Siirry pääsisältöön

Sosionomin visioita hallitusohjelmaan

Pian tärkeä työ alkaa, kun maamme hallitusta ryhdytään muodostamaan ja tulevan kauden tavoitteita kirjaamaan hallitusohjelmaan. Kirjauksia on saatava lasten aseman parantamiseksi, nuorten tukemiseksi eteenpäin koulupolulla ja työelämään sekä vanhustenhoidon ongelmien korjaamiseksi. Kantavina teemoina tulee olla eriarvoisuuden vähentäminen, terveyserojen kaventaminen ja köyhyyden torjuminen.

Varhaiskasvatus on valitettavasti, ryhmäkokojen suurenemisen myötä, muuttunut lasten säilyttämiseksi. Kahdeksan yli 3-vuotiasta lasta yhtä varhaiskasvattajaa kohden on liikaa, meidän on vähintäänkin palattava aikaan ennen Sipilän hallituksen heikennyksiä. Lapsi kaipaa aikuista, joka ehtii kuunnella ja ottaa syliin. Jokaisen perheen on tunnettava, että lapsi saa hyvää hoitoa ja laadukasta varhaiskasvatusta. On kestämätöntä, että tavalliset perheet joutuvat maksamaan niin korkeita päivähoitomaksuja, varsinkin kun tutkimukset osoittavat, että laadukas varhaiskasvatus hyödyttää kaikkia lapsia. Maksuja on alennettava määrätietoisesti.

Lasten ja nuorten syrjäytymistä on ennaltaehkäistävä panostamalla varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Luokkakokoja on pienennettävä ja kolmiportaisen tuen toteutumista on tarkasteltava. On varmistettava, että jokainen peruskoulun päättävä nuori osaa lukea riittävällä tasolla pärjätäkseen jatko-opinnoissa. Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettava. Jokainen nuori on liian arvokas tullakseen syrjäytetyksi yhteiskunnan ulkopuolelle.

Suomi menestyy osaamisella, ei halpatyövoimalla. Työelämää tulee kehittää yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, sopimusyhteiskuntaa kunnioittaen. Työttömiä on tuettava ja kannustettava - toimimattomasta aktiivimalli-leikkurista on luovuttava. Eläkkeelle siirtyvillä ihmisillä on oikeus arvokkaaseen elämään. Köyhyysloukkuun jääneiden eläkeläisten arjesta arvokkuus on kaukana. Tarvitaan ratkaisuja eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi; pieniä eläkkeitä on korotettava, indeksien jäädytyksestä on luovuttava, verotusta tarkasteltava, asiakasmaksuja alennettava ja lääkkeiden omavastuuosuutta pienennettävä.

Iän myötä avun tarve kasvaa. Omaishoitajien asemaa on parannettava ja kotihoidon ongelmiin puututtava. Yhdenkään ikäihmisen ei pitäisi tuntea turvattomuutta omassa kodissaan. Tarvitaan sitova hoitajamitoitus, sekä hoivakoteihin että kotihoitoon. Vanhustenhoidon ongelmat ratkeavat vain palkkaamalla lisää ammattilaisia. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 13.4.2019 Uusimaassa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...