Itäisen Porvoon kaksi koulua on susi lampaan vaatteissa

Koulujen tulevaisuus herättää aina vilkasta keskustelua, ja myös tunteita. Niin kuuluukin olla. Asukkailla on oikeus kertoa mielipiteensä ja jopa näyttää pettymyksensä. Sen sijaan meillä päättäjillä on laajempi vastuu - asioihin on perehdyttävä huolellisesti ja kaikkien kuntalaisten etua on mietittävä. Meiltä päättäjiltä odotetaan myös rehellisyyttä ja kykyä perustella päätöksemme.

Elokuussa 2019 sivistyslautakunta päätyi äänestyksen jälkeen esittämään, että sekä Ilolan koulu että Sannäs skola jatkavat toimintaansa ja välttämättömät korjaukset tehdään. Tämän jälkeen kaupunginjohtaja tilasi lisäselvityksen eri vaihtoehtojen kustannuksista. Selvitys valmistui marraskuun lopussa ja saimme tiedon, että molempien koulujen säilyttäminen ei ole taloudellisesti järkevää: vuositasolla reilut 8 % kalliimpi käyttökustannuksiltaan kuin yhteinen sivistyskeskus. Lisäksi investointikustannus olisi yhteensä noin 10-13 miljoonaa euroa.

Joulukuussa 2019 kaupunginhallitukselle esiteltiin alueen oppilasmäärät. Sannäs skolanin oppilaaksiottoalue on laajempi (sis. Ilola, Jakari ja Ylike) kuin Ilolan koulun, joten molempien koulujen tulevaisuudesta keskusteltaessa lienee paikallaan tarkastella asiaa suuremman oppilaaksiottoalueen kautta. Sannäs skolanin oppilaaksiottoalueella on 72 suomenkielistä (tai 68, jos Epoon oppilaaksiottoalueeseen kuuluva Ylike poistetaan laskuista) ja 103 ruotsinkielistä 0-6-vuotiasta lasta. Moottoritien eteläpuolella asuu 85 ruotsinkielistä ja 35 (tai ilman Ylikettä 31) suomenkielistä ja pohjoispuolella 37 suomenkielistä ja 18 ruotsinkielistä 0-6-vuotiasta lasta. Lukuvuonna 2020-2021 neljä lasta aloittaa koulunkäynnin Ilolan koulussa. Epoossa vastaava luku on kuusi. Sannäs skolanin kohdalla uusia oppilaita tulee 20. Perusmatematiikka osoittaa, että paras vaihtoehto turvata koulutuspalvelut itäisellä alueella on perustaa alueelle kaksikielinen sivistyskeskus vuosiluokille 1-6. Koulun kokoluokka olisi maksimikapasiteetiltaan noin 160 oppilasta, eli marraskuun selvityksen mukaan investointikustannus olisi noin 5-6 miljoonaa euroa.

Joulukuussa toimitilajohto kertoi kaupunginhallitukselle, että heidän arvionsa mukaan kummassakaan koulussa ei ole sellaisia osia, jotka kannattaa korjata. Aiemmin olimme saaneet tiedon, että joitakin osia voisi olla järkevää korjata, mutta ilmeisemmin tämä ei enää ollut asiasta vastaavien virkamiesten kanta. Tämä näkemys tulee ilmi myös marraskuun selvityksestä, jossa todetaan: “Kaikki vaihtoehdot on laskettu uudisrakennuksina kahdesta syystä: 1) Nykyisten tontilla olevien rakennusten korjauskelpoisuutta ja tilojen käyttökelpoisuutta on vaikea arvioida ja hinnoitella riittävän luotettavasti ilman tarkempia selvityksiä ja suunnitelmia ja 2) Mahdollisesti säilytettävien rakennusten tai rakennusten osien sijainti tontilla edellyttäisi lisärakennusmahdollisuuksien tarkempaa tutkimista tonttien suhteellisen pienen käytettävissä olevan pinta-alan ja/tai tontin muodon vuoksi.” Kaikille lienee selvää, että pienet korjaukset eivät johda kestävään ratkaisuun.

Tässä vaiheessa toivoisi päättäjien rehellisesti kertovan näkemyksensä: tuleeko itäisellä alueella olla kouluja tulevaisuudessa vai ei? Jos vastaus on kyllä, silloin pitää satsata kaksikieliseen sivistyskeskukseen joko Sannaisiin tai Ilolaan. Lukujen valossa paras sijaintipaikka on Sannainen, ja siksi me kannatamme sitä vaihtoehtoa. Jos vastaus on ei, eli näkemys, että alueella ei tarvita kouluja tulevaisuudessa, silloin se tulisi sanoa rehellisesti, eikä piiloutua laastariratkaisujen taakse.

Anette Karlsson
kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (sd.)

Markus Hammarström
kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja (sd.)

Kirjoitus on julkaistu 24.1.2020 Uusimaassa.


Kommentit