att främja turismen i Norden. Kommunerna och Finlands riksdag måste delta i detta uppdrag. Östra Nylands livskraft kan stärkas med en större satsning på turismen. Ett viktigt projekt är östra kustbanan. En tågförbindelse från flygfältet i Vanda via Borgå och Lovisa till St. Petersburg skulle öka turisternas möjligheter att besöka området.
Anette Karlsson
Texten är publicerad 9.2.2016 i Östnyland.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...