Synnyin yhteiskuntaan, jossa minut haluttiin, vaikka olinkin tyttö. Sain kasvaa maassa, jossa sukupuolielimiäni ei silvottu, hiuksiani ja kasvojani ei peitetty, eikä minua myyty orjaksi. Saan kävellä vapaasti ulkona, äänestää vaaleissa ja opiskella vaikka tohtoriksi saakka. Täällä asiat ovat paljon paremmin, kuin monessa muussa maailman maassa. Siitä huolimatta yhteiskunnassamme on yhä epäkohtia, joihin on puututtava.
Tasa-arvo-ongelma ulottuu syvälle rakenteisiin. Sipilän hallituksen politiikka, median toiminta, oikeuslaitoksen päätökset ja segregoitunut työelämä sekä palkkaerot todistavat, että yhteiskunnassamme naiseus on toiseutta. Helsingin Sanomat kirjoitti Helsinki Pride-kulkueeseen liittyvässä uutisessa (27.6.2015) seuraavasti: “Presidentti Tarja Halonen kiiti miehensä Pentti Arajärven perässä Kaivopuistossa etsien sopivaa levähdyspaikkaa”. Miten on mahdollista, että naispresidentin osallistumisesta kulkueeseen ei ollut muuta uutisoitavaa kuin se, että hän toimittajan mielestä kiiti miehensä perässä?
Oikeuslaitos on useammassa raiskaustapauksessa alentanut tuomioita kyseenalaisin perustein, kuten “tilanne ei ollut nöyryyttävä” (usein synonyymi sille, että uhrilla ei ollut miesystävää) ja “tilanteessa ei käytetty erityistä väkivaltaa” (usein synonyymi sille, ettei uhria uhattu teräaseella tai lyöty kasvoihin). Todellisuudessa kyse on aina väkivallasta ja nöyryytyksestä. Toimintatapojen ja asenteiden muutosta tarvitaan.
Suomessa on enemmän korkeakoulutettuja naisia kuin miehiä. Koulutustason nousu ei kuitenkaan ole näkynyt naisten ura- ja palkkakehityksessä. Naiset kantavat yhä suuremman vastuun kodin ja työelämän yhteensovittamisesta ja yksinhuoltajat ovat useammin naisia. Naiset tekevät enemmän osa-aikaista ja määräaikaista työtä sekä työskentelevät useammin matalapalkka-aloilla. Näin ollen heille kertyy vähemmän eläkettä ja köyhyys seuraa heitä hautaan saakka. Sipilän miesvaltaiselle hallitukselle huono taloustilanne on riittänyt tekosyyksi tasa-arvoa murentavalle ja eriarvoisuutta lisääväälle politiikalle.
Palvelualojen ammattiliiton selvityksen mukaan pienipalkkaisille maksetaan yhteiskunnan verovaroista vuosittain yli 30 miljoonan euron edestä sosiaalitukia. Veronmaksajat kantavat vastuun, kun yksityiset yritykset käärivät voitot. Monet jatkuvassa palkkaköyhyydessä elävät joutuvat lisäksi kokemaan miesten tekemän diilin vaikutukset kukkarossaan, kun julkisen sektorin lomarahoja leikataan. Heidän arjestaan reiluus ja tasa-arvo on kaukana.
Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on aiheuttanut monelle alan työntekijälle haasteita perheen ja työn yhteensovittamisessa. Päivähoitojärjestelmä ei jousta riittävästi työelämän odotusten mukaisesti. Tarvitsemme palkkaeroja kaventavia toimia, joustavamman päivähoitojärjestelmän ja perhevapaauudistuksen, jonka tavoitteena on parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla ja lisätä isien mahdollisuuksia olla kotona lasten kanssa. Sosialidemokraattien tulee olla maamme johtava liike, joka rakentaa nykyisille ja tuleville sukupolville aidosti tasa-arvoisen yhteiskunnan.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 20.7.2017 Demokraatissa.