Siirry pääsisältöön

Suunta kohti unelmien Porvoota

Porvoo on ihanteellinen koti monelle – meillä on kulttuuria, palveluita ja luontoa. On odotettavissa, että alueelle muuttaa yhä enemmän perheellisiä työssäkäyviä ihmisiä. Kaupungin kehityksen kannalta on tärkeää, että sekä kaupunkia että kaupunginosia kehitetään, unohtamatta kyliä. Turvallisuus ja luontoarvot merkitsevät asukkaille yhä enemmän ja on hienoa, että kerrostalossa asuvilla porvoolaisilla on mahdollisuus pitää omaa puutarhaa – muun muassa  Perheiden Puutarhassa Gammelbackassa ja uusissa siirtolapuutarhoissa, jotka ovat tulossa Veckjärvelle ja Jakariin. Gammelbackaan suunniteltua siirtolapuutarhaa tulee tarkastella uudemman kerran ja varmistaa, ettei puutarhan rakennukset vaikuta negatiivisesti kaupunkipuistoon ja alueen kauniiseen maisemaan.
Luonnonläheisessä Porvoossa on mahdollista harrastaa kaikenlaista – frisbiegolfista petankkiin. Kaupungissa on myös uimahalli, jäähalli ja useita leikki- ja urheilukenttiä. Pitkäjänteistä kehittämistä tulee silti tehdä. Keskustan ja Taidetehtaan liikkeet sekä Vanhan kaupungin yrittäjät tarvitsevat asiakkaita – myös ulkopaikkakuntalaisia ja kansainvälisiä turisteja. Matkailu on jatkuvasti kasvava ala, ja siihen panostaminen luo uusia työpaikkoja sekä tuo eloa kaupungin keskustaan. Kaupunkiin tarvitaan uusi hotelli, mutta sitä ei kannata sijoittaa jokirantaan ison marketin yhteyteen. Esimerkiksi POMO-talon muuntamista hotelliksi tulisi selvittää – talossa on jo valmiit keittiöt ja rakennus on historiallisesti sopiva juuri hotelliksi. Alueelle tarvitaan myös uusi marketti, mutta jokirannan sijaan se pitäisi sijoittaa Näsin S-Marketin viereiselle tyhjäkäytössä olevalle tontille. Näin marketti ei pilaa jokirannan kaunista maisemaa, joka on kaupunkimme suuri tulevaisuuden valtti. Lisäksi Näsin S-Marketin yhteyteen olisi mahdollisuus rakentaa yhteinen, molempia marketteja palveleva pysäköintialue. Esiintymislava voisi olla mielekäs taidetehtaan alueella jokirannassa. Uusi esiintymislava mahdollistaisi teatteri näytelmien, tilaisuuksien ja konserttien järjestämisen rannassa, mikä lisäisi yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilatarpeisiin voidaan parhaiten vastata luomalla yksi yhtenäinen monikielinen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjä Itä-Uudellemaalle, jonka toimipisteet Porvoossa sijaitsevat Porvoon Campuksen viereen rakennettavassa tilassa sekä Perämiehentiellä. Lisäksi kaupungin tulisi ostaa Haikossa sijaitseva Inveonin tontti ja kaavoittaa se vetovoimaiseksi asuntoalueeksi. Porvoo on kaunis ja vetovoimainen kaupunki – tarvitaan vain määrätietoisia toimia kaupungin kehittämiseksi. Kaunis jokiranta, elinvoimainen keskusta ja monimuotoinen kaupunkipuisto vetää uusia asukkaita ja turisteja puoleensa.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 8.8.2016 Uusimaassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...