Vuosi 2019 on ollut monella tapaa historiallinen. Vuoden aikana maan hallitus on kaatunut kaksi kertaa, sote-uudistus kerran ja loppuvuodesta Suomessa on maailman nuorin pääministeri. Porvoolaiseen päätöksentekoon nämä tapahtumat eivät ole sen suuremmin vaikuttaneet, mutta luonnollisesti valtakunnan tapahtumat herättävät keskustelua myös paikallisesti. Keväällä käytiin eduskuntavaalit, jolloin meidän monen suureksi pettymykseksi Porvoo ei saanut ainuttakaan kansanedustajaa. Taidamme olla ainoa yli 50 000 asukkaan kaupunki, jolla ei ole omaa edustajaa. Vajaan 40 000 asukkaan Tuusula onnistui saamaan kolme edustajaa ja naapurikuntamme, vajaan 21 000 asukkaan Sipoo sai kaksi edustajaa Arkadianmäelle. Oman kotikaupungin heikosta edustuksesta huolimatta oma eduskuntavaalitulokseni ilahdutti; toiseksi eniten ääniä Porvoossa ja vajaan 3 000 uusmaalaisen antama luottamus lämmitti sydäntä ja antaa voimia jatkaa työtä politiikassa. Pian eduskuntavaalien jälkeen käytiin eurovaalit, joten meille p...

“ Hän on minulle rakas ja haluan auttaa häntä niin paljon kun jaksan ja voin. Välillä kuitenkin tuntuu, että voimat loppuu. Raha on tiukilla. Kaupassa käyn kiireellä, ja silloin mieltä painaa huoli. En minä oikeastaan minnekään muualle voi mennä. Omaa elämää ei ole ollut vuosiin. Onhan tämä melko yksinäistä ja raskasta. ” Näin eräs omaishoitaja kuvaili elämäänsä minulle. Kertomus oli pysäyttävä, mutta toisaalta myös ihailtava - todistus siitä, että pyyteetöntä rakkautta on olemassa. Omaishoitotilanne mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa. Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain murto-osa, noin 10 prosenttia, on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Ilman omaishoitajia emme selviäisi. Joukko aktiivis...

Joulu kolkuttaa jo ovelle ja monet suomalaiset valmistautuvat juhlaan. Lahjoja ostetaan, jouluruokia valmistellaan ja joululauluja lauletaan. Suurimmalle osalle joulu on iloista aikaa. Valitettavasti näin ei ole kaikille. Köyhyys koskettaa yli miljoonaa suomalaista, joista noin 150 000 on lapsia. Näissä perheissä mietitään, miten rahat saadaan riittämään joulupyhinä. Monella lapsella voi olla lämmin ja iloinen joulu, vaikka rahaa olisi niukasti. Lapset kokevat kuitenkin ulkopuolisuutta, kun he tietävät, etteivät voi kertoa päiväkotiin tai kouluun palattuaan lahjoista tai matkoista. Köyhyydessä ei ole kyse vain taloudellisesta vaan myös sosiaalisesta asiasta, osattomuudesta. Lapsi joutuu miettimään pystyykö hän harrastamaan tai joutuuko hän kiusatuksi. Vähävaraisille lapsiperheille on demareiden johtaman hallituksen ansiosta luvassa pientä helpotusta alkuvuodesta. Perusturvaetuuksiin (vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahaan sekä työttömyysturvan peruspäivä...

”Gröt och skinka, lilla äpplebiten, äpplebiten, tänk, så rart det smakar Nisse liten! Nisse liten! Tipp tapp, tippe-tippe-tipp-tapp, tipp, tipp, tapp.” Så råder den kända julsången. För många finländare är jultiden en trevlig högtid. Man köper gåvor, pryder hemmet och äter god mat tillsammans med familjen. Tyvärr är det inte så för alla. Över 150 000 barn lever i fattigdom i dagens Finland. Många barn kan ha en varm och god jul, även om det inte finns så mycket pengar. Barnen kan dock känna utanförskap, då de vet att de inte kan berätta om sina julklappar och resor då de kommer tillbaka till daghemmet och skolan efter jullovet. Fattigdom handlar inte bara om ekonomi, utan det är också en social fråga – utanförskap. Barnet blir tvunget att fundera om hen kan delta i hobbyverksamhet eller oroa sig om att bli mobbad. Enligt en enkät gjord av Rädda barnen rf har nästan 70 procent av barnen i fattiga familjer blivit utsatta för mobbning. Som tur kommer den socialdemokratiskt ledda regeringe...

”Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo.” Näin kuuluvat tunnetun joululaulun sanat. Monelle suomalaiselle joulu on iloista aikaa - ostetaan lahjoja, koristellaan koti ja syödään yhdessä hyvää ruokaa. Valitettavasti joulu ei merkitse kaikille iloa ja vatsantäyteistä aikaa. Suomessa on yli 150 000 köyhyydessä elävää lasta. Monella lapsella voi olla lämmin ja iloinen joulu, vaikka rahaa olisi niukasti. Lapset kokevat kuitenkin ulkopuolisuutta, kun he tietävät, etteivät voi kertoa päiväkotiin tai kouluun palattuaan lahjoista tai matkoista. Köyhyydessä ei ole kyse vain taloudellisesta vaan myös sosiaalisesta asiasta, osattomuudesta. Lapsi joutuu miettimään pystyykö hän harrastamaan tai joutuuko hän kiusatuksi. Pelastakaa Lapset ry:n tuoreen verkkokyselyn mukaan lähes 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on kokenut kiusaamista - köyhyys saattaa olla yksinään kiusaamisen syy. Vähävaraisille lapsiperheille ja työttömil...

Maan hallitus uudistui, mutta ohjelma pysyi samana. Näin ollen sote-uudistus etenee samoilla raiteilla, kuin aiemmin. Tavoitteena on, että vuoden vaihteessa on tiedossa millaisella mallilla sosiaali- ja terveysuudistusta lähdetään valmistelemaan Uudellamaalla. Meille itäuusmaalaisille kyse ei ole mistään pienestä ja merkityksettömästä asiasta. Kyse on siitä, tuleeko meistä osa suurta, noin 1,7 miljoonan asukkaan, maakuntaa vai saammeko pitää päätösvallan omissa käsissä. Ministeriön asettaman selvitysryhmän kaupunginjohtajat näyttävät kallistuvan viiden itsehallintoalueen kannalle. Samaan ratkaisuun Uudenmaan alueen sosialidemokraatit ovat päätyneet syksyn mittaisen selvitystyön jälkeen. Kyseinen malli tarkoittaa sitä, että alue jaetaan viiteen itsehallintoalueeseen: Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Vantaa-Kerava, Helsinki ja Länsi-Uusimaa. Kyseisessä mallissa meidän alue (eli Porvoo, Sipoo, Askola, Loviisa, Myrskylä, Pukkila ja Lapinjärvi) on Uudenmaan pienin, noin 100 000 asukkaan alue. E...

Porvoolainen kaupunginvaltuutettu ja –hallituksen jäsen Anette Karlsson (sd.) on pettynyt, ettei Porvoo ollut mukana Työ- ja elinkeinoministeriössä jatkovalmisteluun valittujen työllisyyskokeilualueiden joukossa. Kokeiluihin haki määräajassa yhteensä 30 kuntaa tai kuntaryhmää, joissa on mukana yhteensä 123 kuntaa. Porvoo oli yksi näistä kunnista. Hakemuksista 20 valittiin jatkovalmisteluun. - Marraskuun valtuustossa neljännen etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamista vastustaneet vetosivat juuri tähän työllisyyskokeiluun. SDP:n esitys hävisi valtuustossa äänin 26-25. Porvoo jäi ilman työllisyyskokeilua ja neljättä etsivää nuorisotyöntekijää. Tässä tilanteessa on pakko todeta, että pettymys on suuri, Karlsson kommentoi. Työllisyyskokeilujen hakemuksia arvioitiin etukäteen ilmoitettujen reunaehtojen ja esitettyjen suunnitelmien toteuttamiskelpoisuuden perusteella. Toteuttamissuunnitelmasta arvioitiin muun muassa, kuinka toteuttamiskelpoisia ehdotetut toimenpiteet ovat, onko kokei...