Paluu luokkayhteiskuntaan?

Suomalaista peruskoulua ihaillaan ja jopa kadehditaan maailmalla. Peruskoulu perustettiin takaamaan tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet kaikille, sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Jokainen saa yhtäläisen yleissivistyksen, yhdenvertaiset eväät tulevaisuuden rakentamiseksi. On surullista huomata, että Perussuomalaiset ja Kokoomusnuoret pyrkivät murentamaan järjestelmää, ja sen myötä palauttamaan luokkayhteiskunnan.
Eduskunnan sivistysvaliokunta käsittelee marraskuussa kansalaisaloitteen ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla koulutusasteella. Aloitteessa korostetaan kielten, erityisesti maailman valtakielten, opiskelun tärkeyttä. Aloitteen tekijät painottavat yksilöiden oppimiskyvyn rajallisuutta, ja sillä he perustelevat, että ruotsin kielen opiskelun pakollisuus johtaa ohueeseen vieraiden kielten taitoon.
Ruotsin kielen opiskelu on ollut tulilinjalla jo pitkään, ikään kuin jokainen pitämättä jäänyt ruotsin tunti poikisi sujuvaa puhetta jollain maailmankielellä. Ruotsin kielen oppimäärän muuttaminen vapaaehtoiseksi ei vapauta resursseja peruskoulun kielivalikoiman laajentamiseen. Varsinkin pienissä kunnissa ei ole resursseja useiden kieltenopettajien palkkaamiseen, jolloin ruotsin kielen oppimäärän poistaminen johtaisi väistämättä lasten kielitaidon vähenemiseen.
Ruotsin kielen opetuksen muuttaminen vapaaehtoiseksi asettaisi lapset alueellisesti eriarvoiseen asemaan. Lapsen perusopetustarjonta määräytyisi lapsen asuinpaikkakunnan mukaan. Myös lasten sosioekonomisen taustan merkitys kasvaa kun peruskoulun oppiaineita muutetaan valinnaisiksi oppiaineksi. Ne vanhemmat, jotka ovat korkeasti koulutettuja kannustavat todennäköisesti lapsiaan opiskelemaan ruotsin kieltä.
Tilastojen mukaan korkeasti koulutettujen lapset jatkavat usein korkeakouluun, kohtaavat harvemmin työttömyyttä ja ovat terveempiä. Koulutustasosta riippumatta kielitaito lisää valinnanmahdollisuuksia. Kielitaitoinen ihminen voi työllistyä Suomessa, mutta myös ulkomailla. Ruotsin kieltä taitavat suomalaiset työllistyvät hyvin erityisesti Pohjoismaissa. Monet suomalaiset yritykset tekevät kauppaa muiden Pohjoismaiden kanssa, tässäkin tilanteessa työntekijän ruotsin kielen taito on eduksi.
Ruotsin kielen opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi laajentaisi kuilua sosioekonomisten ryhmien välillä ja johtaisi kansalaisten kapeampaan kielitaitoon. Tutkimusten mukaan kielten opiskelu, myös ruotsin kielen opiskelu, innostaa nuoria opiskelemaan uusia kieliä. Kun ylioppilaskirjoituksista poistettiin ruotsin kielen kirjoittamisen pakollisuus vähensi se samalla myös muiden kielten, kuten saksan ja ranskan, kirjoittajien määrää. Ei ole tarkoituksenmukaista vähentää kansalaisten kielitaitoa. Kielitaito on etu kansainvälistyvässä maailmassa.
Anette Karlsson
Kirjoitus julkaistu Demokraatissa 11.11.2014