Valtuutetun tilinpäätös 2019

Vuosi 2019 on ollut monella tapaa historiallinen. Vuoden aikana maan hallitus on kaatunut kaksi kertaa, sote-uudistus kerran ja loppuvuodesta Suomessa on maailman nuorin pääministeri. Porvoolaiseen päätöksentekoon nämä tapahtumat eivät ole sen suuremmin vaikuttaneet, mutta luonnollisesti valtakunnan tapahtumat herättävät keskustelua myös paikallisesti. Keväällä käytiin eduskuntavaalit, jolloin meidän monen suureksi pettymykseksi Porvoo ei saanut ainuttakaan kansanedustajaa. Taidamme olla ainoa yli 50 000 asukkaan kaupunki, jolla ei ole omaa edustajaa. Vajaan 40 000 asukkaan Tuusula onnistui saamaan kolme edustajaa ja naapurikuntamme, vajaan 21 000 asukkaan Sipoo sai kaksi edustajaa Arkadianmäelle. Oman kotikaupungin heikosta edustuksesta huolimatta oma eduskuntavaalitulokseni ilahdutti; toiseksi eniten ääniä Porvoossa ja vajaan 3 000 uusmaalaisen antama luottamus lämmitti sydäntä ja antaa voimia jatkaa työtä politiikassa. Pian eduskuntavaalien jälkeen käytiin eurovaalit, joten meille politiikassa aktiivisesti mukana oleville kevään kalenteri täyttyi vaalihommista. Vaalikentillä tuli tavattua paljon porvoolaisia, jotka kertoivat paikallisista toiveista ja huolista, joihin olenkin pyrkinyt vaikuttamaan valtuustossa ja kaupunginhallituksessa.

Koska kirjoituksesta tuli tänä vuonna ennätyksellisen pitkä, olen jakanut osiot eri kappaleisiin.

Itäisen alueen kouluratkaisu

Vuoden 2019 suurin poliittinen keskustelunaihe lienee itäisen Porvoon koulutuspalvelut. Kyseisestä aiheesta on keskusteltu pitkään, mutta tänä vuonna on vihdoinkin otettu pieniä askelia eteenpäin. Maaliviiva on kuitenkin vielä kaukana. Vuonna 2016 julkaistussa, virkamiesten valmistelemassa, sivistysverkkoselvityksessä esitettiin, että Ilolan koulu ja Sannäs skola lakkautetaan tai alueelle perustetaan kaksikielinen sivistyskeskus. Samassa selvityksessä esitettiin, että Epoon koulu lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät joko keskustan kouluihin tai itäisen alueen sivistyskeskukseen. Selvitys oli puutteellinen ja ongelmallinen, esimerkiksi siksi, että lännessä sijaitseva Kulloon sivistyskeskus oli laitettu vastakkain itäisen alueen sivistyskeskuksen kanssa. Silloiset valtuutetut päättivät ottaa aikalisän, osittain lähestyvien kuntavaalien takia ja osittain selvityksen ongelmallisuuden takia. Siitä lähtien selvityksiä on tehty ja erilaisia esityksiä heitetty ilmoille.

Ei ole ihme, jos ihmiset ovat tässä vaiheessa pudonneet kärryiltä siitä, mitä esityksiä itäisen alueen koulujen suhteen on ollut, on yhä olemassa ja on ehkä vielä tulossa käsittelyyn. Katsotaan vähän taustapeiliin. Kuntoselvitykset ja asukkaiden kysely valmistuivat juuri ennen kesää. Tästä syystä sivistyslautakunta ei ottanut kantaa asiaan ennen elokuuta. Suurin osa ideoista onkin lennellyt ilmoille juuri kesän jälkeen.

Valtuuston puheenjohtaja Nylander (rkp) toteaa Uusimaan haastattelussa (7.8.), että “Toivottavasti Ilolan ja Sannaisten alueella päästään yhteisymmärrykseen sivistyskeskuksen paikasta, eikä synny kylätappelua”.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jalonen (sd.) toteaa Östnylandin haastattelussa (16.8.), ettei hän usko sivistyskeskukseen itäisellä alueella, vaan että sekä Ilolan koululle ja Sannäs skolanille saadaan omat siirrettävät rakennukset (samanlainen kuin Kerkkooseen Jokilaakson kouluun on tarkoitus saada). Samaisessa Östnylandin jutussa kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Välimäki (kok.) toteaa (ilmeisesti), olevansa samoilla linjoilla Jalosen kanssa. Lukijalle ei ole täysin selvää kumman sitaatti on kyseessä, mutta myöhempien kannanottojen (mm. Uusimaa 24.8.) perusteella on tulkittavissa, että kyseessä oli Välimäen sitaatti, jossa todetaan, ettei itäiselle alueelle tule rakentaa sivistyskeskusta vaan nykyiset koulurakennukset tulisi korjata.

Pian Vihreiden valtuustoryhmä esittää kaksikielistä sivistyskeskusta Ilolaan (Itäväylä 19.8.). Samaisessa ulostulossa Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Hirvilammi toteaa, että “Täl­lä het­kel­lä kah­den kou­lun rat­kai­su ei vai­ku­ta re­a­lis­ti­sel­ta”. Pari kuukautta myöhemmin ääni on muuttunut kellossa ja ryhmän kanta on täysin toinen. Siitä myöhemmin lisää.

