Siirry pääsisältöön

Loviisan Demarit tukevat Anette Karlssonia

Loviisan Sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö tukee porvoolaista Anette Karlssonia kevään eduskuntavaaleissa. Karlsson on kotoisin Loviisan Liljendalista, missä hän on viettänyt lapsuus- ja nuoruusvuotensa. Karlssonilla on yhä vahvoja sukulais- ja ystävyyssuhteita alueelle.

- Loviisan seutu on minulle erittäin rakas, sillä kaikki lapsuuden ja nuoruuden muistoni linkittyvät vahvasti alueelle. Isoäitini asuvat yhä Liljendalissa ja paras ystäväni Loviisassa, Karlsson kertoo.

- Loviisan seudun elinvoimaa tulee vahvistaa entisestään muun muassa varmistamalla, että Loviisan sataman toimintaedellytykset turvataan ja alueen suuret työllistäjät jatkavat toimintaansa. Myös asukkaille tärkeät palvelut tulee turvata, Karlsson sanoo.

Karlsson on koulutukselta sosionomi (AMK) ja valtiotieteiden kandidaatti (sosiaalityö). Hän toimii tällä hetkellä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston varapuheenjohtajana ja sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana. Lisäksi Karlsson on aktiivinen mm. Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry:ssä. Karlsson on työskennellyt eduskunnassa yli kuusi vuotta ja tällä hetkellä hän toimii sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kansalaisjärjestötoiminnan asiantuntijana.

- Alueemme tarvitsee vahvan äänen eduskuntaan, joka tuntee Loviisan seudun asiat hyvin. Anette on yhteistyökykyinen ja aidosti kiinnostunut alueemme asioista. Me loviisalaiset demarit näemme, että Anette olisi erinomainen henkilö puolustamaan sekä ihmisten hyvinvointia että alueemme tulevaisuutta eduskunnassa, kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jari Kekkonen toteaa.

Loviisan Sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö koostuu Loviisan alueella toimivista puolueosastoista: Loviisan Sosialidemokraatit ry, Strömforsin Työväenyhdistys, Pernå Socialdemokrater r.f – Pernajan Demarit ry ja Lovisa Svenska Socialdemokrater r.f.

Aiemmin Karlssonin oma porvoolainen puolueosasto on asettanut hänet ehdolle ja Sipoon Sosialidemokraatit ovat asettuneet tukemaan häntä.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...