Siirry pääsisältöön

Potilasturvallisuudesta ja synnytyksistä

Otto Andersson kyselee (LS 10.4.), olenko sitä mieltä, että turvallinen synnytys voidaan toteuttaa vain yli 1000 synnytyksen synnytyssairaaloissa. Andersson viittaa kysymyksellään kiireellisen hoidon asetukseen, joka perustuu vuonna 2010 annettuun terveydenhuoltolakiin.
Terveydenhuoltolain tavoitteena on turvata palveluiden yhdenvertainen saatavuus, laatu ja potilasturvallisuus. Yleisesti käytössä olevien kansainvälisten mittarien mukaan äitiyshuolto ja synnytystoiminta on Suomessa kansallisella tasolla ollut erittäin onnistunutta. Tällä tiellä tulee jatkaa myös tulevaisuudessa.
Ministeriön laajapohjainen työryhmä julkaisi raportin ”Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet” vuonna 2010. Tässä raportissa todettiin muun muassa, että riskiryhmiin kuulumattomat synnytykset tulee keskittää vähintään 1000 vuosittaisen synnytyksen yksiköihin. Työryhmä mukaan optimaalinen synnytysmäärä synnytyssairaalassa on yli 2000 synnytystä vuodessa, jolloin toimintavolyymit ovat riittävän suuret. Päivystysasetuksen 1000 synnytyksen vaatimus perustuu ministeriön työryhmän raporttiin ja muihin selvityksiin, joiden mukaan riittävän volyymin yksiköissä voidaan turvata hyvä valmius hätätilanteiden hoitoon. Suurin osa Suomen synnytyssairaaloista täyttää päivystysasetuksen laatukriteeri, mutta eivät tällä hetkellä kaikki synnytyssairaalat. Tästä syystä asetus on tärkeä.
Alle tuhannen synnytyksen sairaalana Porvoon sairaala on onnistunut menestyksekkäästi kehittämään synnytystoimintaansa. Porvoon sairaalan vahvuutena on pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan nuori ja kasvava väestö, joka mahdollistaa vapaan hoitopaikan valinnan kautta synnytysyksikön koon kasvattamisen. Läheisyys Helsingin yliopistolliseen sairaalaan ja sen suuriin synnytysyksiköihin mahdollistaa laadun kehittämisen ja tieteellisen osaamisen siirtymisen sairaaloiden välillä. Alle 1000 vuosittaisen synnytyksen yksikkö, kuten Porvoon sairaala, on mahdollista ylläpitää, jos toiminnan tason turvataan paikallisin erillisjärjestelyin kuten päivystävän henkilökunnan lisäresursoinnilla.
Kuten olen jo monesti aiemmin todennut, Porvoon synnytyssairaalan toiminta on mahdollista turvata, mikäli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallituksella ja päättäjillä on tahtotilaa asian edistämiseksi. Minä toimin sen puolesta, että Porvoon sairaalan toiminta jatkuu ja kehittyy myös tulevaisuudessa. Toivon, että myös Andersson keskittyy olennaiseen, eli potilasturvallisuuden arvostamiseen ja Porvoon sairaalan laadukkaan toiminnan turvaamiseen myös tulevaisuudessa, tämän asioita vääristelevän ja itseään toistavan keskustelun jatkamisen sijaan.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 14.4.2015 Loviisan Sanomissa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...