Terveiset porvoolaiselta kansanedustajalta. Hetki on mennyt sitten viimeksi kirjoitin terveisiä, tuntuu että kevät on tullut vastaan vauhdilla. Kun kotona on 2-vuotias ja 6-vuotias, niin kylään tulee myös erilaisia flunssia, joista toivottavasti on tämän kevään osalta nyt vihdoin päästy.
Huomenna perjantaina 1.5. vietetään vappua, ja olen tavattavissa Porvoossa kaupunginpuistossa klo 13 alkavassa vappujuhlassa. Tervetuloa!
Viime viikolla oli iso viikko eduskunnassa, mutta myös Porvoon kannalta. Aloitetaan paikallisesta, eli meidän junaratahankkeesta. Sain jokin aika sitten tiedon, että Porvoo ja Kouvola puuttuu Verkkojen Eurooppa eli Connecting Europe Facility (CEF) suunnitelmasta. Merkityksellistä tämä on meille siksi, että ratahankkeisiin voi saada EU-rahaa, ja sitä rahaa annetaan yleensä paremmin hankkeisiin, jotka on määritelty EU:ssa merkityksellisiksi. Hyvällä yhteistyöllä hankeyhtiön väen, Porvoon apulaiskaupunginjohtajan ja keravalaisen kansanedustajan Pia Lohikosken kanssa saimme asiaa kuitenkin edistettyä ja mep Merja Kyllönen teki esityksen määräpäivään mennessä, joka oli siis viime viikolla. Nyt Porvoo on mukana suunnitelmassa, ja olen laajasti ollut yhteydessä eurooppalaisiin päättäjiin, jotta tämä saisi tukea ja pysyisi loppuun saakka mukana. Ratasuunnittelu on vasta käynnissä, ja odotettavissa on, että jotain päätöksiä radan tulevaisuudesta olisi tulossa vasta seuraavan hallituskauden loppupuolella. Tärkeää on kuitenkin, ettei tärkeitä rahoituslähteitä jätetä hyödyntämättä siksi, että emme ole olleet liikkeellä oikeaan aikaan kun strategioita laaditaan.
Viime viikko oli merkityksellinen myös siksi, että se oli viimeinen ajankohta jolloin nykyinen hallitus kokoontui tekemään suuria päätöksiä Suomen suunnasta. Henkilökohtaisesti olin pettynyt tuloksesta, ja mielestäni tulos jäi vajaaksi – työttömyyteen ei tullut ratkaisuja, eikä suuryriysten veroalesta luovuttu. Minulle kansalaisjärjestöjen työ on arvokasta ja merkityksellistä, ja niistä leikkaaminen oli ikävä päätös. Toisaalta odotan mielenkiinnolla mitä se tuo Itä-Uudellemaalle mukanaan, kun 25 miljoonaa euroa suunnataan hyvinvointialueille paikkaamaan järjestöihin kohdistuneita leikkauksia. Toki tästä summasta vain murto-osa tulee meille.
Asiakasmaksujen korotukset olivat myös päätös mitä en kannattanut, sillä se tulee heikentämään hoitoon pääsyä entisestään. Toimin Psoriasliiton puheenjohtajana, ja olen järjestön jäsenistöltä kuullut millaisia tilanteita pitkäaikaissairaat kohtaavat. Jätin hallitukselle vastattavaksi kirjallinen kysymyksen pitkäaikaissairaiden kasvavasta taloudellisesta kuormasta. Se löytyy täältä. Kerron aiheesta lisää, kun ministeri vastaa. Kysymyksen teemat ovat nousseet keskusteluissa, joita olen käynyt psoriasista sairastavien ja heidän omaistensa kanssa.
Sain myös tiedon, että Itä-Uudellamaalla ulosottoon päätyi 6 342 maksua vuonna 2024 ja vuonna 2025 jo 9 348. Aika hurjaa, että meillä menee lähes 10 000 asiakasmaksua (sote- ja varhaiskasvatus) ulosottoon vuodessa. Lain mukaan hyvinvointialueiden on alennettava tai jätettävä kokonaan perimättä sosiaalihuollon maksuja sekä terveydenhuollon maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja, jos ne uhkaavat kotitalouden toimeentulon edellytyksiä. Olen ottanut asiakseni selvittää tätä asiaa. Sillä asiakasmaksujen korotukset tällä hallituskaudella ovat olleet niin massiiviset, ettei siihen löydy sanoja. Kirjoitin aiheesta Uusimaahan ja se löytyy täältä.
