Siirry pääsisältöön

Ihminen on luotu luontoon

Elämä on nykyään yhtä suorittamista. Kaikilla on jatkuva kiire ja stressi. Nyky-yhteiskunnassa meidän “täytyy” olla kiireisiä, jotta voimme osoittaa kaikille, kuinka tärkeitä ja arvokkaita olemme. Elinympäristö kannustaa, tai jopa painostaa meitä jatkuvaan suorittamiseen - opiskelemme, teemme töitä, suunnittelemme vapaa-ajan ja loman tarkkaan, jotta kaikki varmasti onnistuu ja mitään ei jää tekemättä.
Työurien pidentämisestä, opiskeluaikojen lyhentämisestä ja kilpailukyvyn lisäämisestä puhutaan jatkuvasti. Meiltä vaaditaan koko ajan enemmän, mikä on lisännyt pahoinvointia ja mielenterveysongelmia. Informaatioähky on monelle tuttua, mutta neurobiologien mukaan meidän on silti vaikea tunnistaa aivojen ylikuormittuminen. Onko 24/7 yhteiskunnassa hyväksyttävämpää ajaa itsensä piippuun muutamaan otteeseen, kuin saada laiskan leima otsaan?
Elinympäristö vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan luonnon läheisyys vähentää sairastavuutta ja lisää onnellisuutta. Luonto merkitsee suomalaisille paljon, mutta viime vuosikymmeninä yhteiskunnan muutokset ovat pikkuhiljaa heikentäneet luontosuhdettamme, erityisesti lasten ja nuorten luontosuhdetta. Lapsen luontosuhde ei synny automaattisesti kuten ennen vanhaan, kun muuta tekemistä ei ollut tarjolla. Luonto ei enää kutsu samalla tavalla kuin ennen. Meidän aikuisten on varmistettava, että myös digiajan lapsilla on mahdollisuus kokea luonto samalla tavalla kuin me saimme kokea luonnon omassa lapsuudessamme.
Kaupunkien kasvaminen ja tiivistyminen asettaa haasteita luonnonympäristöjen suojelemiselle ja viheralueiden rakentamiselle. Samaan aikaan meillä on ratkaistavana globaaleja ongelmia, kuten ilmastonmuutos. Nykymaailmassa on erityisen tärkeää suojella arvokkaita luontoalueita, kuten Porvoossa Gammelbackan puistometsää.
Tällä hetkellä suunnitellaan täydentävää asuinrakentamista Gammelbackan metsäalueelle. Alueelle tulee 12 omakotitaloa, jos suunnitelma hyväksytään. Metsä on jo nykyisellään varsin pieni - lenkkipolku metsän ympäri on noin 5 kilometriä. Asutusta tulee vastaan joka suunnalta nopeasti. Minulle ja monelle muulle alueen asukkaalle metsä on elintärkeä paikka, joka lisää hyvinvointia ja onnellisuutta. Metsää pitää suojella!
Anette Karlsson
Kolumni on julkaistu 1.7.2017 Uusimaassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...