Siirry pääsisältöön

Loviisalle tärkeitä asioita edistettävä!

Nyt kansalaisilla on mahdollisuus päättää kuka edustaa meitä tulevat neljä vuotta eduskunnassa. Kansanedustajan tulee toimia koko Suomen edun mukaisesti, mutta myös edistäen oman alueensa asioita. Tulevalla hallituskaudella Loviisan kannalta keskeisiä asioita ovat Loviisa 3:n edistäminen, Loviisan sataman kilpailukyvyn ylläpitäminen ja Porvoon sairaalan tulevaisuuden turvaaminen.
Fortumille tulee myöntää lupa Loviisa 3:n rakentamiseksi. Valtion enemmistöomistuksessa olevan Fortumin Loviisa 1 ja Loviisa 2 käyttöluvat umpeutuvat viidentoista vuoden sisällä. Korvaava Loviisa 3-voimala vähentäisi Suomen riippuvuutta tuontienergiasta ja vahvistaisi energiaomavaraisuutta. Työ- ja elinkeinoministeriön sähkönkäyttöarvion (2009) mukaan Suomeen tarvitaan kaksi voimalaa: yksi uusi ja yksi Loviisan voimalan korvaava investointi. On selvää, että Vanhasen hallituksen (2010) päätös myöntää lupa Fennovoimalle ja TVO:lle Fortumin sijaan oli virhe. Tulevalla kaudella asia on korjattava ja Loviisa 3:lle tulee myöntää lupa.
Rikkidirektiivin myötä aluskoko on suurentunut, jotta Loviisan satama pysyy kilpailukykyisenä, tulee satamaan tulevien laivojen pystyä lastaamaan kapasiteettinsa mukainen lasti. Loviisan meriväylää tulee syventää noin 11 metriin. Meriväylän syventäminen lisää vientiteollisuuden kilpailukykyä logistiikkayksikkökustannuksia pienentämällä. Sataman tavaroita kuljetetaan Loviisa-Lahti rataa pitkin, jonka tulevaisuus on turvattu, mutta rataan on investoitava uusia betonipölkkyjä, jotta se säilyy teknisesti liikennöitävässä kunnossa. Loviisan satama on hyvin lähellä hyvässä kunnossa olevaa TEN-T verkkoa (VT7). Mutta tieyhteys 176 Lapinjärvelle ja varsinkin tie 167 Lahden suuntaan Orimattilaan tarvitsee ehdottomasti suoremman linjan tai vähintään uuden päällysteen. Tämä koskee myös Valkontietä satamaan saavuttaessa. On turvallisuusriski operoida raskaalla kalustolla näin huonokuntoisilla teillä.
Porvoon sairaala vastaa Itä-Uudenmaan erikoissairaanhoidon päivystyksestä ja sairaalan tiloissa toimii myös alueen yhteinen terveyskeskuspäivystys iltaisin ja viikonloppuisin. Synnytysosasto on yksi sairaalan tukipilareista, ja on tärkeää, että toiminta jatkuu Porvoossa myös vuoden 2016 jälkeen. Tulevalla hallituskaudella jatkettavassa sosiaali- ja terveysuudistuksessa on keskeistä varmistaa, että toimiva kokonaisuus turvataan. Olennainen kysymys on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön edellytysten parantaminen. Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ja palveluiden saatavuus on taattava. Porvoon sairaalan säilyttäminen ja toiminnan kehittäminen varmistaa itäisen Uudenmaan asukkaiden terveyspalveluiden saatavuuden myös tulevaisuudessa.
Suomen taloudellinen tilanne on haastava. Vaikeina aikoina kansanedustajien on kyettävä tekemään päätöksiä, jotka ovat oikeudenmukaisia ja edistävät kasvua sekä työllisyyttä.
Anette Karlsson
Julkaistu 31.3.2015 Loviisan Sanomissa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...