Siirry pääsisältöön

Prisökningen oroar

Rysslands kriminella och brutala militära aggression mot Ukraina påverkar oss alla – det syns i prisökningarna i livsmedelsbutiken, på elräkningen och vid bensinstationerna. Först höjdes priset på bränsle och el, sedan på livsmedel. Prisstegringen har varit drastisk och den pågår fortfarande.

Barnfamiljernas situation har försvårats, allt fler pensionärer har hamnat i fattigdomsfällor och situationen för låginkomsttagare som pendlar till jobbet har försvagats. En kall vinter är på kommande och många oroar sig för höga elräkningar.

Tack vare Marins regerings lättnader i distributionsskyldigheten och att priset på råolja sjunkit något har vi kommit ner från de vildaste prisnivåerna på 95E-bensin. Också höjningen av reseavdraget och den tidigarelagda indexjusteringen på socialförmåner har hjälpt situationen. Det här räcker ändå inte. Fler åtgärder behövs och de måste fås med i höstens budgetria.

Prisökningen på bränsle och el måste dämpas. En del av kraftreserven måste tas i bruk och diskussionen om EU:s pristaksmekanismen måste öppnas upp igen. Det förhöjda reseavdraget måste fortsätta och därtill höjas ytterligare. Avgifterna i småbarnspedagogiken måste sänkas, också för medelinkomsttagare. För ensamförsörjare bör barnbidrag och övriga förmåner höjas. Utöver detta behövs en riktad inkomstskattesänkning för låg- och medelinkomsttagare och pensionärer. Dessutom behöver de som bor i ett husbolag kunna använda hushållsavdraget mera rättvist. Den här reformen måste inledas omedelbart.

Sedan tidigare har hushåll med celiaki dyrare matutgifter och de stiger nu ytterligare. Celiaki är en ärftlig sjukdom, och därför finns det ofta flera i samma familj som lider av sjukdomen. Därför bör celiakiersättning senast nu återinföras.

Med dessa åtgärder kan finländarnas situation lindras på ett rättvist sätt. Jag väntar med intresse, och med tillförsikt, på Marins regerings åtgärder. Regeringen har agerat beslutsamt i hanteringen av coronapandemin och för att hjälpa ukrainare. Samtidigt ska linjen om att ta hand om medborgarna fortsätta också i priskrisen.

Anette Karlsson

Texten är publicerad 26.8.2022 i Östnyland.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...