Siirry pääsisältöön

Energiaomavaraisuus kuntoon – Loviisa 3:sta tarvitaan

Toukokuussa 2010 Vanhasen II hallitus ja silloinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) teki virheen, kun se hylkäsi Fortum Power ja Heat Oy:n hakemuksen uuden ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi. Silloista päätöstä tekemässä ollut ja nykyinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) totesi A-Studiossa (15.9.), että hylkääminen oli virhe. Työ- ja elinkeinoministeriön sähkönkäyttöarvion (2009) mukaan Suomeen tarvitaan kaksi voimalaa: yksi uusi ja yksi Loviisan voimalan korvaava investointi. Tästä huolimatta Vanhasen II hallitus hyväksyi Fennovoiman ja Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) luvat, itsestäänselvän Fortumin sijaan.
Nyt Stubbin hallitus (25.9.) teki kielteisen periaatepäätöksen TVO:n hakemukseen pidentää Olkiluoto 4 -voimalan rakennuslupaa. Myös Fennovoiman lupa on ehdollinen: ennen rakennusluvan hakemista sillä on oltava 60 % suomalaisomistus. Kumpikaan hanke ei ole edennyt niin kun olisi pitänyt.
Valtion enemmistöomistuksessa olevan Fortumin Loviisa 1 ja Loviisa 2 käyttöluvat umpeutuvat viidentoista vuoden sisällä. Laitosten työllisyysvaikutus on tällä hetkellä yli 600 työpaikkaa. Uuden voimalan rakentaminen tuo mukanaan useita tuhansia rakentamiseen liittyviä työpaikkoja. Erityisesti Loviisan seudun ja Kymeenlaakson aluetalouden kannalta Loviisa 3 -hankkeen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät.
Toukokuussa 2014 tuli tieto, että Strömfors Electric Oy:n tehdas Ruotsinpyhtäällä suljetaan. Ilman työtä on jäämässä 153 henkilöä. Uudellamaalla työttömyysaste on 10 % ja Kotkassa työttömyysaste hipoo 20 % rajaa. Alueelle kaivataan uusia työpaikkoja.
Fortumin hakemuksen hylkäämistä perusteltiin sillä, että Fortum on TVO:n osakasyhtiö. Samaan aikaan valtioneuvosto totesi, että Loviisa 3 olisi mahdollista toteuttaa turvallisesti ja ydinjätteet voidaan turvallisesti käsitellä, varastoida ja loppusijoittaa. Loviisa 3 voisi vähentää merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Myös ympäristövaikutukset olisivat saavutettuihin hyötyihin nähden hyväksyttävät ja muiden vaihtoehtoisten tuotantomuotojen vaikutuksiin verrattuna pieniä. Loviisassa on erinomaiset edellytykset uuden laitoksen rakentamiselle olemassa olevan infran puolesta ja voimalan henkilöstöllä on vahva osaaminen sekä rakentamisesta että laitoksen kehittämisestä ja modernisoimisesta.
Voimala vähentäisi myös Suomen riippuvuutta tuontienergiasta ja vahvistaisi energiaomavaraisuuttamme. Emme voi kulkea silmät ummessa, Suomen on toimittava energiaomavaraisuuden kasvattamiseksi sekä uusien työpaikkojen luomiseksi. Nykytiedon valossa uskallan väittää, että Loviisa 3 -voimalan rakentaminen on Suomen kokonaisedun mukaista. Seuraavalla hallituskaudella Fortumille tulee myöntää lupa nykyisiä yksiköitä korvaavan laitoksen rakentamiseksi Loviisaan.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 2.12.2014 Loviisan Sanomissa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...