Lopuksi kerron vielä yhdestä lakiesityksestä, joka on eduskunnassa käsittelyssä. Nimittäin teknologian käyttäminen vahvemmin vanhustenhoivassa – suomeksi miten teknologialla voidaan säästää vanhustenhoivasta 50 miljoonaa euroa. Esitykseen liittyy erilaisia huolia, ja toki mahdollisuuksia myös. Kuten tiedämme, teknologia on monessa hyvä asia. Minä esimerkiksi pidän kovasti robotti-imurista, vaikka se välillä juuttuukin sukkaan tai ihan vain muuten vaan. Se helpottaa arkea, ja antaa minulle enemmän aikaa lasteni kanssa. Ongelmaton se ei kuitenkaan ole, ja päänvaivaa siitä on aika-ajoin myös. Mutta kun kuulin, että jos tämä esitys menee läpi tarkoittaisi se 16 vähemmän työntekijää vanhuspalveluissa Itä-Uudellamaalla oli se niin pysäyttävä tieto, että laitoin asiasta heti viestiä hyvälle ystävälleni ja hallituspuolueen edustajalle Otto Anderssonille. Jos muutetaan nuo 16 henkilöä yksiköksi, niin se on yhtä paljon kuin Liljendalin Rosenkulla palveluasumisyksikkö – jonka valtuusto päätti viime vuoden budjettiäänestyksessä säilyttää. On aika ristiriitaista viedä eteenpäin maan hallituksessa esityksiä, joiden vaikutukset on samat, jotka on pelastettu poliittisella tahtotilalla viime vuoden loppupuolella. Toisaalta nyt ollaan myös viemässä eteenpäin rahoituslakiuudistusta, joka vie hurjia summia Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta, ja jokainen ymmärtää, että jos vielä otetaan miljoonia pois, niin palvelut kärsivät, koska jo nyt on tehty enemmän kun on kohtuullista talousvaatimusten aikaansaamiseksi tällä alueella.
Enemmänkin olisi mistä kertoa, ja kysyä saa aina. Ollaan yhteydessä ja ihanaa kevään alkua ja vappua kaikille!
Huomenna perjantaina 1.5. vietetään vappua, ja olen tavattavissa Porvoossa kaupunginpuistossa klo 13 alkavassa vappujuhlassa. Tervetuloa!
Viime viikolla oli iso viikko eduskunnassa, mutta myös Porvoon kannalta. Aloitetaan paikallisesta, eli meidän junaratahankkeesta. Sain jokin aika sitten tiedon, että Porvoo ja Kouvola puuttuu Verkkojen Eurooppa eli Connecting Europe Facility (CEF) suunnitelmasta. Merkityksellistä tämä on meille siksi, että ratahankkeisiin voi saada EU-rahaa, ja sitä rahaa annetaan yleensä paremmin hankkeisiin, jotka on määritelty EU:ssa merkityksellisiksi. Hyvällä yhteistyöllä hankeyhtiön väen, Porvoon apulaiskaupunginjohtajan ja keravalaisen kansanedustajan Pia Lohikosken kanssa saimme asiaa kuitenkin edistettyä ja mep Merja Kyllönen teki esityksen määräpäivään mennessä, joka oli siis viime viikolla. Nyt Porvoo on mukana suunnitelmassa, ja olen laajasti ollut yhteydessä eurooppalaisiin päättäjiin, jotta tämä saisi tukea ja pysyisi loppuun saakka mukana. Ratasuunnittelu on vasta käynnissä, ja odotettavissa on, että jotain päätöksiä radan tulevaisuudesta olisi tulossa vasta seuraavan hallituskauden loppupuolella. Tärkeää on kuitenkin, ettei tärkeitä rahoituslähteitä jätetä hyödyntämättä siksi, että emme ole olleet liikkeellä oikeaan aikaan kun strategioita laaditaan.
