Siirry pääsisältöön

Tieto lisää nuorten kiinnostusta puoluepolitiikkaan

Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry:n puheenjohtaja Anette Karlsson on tehnyt opinnäytetyötutkimuksen ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien hallitusten jäsenten asenteista puoluepolitiikkaa kohtaan. Tutkimuksessa ilmenee, että tieto lisää ammattikorkeakouluopiskelijoiden kiinnostusta ja osallistumista puoluepolitiikkaan.
Kyselytutkimuksen tulosten perusteella opiskelijakuntien hallitusten jäsenet näkevät puoluepolitiikan keskeisenä osana vaikuttamistyötä sekä aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamista. Puoluepolitiikka nähdään kuitenkin opiskelijakunnasta erillään olevana toimintana.
Kyselytutkimus osoittaa, että mitä korkeampi koulutus vastaajien vanhemmilla on, sitä myönteisemmin vastaajat suhtautuivat puoluepolitiikkaan. Korkeasti koulutetut vanhemmat keskustelivat enemmän yhteiskunnallisista asioista ja puoluepolitiikasta lastensa kanssa. Myös muiden tutkimusten mukaan vanhempien koulutustasolla ja yhteiskunnallisella kiinnostuksella on merkitystä lasten asenteille puoluepolitiikasta ja yhteiskunnallisista asioista.
Kyselytutkimuksen enemmistö toivoi lisää puoluepolitiikkaa opiskelijakuntiin. Samaan aikaan hieman alle puolet vastaajista koki, että puoluepolitiikka karkottaisi opiskelijat opiskelijakunnasta. Tästä huolimatta yli 90 % vastaajista suhtautui myönteisesti opiskelijakunnan vaalipaneeleihin ja muihin tilaisuuksiin, joissa kaikki puolueet ovat edustettuina. Vastaajat, jotka suhtautuivat kielteisesti puoluepolitiikkaan, olivat siitä huolimatta myönteisiä puoluepoliittisten toimijoiden kanssa tehtävälle yhteistyölle.
Kyselytutkimukseen vastaajat, jotka olivat jäseniä puolueessa, suhtautuivat myönteisesti puoluepolitiikkaan. Vastaajat, jotka eivät kuuluneet puolueeseen, suhtautuivat kielteisemmin. Vastaajat, jotka ovat puolueen jäseniä saavat luonnollisesti enemmän tietoa kuin vastaajat, jotka eivät ole jäseniä. Tutkimus osoittaa, että vastaajat, joilla on enemmän tietoa suhtautuvat myönteisemmin puoluepolitiikkaan.
Tutkimuksen tuloksen ja lähdeaineiston pohjalta voi tulkita, että tieto tuo mukanaan myönteisemmän asenteen ja kiinnostuksen puoluepolitiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin. Nuoret, joiden vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja sekä kiinnostuneita puoluepolitiikasta ovat jakaneet lapsilleen tietoa, jonka myötä heidän kiinnostuksensa puoluepolitiikkaan on kasvanut. Lähdeaineiston tutkimusten mukaan nuorten oma koulutustausta vaikuttaa näkemyksiin puoluepolitiikasta. Laajempi yleissivistävä koulutus sekä korkeampi koulutustaso ennustavat suurempaa kiinnostusta yhteiskunnallisia asioita kohtaan.
Kyselytutkimus toimitettiin 24 ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kaikille hallituksen jäsenille. Opinnäytetyö tehtiin Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry:lle yhteistyössä Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n kanssa. Kyselytutkimukseen vastasi 41 henkilöä li noin 29 % opiskelijakuntien hallitusten jäsenistä. Kysely toteutettiin kesäkuussa 2014. Kyselytutkimuksen tuloksia analysoitiin yhdessä kahden SAMOKin hallituksen jäsenen kanssa teemahaastattelun muodossa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...