Adhd on yleinen neuropsykiatrinen häiriö myös aikuisilla. Käypä hoito -suosituksen mukaan aikuisilla esiintyvyys on 2,5–3,4 prosenttia ja karkean arvion mukaan tämä tarkoittaa, että Suomessa on noin 110 000–150 000 adhd-oireista aikuista. Adhd-oirekuva on hyvin yksilöllinen ja moninainen. Ja se jää helposti tunnistamatta. Tuoreen tutkimuksen mukaan aikuisen adhd-tutkimukset käynnistyvät usein jonkin toisen terveyspulman tai oireen selvittelyillä tai hoidolla.
Taloustutkimuksen (2021) mukaan aikuisen adhd:n hoitoon liittyi haasteita kaikissa palvelupolun vaiheissa; tutkimuksiin pääsy on hidasta ja tutkimusprosessit ovat pitkiä. Adhd-oireisen aikuisen perheenjäsenten tuki stressaavassa tilanteessa on olematonta. Palvelupolut ovat epäselvät. Tämä ilmenee mm. Hilkka Reinivuon vuonna 2018 jättämästä kuntalaisaloitteesta (Porvoo). Kyseiseen aloitteeseen ei ole ymmärtääkseni vastattu. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on ehdottoman tärkeää kiinnittää huomiota adhd-oireisten aikuisten yhdenvertaisiin palveluihin ja selkeisiin palvelupolkuihin, jotta apua ja tukea on mahdollista saada oikea-aikaisesti koko perheelle.
Palvelupolkuihin tulee linkittää myös järjestöjen tarjoamaa matalan kynnyksen tietoa ja tukea, jotta oikea-aikainen tuki mahdollistuisi. Diagnoosi itsessään ei yksin ratkaise arjessa koettuja haasteita, vaan tarvitaan tietoa oirekuvasta, yksilöllisesti suunniteltuja tukitoimia sekä aktiivista hoidon seurantaa. Tutkimustiedon mukaan adhd vaikuttaa merkittävästi kokemukseen elämänlaadusta ja etenkin hoitamaton adhd voi haitata sosiaalisia suhteita, opintoja ja työllistymistä sekä muodostaa riskin syrjäytymiselle. Tämä on paitsi inhimillinen tragedia myös yhteiskunnallisesti kallista.
Anette Karlsson
Taloustutkimuksen (2021) mukaan aikuisen adhd:n hoitoon liittyi haasteita kaikissa palvelupolun vaiheissa; tutkimuksiin pääsy on hidasta ja tutkimusprosessit ovat pitkiä. Adhd-oireisen aikuisen perheenjäsenten tuki stressaavassa tilanteessa on olematonta. Palvelupolut ovat epäselvät. Tämä ilmenee mm. Hilkka Reinivuon vuonna 2018 jättämästä kuntalaisaloitteesta (Porvoo). Kyseiseen aloitteeseen ei ole ymmärtääkseni vastattu. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on ehdottoman tärkeää kiinnittää huomiota adhd-oireisten aikuisten yhdenvertaisiin palveluihin ja selkeisiin palvelupolkuihin, jotta apua ja tukea on mahdollista saada oikea-aikaisesti koko perheelle.
Palvelupolkuihin tulee linkittää myös järjestöjen tarjoamaa matalan kynnyksen tietoa ja tukea, jotta oikea-aikainen tuki mahdollistuisi. Diagnoosi itsessään ei yksin ratkaise arjessa koettuja haasteita, vaan tarvitaan tietoa oirekuvasta, yksilöllisesti suunniteltuja tukitoimia sekä aktiivista hoidon seurantaa. Tutkimustiedon mukaan adhd vaikuttaa merkittävästi kokemukseen elämänlaadusta ja etenkin hoitamaton adhd voi haitata sosiaalisia suhteita, opintoja ja työllistymistä sekä muodostaa riskin syrjäytymiselle. Tämä on paitsi inhimillinen tragedia myös yhteiskunnallisesti kallista.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 8.6.2022 Itäväylässä.
