Siirry pääsisältöön

ADHD-oireisten aikuisten hoitopolku kuntoon

Adhd on yleinen neuropsykiatrinen häiriö myös aikuisilla. Käypä hoito -suosituksen mukaan aikuisilla esiintyvyys on 2,5–3,4 prosenttia ja karkean arvion mukaan tämä tarkoittaa, että Suomessa on noin 110 000–150 000 adhd-oireista aikuista. Adhd-oirekuva on hyvin yksilöllinen ja moninainen. Ja se jää helposti tunnistamatta. Tuoreen tutkimuksen mukaan aikuisen adhd-tutkimukset käynnistyvät usein jonkin toisen terveyspulman tai oireen selvittelyillä tai hoidolla.

Taloustutkimuksen (2021) mukaan aikuisen adhd:n hoitoon liittyi haasteita kaikissa palvelupolun vaiheissa; tutkimuksiin pääsy on hidasta ja tutkimusprosessit ovat pitkiä. Adhd-oireisen aikuisen perheenjäsenten tuki stressaavassa tilanteessa on olematonta. Palvelupolut ovat epäselvät. Tämä ilmenee mm. Hilkka Reinivuon vuonna 2018 jättämästä kuntalaisaloitteesta (Porvoo). Kyseiseen aloitteeseen ei ole ymmärtääkseni vastattu. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on ehdottoman tärkeää kiinnittää huomiota adhd-oireisten aikuisten yhdenvertaisiin palveluihin ja selkeisiin palvelupolkuihin, jotta apua ja tukea on mahdollista saada oikea-aikaisesti koko perheelle.

Palvelupolkuihin tulee linkittää myös järjestöjen tarjoamaa matalan kynnyksen tietoa ja tukea, jotta oikea-aikainen tuki mahdollistuisi. Diagnoosi itsessään ei yksin ratkaise arjessa koettuja haasteita, vaan tarvitaan tietoa oirekuvasta, yksilöllisesti suunniteltuja tukitoimia sekä aktiivista hoidon seurantaa. Tutkimustiedon mukaan adhd vaikuttaa merkittävästi kokemukseen elämänlaadusta ja etenkin hoitamaton adhd voi haitata sosiaalisia suhteita, opintoja ja työllistymistä sekä muodostaa riskin syrjäytymiselle. Tämä on paitsi inhimillinen tragedia myös yhteiskunnallisesti kallista.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 8.6.2022 Itäväylässä.



Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kirjallinen kysymys: SDP:n Karlsson vaatii toimia Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkien purkamiseksi

SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään. – Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää. – Kun ihminen joutuu...
Lue lisää »