Siirry pääsisältöön

Miesten asevelvollisus ei ole nykypäivää

Suomessa kaikilla miehillä on asevelvollisuus. Naisilla ei samanlaista velvoitetta ole. Järjestelmä on epäoikeudenmukainen ja se ei edistä tasa-arvoa. Sodan tai kriisitilanteen aikana tarvitaan sekä miehiä että naisia. Ei ole tarkoituksenmukaista kouluttaa pelkästään yksi sukupuoli puolustamaan maatamme. Siksi Suomen tuleekin siirtyä yhtenäiseen sukupuolineutraaliin kansalaispalvelusjärjestelmään.
Kansallisena puolustusratkaisuna yleinen asevelvollisuus on ammattiarmeijaa kestävämpi vaihtoehto, sillä se tukee demokraattista osallistumista turvallisuuspolitiikkaan ja korostaa puolustusvoimien kansallista luonnetta. Rangaistusluonteinen siviilipalvelus sen rinnalla tulee kuitenkin lakkauttaa.
Tulevaisuudessa kaikki nuoret, sukupuolesta riippumatta, tulee kutsua kutsuntoihin, jossa nuorten terveydentila tarkastetaan. Jokaisen nuoren tulee osallistua vähintään puolen vuoden pituiseen kansalaispalvelukseen. Kansalaispalvelus sisältää neljä osiota; asellinen, siviili, kriisinhallinta ja kehitysyhteistyö. Jokaisella nuorella on mahdollisuus valita missä muodossa kansalaispalvelus suoritetaan. Kansalaispalvelukseen sisältyisi myös kaikille pakollinen ensiapu- ja paloturvallisuuskoulutus.
Asepalvelus toimisi nykyisellä tavalla, sisältäen jatkossa myös mahdollisuuden spesialisoitua kyberturvallisuuteen. Siviilipalvelukseen sisältyisi hoiva-alan, rakennusalan, ravintoalan tai it-alan työtehtäviä, esimerkiksi työharjoittelun muodossa. Kehitysyhteistyöpalvelukseen sisältyisi erilaisia kehitysyhteistyöprojekteja, joiden avulla pyritään vähentämään esimerkiksi nälänhätää, epidemioita ja ilmastopakolaisuutta. Kriisinhallintapalvelus sisältäisi koulutusta siitä miten ihmisten tulee toimia erilaisissa kriisitilanteissa, kuten suuronnettomuuksissa, metsäpaloissa ja öljykatastrofeissa.
Kansalaispalveluksen lopussa jokaisen nuoren tulevaisuuden suunnitelmat kartoitetaan ja hänelle tarjotaan opinto- ja uraohjausta. Kaikille yhteisen kansalaispalveluksen avulla vahvistetaan koko ikäluokan kansalaisosaamista ja saadaan kuva koko ikäluokan terveydentilasta. Pelkästään miehille suunnattu asevelvollisuus ei ole nykypäivää. Norja päätti ottaa sukupuolineutraalin asevelvollisuuden käyttöön ensi vuonna. Se koskee vuonna 1997 ja sen jälkeen syntyneitä naisia ja miehiä. Suomessa ei samanlaiseen malliin tule siirtyä vaan Suomessa on otettava käyttöön sukupuolineutraali kansalaispalvelus, joka edistää tasa-arvoa ja turvallisuutta – se on nykypäivää.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 4/2014 Debatissa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...