Siirry pääsisältöön

Öppen och ärlig diskussion är välkommen

Enligt SFP:s Marcus Rantala (HBL 7.9.) är det oärligt att gå in i en öppen diskussion om rättvisa då det gäller statsbudgeten. Rantala påpekar att ansvaret för besluten bör tas som ett regeringskollektiv. Ändå motsatte SFP sig vårens beslut om att förlänga läroplikten. Det är oärligt att riva upp redan gjorda beslut och kritisera dem som har avvikande åsikt gällande SFP:s politik.
Garantipensionens höjning med 10 euro i månaden skulle ha kostat högst 20 miljoner euro och berört ca. 100 000 personer. Detta motsatte SFP sig från början, även om Rantala nu påstår att höjningen inte kunde förverkligas på grund av statens ekonomiska tillstånd. Läropliktens förlängning skulle ha kostat 15 miljoner euro. I stället för att förlänga läroplikten riktade regeringen 50 miljoner euro till stödmedel vi har haft i bruk de senaste 20 åren inom den grundläggande utbildningen. Dessa är viktiga stödmedel, men de är inte tillräckliga.
Enligt mitt tycke behövs inbesparingar, men de måste göras rättvist och hållbart. Regeringspartierna har gjort tuffa beslut då de tillsammans har arbetat för att minska statens skuldbörda. Statens skuldsättning är ändå inte en så svartvit ekvation som Rantala påstår. Enligt Statistikcentralen och Finlands Bank har Finlands offentliga ekonomi (staten, kommunerna och andra offentliga samfund) ca. 110 miljarder lån, då hushållen har ca. 140 miljarder, företagen ca. 200 miljarder och finansbranschen ca. 600 miljarder euro lån.
Då man skär i välfärden och försämrar låginkomsttagarnas köpkraft för att minska statskulden, gör man mera skada än nytta. EU:s skuldgräns för medlemstater är 60 % av den totala årliga produktionsvärdet. Av de äldre EU-länderna är Finland det enda landet som uppfyller kravet. Då vi finner oss i en ekonomisk kris bör det göras strukturella reformer samt investeringar. Därtill bör man stöda människor med låg utkomst, så deras köpkraft inte sjunker.
Högerpolitiker kunde också öppna ögonen och fokusera på att få fast statsekonomins och välfärdsstatens riktiga skurkar – förmögna skattefifflare, som undviker att betala skatt. EU-länderna förlorar årligen en biljon – 1000 miljarder – euro till skatteparadis. Efter att staten ökade resurserna till att motarbeta skatteflykt inom byggbranschen ökade skatteinkomsterna med en miljard euro på årsnivå. Regeringen bör göra åtgärder för att stoppa skatteflykten. Det är inte rättvist att de fattiga straffas samtidigt som de rika skattefifflarna kommer undan.
Anette Karlsson
Texten är publicerad 13.9.2014 i HBL

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...