Viime viikko oli merkityksellinen myös siksi, että se oli viimeinen ajankohta jolloin nykyinen hallitus kokoontui tekemään suuria päätöksiä Suomen suunnasta. Henkilökohtaisesti olin pettynyt tuloksesta, ja mielestäni tulos jäi vajaaksi – työttömyyteen ei tullut ratkaisuja, eikä suuryriysten veroalesta luovuttu. Minulle kansalaisjärjestöjen työ on arvokasta ja merkityksellistä, ja niistä leikkaaminen oli ikävä päätös. Toisaalta odotan mielenkiinnolla mitä se tuo Itä-Uudellemaalle mukanaan, kun 25 miljoonaa euroa suunnataan hyvinvointialueille paikkaamaan järjestöihin kohdistuneita leikkauksia. Toki tästä summasta vain murto-osa tulee meille.
Asiakasmaksujen korotukset olivat myös päätös mitä en kannattanut, sillä se tulee heikentämään hoitoon pääsyä entisestään. Toimin Psoriasliiton puheenjohtajana, ja olen järjestön jäsenistöltä kuullut millaisia tilanteita pitkäaikaissairaat kohtaavat. Jätin hallitukselle vastattavaksi kirjallinen kysymyksen pitkäaikaissairaiden kasvavasta taloudellisesta kuormasta. Se löytyy täältä. Kerron aiheesta lisää, kun ministeri vastaa. Kysymyksen teemat ovat nousseet keskusteluissa, joita olen käynyt psoriasista sairastavien ja heidän omaistensa kanssa.
Sain myös tiedon, että Itä-Uudellamaalla ulosottoon päätyi 6 342 maksua vuonna 2024 ja vuonna 2025 jo 9 348. Aika hurjaa, että meillä menee lähes 10 000 asiakasmaksua (sote- ja varhaiskasvatus) ulosottoon vuodessa. Lain mukaan hyvinvointialueiden on alennettava tai jätettävä kokonaan perimättä sosiaalihuollon maksuja sekä terveydenhuollon maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja, jos ne uhkaavat kotitalouden toimeentulon edellytyksiä. Olen ottanut asiakseni selvittää tätä asiaa. Sillä asiakasmaksujen korotukset tällä hallituskaudella ovat olleet niin massiiviset, ettei siihen löydy sanoja. Kirjoitin aiheesta Uusimaahan ja se löytyy täältä.
Lopuksi kerron vielä yhdestä lakiesityksestä, joka on eduskunnassa käsittelyssä. Nimittäin teknologian käyttäminen vahvemmin vanhustenhoivassa – suomeksi miten teknologialla voidaan säästää vanhustenhoivasta 50 miljoonaa euroa. Esitykseen liittyy erilaisia huolia, ja toki mahdollisuuksia myös. Kuten tiedämme, teknologia on monessa hyvä asia. Minä esimerkiksi pidän kovasti robotti-imurista, vaikka se välillä juuttuukin sukkaan tai ihan vain muuten vaan. Se helpottaa arkea, ja antaa minulle enemmän aikaa lasteni kanssa. Ongelmaton se ei kuitenkaan ole, ja päänvaivaa siitä on aika-ajoin myös. Mutta kun kuulin, että jos tämä esitys menee läpi tarkoittaisi se 16 vähemmän työntekijää vanhuspalveluissa Itä-Uudellamaalla oli se niin pysäyttävä tieto, että laitoin asiasta heti viestiä hyvälle ystävälleni ja hallituspuolueen edustajalle Otto Anderssonille. Jos muutetaan nuo 16 henkilöä yksiköksi, niin se on yhtä paljon kuin Liljendalin Rosenkulla palveluasumisyksikkö – jonka valtuusto päätti viime vuoden budjettiäänestyksessä säilyttää. On aika ristiriitaista viedä eteenpäin maan hallituksessa esityksiä, joiden vaikutukset on samat, jotka on pelastettu poliittisella tahtotilalla viime vuoden loppupuolella. Toisaalta nyt ollaan myös viemässä eteenpäin rahoituslakiuudistusta, joka vie hurjia summia Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta, ja jokainen ymmärtää, että jos vielä otetaan miljoonia pois, niin palvelut kärsivät, koska jo nyt on tehty enemmän kun on kohtuullista talousvaatimusten aikaansaamiseksi tällä alueella.
Enemmänkin olisi mistä kertoa, ja kysyä saa aina. Ollaan yhteydessä ja ihanaa kevään alkua ja vappua kaikille!
