Turvallinen synnytys ja Porvoon sairaalan tulevaisuus

Otto Andersson kirjoittaa (LS 2.4.), että nykyisestä hallituksesta ainoastaan RKP on puolustanut pienten sairaaloiden, kuten Porvoon sairaalan asemaa. Andersson perustelee asiaa RKP:n jättämillä eriävillä mielipiteillä peruspalveluministeri Huovisen edistämään päivystysasetukseen. Andersson on valitettavasti unohtanut uuden päivystysasetuksen tarkoituksen: laadukkaan hoidon ja potilasturvallisuuden varmistamisen.
Uudessa päivystysasetuksessa säädetään pääperiaatteet päivystyspalvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta ja laadusta. Esimerkiksi synnytyssairaaloilta uusi asetus edellyttää välitöntä valmiutta hätäkeisarinleikkaukseen ja lastenlääkärin nopeaan saatavuuteen synnytysyksikköön. Synnytyslääkärin, leikkaustiimin ja nukutuslääkärin tule siis päivystää sairaalassa sen sijaan, että heidät kutsuttaisiin tarvittaessa paikalle kotoa. Tämä on tärkeää, sillä kaikkea ei voi ennakoida. Esimerkiksi vuonna 2012 hätäkeisarinleikkauksia tehtiin 1,3 prosentissa ja kiireellisiä keisarinleikkauksia 9 prosentissa synnytyksistä. Suomessa siis syntyy vuosittain noin 800 lasta sellaisessa tilanteessa, jossa on vain 15-20 minuuttia aikaa estää lapsen vaikea hapenpuute tai kuolema.
Suurin osa synnytyssairaaloista täyttää nämä laatukriteerit, mutta eivät tällä hetkellä kaikki. Meille sosialidemokraateille on tärkeää, että hoito on laadukasta ja potilaan kannalta turvallista asuinpaikasta riippumatta.
Anderssonilla menee vellit ja puurot sekaisin, sillä päivystysasetus parantaa potilasturvallisuutta ja yksiköiden toimipisteistä päätetään sairaanhoitopiirissä. Eli Porvoon sairaalan kohdalla ratkaisut tehdään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallituksessa, jossa Porvoota edustaa Berndt Långvik (rkp) ja ​Jari Oksanen (vihr.). Mikäli HUS päättää suunnata resursseja Helsingistä Porvooseen noin 10 %, voidaan Porvoon sairaalan kaksikielinen toiminta turvata myös tulevaisuudessa. Tämä on mielestäni kaikin tavoin järkevää ja mahdollista. Monet pääkaupunkiseutulaiset tulevat Porvooseen synnyttämään laadukkaan ja kaksikielisen palvelun vuoksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi tarvittaessa myöntää poikkeusluvan sairaalalle, jossa on alle 1000 synnytystä vuodessa, jos palvelun saavutettavuus tai potilasturvallisuus edellyttää sitä. Myös tällöin sairaalan on täytettävä asetuksen edellyttämät vaatimukset henkilöstön osaamisesta ja riittävyydestä. Porvoon sairaalalle on HUS:n hallituksen hakemuksesta myönnetty kahden vuoden poikkeuslupa. Tämä tarkoittaa sitä, että Porvoon sairaala täyttää vaatimukset ja sen kaksikielinen toiminta voidaan turvata myös tulevaisuudessa, mikäli HUS:n hallituksen jäsenillä ja päättäjillä on tahtotilaa edistää asiaa.
Anette Karlsson