Budgettiriihen ideologinen taisto

Maan hallitus pääsi sopuun vuoden 2015 talousarviosta viime torstaina. Elämme taloudellisesti raskaita aikoja; työttömyys kasvaa ja vienti ei vedä. Eduskuntavaalit lähenevät ja puolueiden aidot karvat nousevat esiin. Oikeisto vaatii lisää leikkauksia ja julkisen sektorin supistamista. Samaan aikaan Sosialidemokraatit (SDP) painottivat investointeja ja pienituloisten ostovoiman parantamista.
Elokuun alussa valtiovarainministeri Antti Rinne esitti 10 euron korotusta takuueläkkeisiin ja pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotuksen pientä kevennystä. Nämä toimet yhdessä pieni- ja keskituloisille perheille esitetyt lapsivähennykset ovat oikeudenmukaisuustoimia ja lisäävät kotimaista ostovoimaa. Kokoomus ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP) eivät lainkaan kannattaneet moisia esityksiä.
Kokoomus ja RKP vaativat, että eläkeläisille ei annettaisi mitään helpotuksia tässä budjetissa. Takuueläkkeen 10 euron korotus ei sopinut muillekaan hallituspuolueille. Onneksi SDP:n esittämä eläketulovähennys saatiin kuitenkin hyväksyttyä. Nyt pieni- ja keskituloisen eläkeläisen kukkaroon jää vuodessa sata euroa enemmän rahaa.
Leikkaukset tuntuvat pienituloisten kukkaroissa
Kokoomus vaati jättileikkausta lapsilisiin kevään kehysriihessä. Muut puolueet vaativat lapsilisäleikkauksen kohtuullistamista ja SDP nosti esille ajatuksen lapsilisien muuttamisesta progressiivisesti verotettavaksi tuloksi. SDP:n mallissa pienituloisen lapsilisä olisi pysynyt ennallaan tai jopa suurentunut, jos samalla olisi tehty alimman tuloluokan tasokorotus. Tämän lisäksi useamman lapsen perheet olisivat voineet saada lapsivähennyksen.
Kaikki muut hallituspuolueet vastustivat lapsilisän verottamista ja vaativat näin lapsilisän tasapuolista leikkausta. Kevään riihen päätöksen mukaisesti lapsilisistä leikataan 8 euroa kuukaudessa. Suurituloiselle perheelle lapsilisä on mukava lisätulo, joka voidaan laittaa säästöön tai antaa lapselle taskurahaksi. Pienituloisille perheille tämä leikkaus tuntuu kukkarossa, sillä tuki käytetään lapsen peruskulujen kattamiseen. Pienituloiselle 8 euron kuukausivähennys saattaa tarkoittaa lapsen viikon ruuan menetystä.
Elokuun riihessä sovittiin Rinteen esityksestä pieni- ja keskituloisille kohdennetusta lapsivähennyksestä. Lapsivähennys kohdistuu molemmille vanhemmille saman suuruisena. Yksinhuoltaja saa lapsivähennyksen kaksinkertaisena. Tämän toimen avulla pyritään tukemaan lapsiperheiden arkea.
Rahaa kyllä löytyy, jos tahtoa on
Vuosittain tuhansia 15-16-vuotiaita jää vaille jatkokoulutuspaikkaa. SDP on pitkään vaatinut oppivelvollisuusiän nostoa, jonka avulla voidaan varmistaa jokaisen nuoren mahdollisuus jatkaa koulupolullaan perusasteen jälkeen. Moneen kertaan hallituksessa sovittu oppivelvollisuusiän vuoden nosto olisi maksanut opetus- ja kulttuuriministeriön laskelmien mukaan 15 miljoonaa euroa.
Jo päätetystä tavoitteesta jouduttiin luopumaan, sillä Kokoomus olisi ainoastaan suostunut osittaiseen oppivelvollisuusiän nostoon, jossa oppivelvollisuus jatkuu ainoastaan niillä nuorilla, jotka eivät saa jatko-opiskelupaikkaa. Tällainen malli on negatiivisesti leimaava ja eriarvoistava – nuorten edun vastainen. Vastineeksi saatiin 50 miljoonaa budjetoitua mm. koulupudokkaiden tukemiseen, luokkakokojen pienentämiseen ja erityiskoulunkäyntiavustajiin. 35 miljoonan lisärahoitus opetusministeriön tontille osoittaa, että rahaa kyllä löytyy kun ideologista tahtoa on.
Nyt lisärahoitusta laitettiin samoihin keinoihin, jotka meillä on ollut käytössä viimeisten 20 vuoden ajan. Keinoihin, jotka eivät ole riittäviä. Samaan aikaan oikeisto tyrmäsi kansainvälisissä tutkimuksissa hyväksi ja toimivaksi osoitetun keinon turvata nuorten jatkaminen koulupolulla. Sosialidemokraattien tavoitteena on yhä oppivelvollisuusiän pidentäminen kattamaan toinen aste kokonaisuudessaan. Näin varmistetaan, etteivät nuoret putoa pois työuraltaan jo ennen sen alkua.
Anette Karlsson