Tämän jälkeen myös allekirjoittanut, yhdessä sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Hammarströmin (sd.), ruotsinkielisen koulutusjaoston varapuheenjohtaja Hiltusen (sd.) ja suomenkielisen koulutusjaoston jäsen Jokisen (sd.) kanssa, otimme kantaa asiaan (Uusimaa 22.8.) ja esitimme, että kaksikielinen sivistyskeskus tulisi sijoittaa Sannaisiin.

Seuraavana päivänä RKP:n ryhmä otti ryhmäpuheenjohtajansa Sveholmin allekirjoittamalla kirjoituksella kantaa (Östnyland 23.8.) kaksikielisen sivistyskeskuksen puolesta, joka tulisi sijoittaa Sannaisiin. Kyseisessä ulostulossa RKP kirjoittaa myös, että “Pi­dem­mäl­lä täh­täi­mel­lä voi­si tar­vit­ta­es­sa myös ny­kyi­sen Epoon kou­lun op­pi­laat kuu­lua tän­ne, mi­kä­li osoit­tau­tuu et­tä op­pi­las­mää­rä siel­lä las­ki­si niin, et­tei se enää pe­da­go­gi­ses­ti ole puo­lus­tet­ta­vis­sa”.

Sivistyslautakunta käsitteli asiaa (29.8.), jolloin viransijainen sivistysjohtaja Simolin-Backman esitti, että kaksikielinen sivistyskeskus vuosiluokille 1-6 sijoitetaan Sannaisiin. Kyseisessä kokouksessa Vihreiden esitys (Keskustan kannattamana) oli, että kaksikielinen sivistyskeskus sijoitetaan Ilolaan. Kokoomus puolestaan esitti, että molempien koulujen terveet osat kunnostetaan ja tiloja täydennetään siirtokelpoisilla ratkaisuilla. Kokoomuksen esitys voitti äänestyksessä 7-4. Seuraavaksi äänestettiin pohjaesityksen, eli esittelijän esityksen ja Kokoomuksen esityksen välillä, jolloin Kokoomuksen esitys voitti 6-5. Näin ollen sivistyslautakunnan enemmistö päätyi esittämään kaupunginhallitukselle, että molemmat koulut korjataan ja tiloja täydennetään siirtokelpoisilla ratkaisuilla.

Tämän jälkeen touhu meni mielenkiintoiseksi ja jopa sekavaksi. Kaupunginjohtaja vaati tässä vaiheessa lisää selvityksiä. Ja niitä saatiin. Marraskuun lopulla valmistunut selvitys osoitti, että molempien koulujen säilyttäminen on taloudellisesti kestämätön vaihtoehto. Toisaalta sama selvitys osoitti, että sivistyskeskuksesta on saatavissa synergiaetuja, mutta ei sekään olisi taloudellisesti paras vaihtoehto. Sen sijaan paras vaihtoehto näytti olevan molempien koulujen lakkautus ja oppilaiden kuljettaminen keskustaan. Eli sama loppupäätelmä, kun missä oltiin virkamiesten esityksessä jo vuonna 2016.

Kaupunginjohtajan tuoreimman selvityksen julkaisun jälkeen kaupunginhallitus käsitteli asiaa. Lisätietoja aiheeseen liittyen saatiin vielä kokouksessa, vaikka asiakohdan liitteitä oli jo 25. Valtuuston iltakoulukin pidettiin ennen päätöksentekoa. Huhuja oli ilmassa erilaisista esityksistä; yksisarjainen suomenkielinen koulu Ilolaan ja Sannäs skolanin lakkautus, molempien koulujen saneeraus ja vuokratilat viideksi vuodeksi (+ viiden vuoden optio), molempien koulujen lakkautus, sivistyskeskus Sannaisiin jne.

Joulukuussa (16.12.) kaupunginhallitus pääsi vihdoinkin äänestämään asiasta. Kaupunginjohtaja muutti esitystään ja esitti 0-ratkaisua, eli että siirtymäajan jälkeen molemmat koulut lakkautetaan ja oppilaat viedään keskustaan. Kokoomus puolestaan esitti, että molempien koulujen terveet osat kunnostetaan ja tiloja täydennetään siirtokelpoisilla ratkaisuilla. Linjakasta toimintaa Kokoomukselta, mutta toisaalta hieman omituista, koska samaisessa kokouksessa toimitilajohdon edustaja Lökfors totesi, että heidän arvionsa mukaan kummassakaan koulussa ei ole sellaisia osia, jotka kannattaa korjata. Aiemmin olimme saaneet tiedon, että joitakin osia voisi olla järkevää korjata, mutta ilmeisemmin tämä ei enää ollut asiasta vastaavien virkamiesten kanta.

Vihreiltä ei tässä kokouksessa tullut esityksiä, vaan he äänestivät ensimmäisellä kierroksella Kokoomuksen esityksen puolesta, joka hävisi RKP:n esitykselle äänin 7-6. RKP esitti, allekirjoittaneen kannatuksella, että kaksikielinen siirrettävä sivistyskeskus vuosiluokille 1-6 sijoitetaan Sannaisiin. Eli miltei sama esitys, jonka esittelijä teki elokuussa sivistyslautakunnalle. RKP:n esitys voitti kaupunginjohtajan 0-ratkaisun äänin 7-4. Kokoomuksen edustajat ja kaksi SDP:n edustajaa valitsivat kyseisessä kohdassa mieluummin 0-ratkaisun, eli molempien koulujen lakkautuksen, kuin sivistyskeskuksen sijoittamisen Sannaisiin. Sen sijaan Vihreät äänestivät tässä vaiheessa tyhjää. Kyseinen äänestys osoitti, että kyseiset kaupunginhallituksen jäsenet ovat valmiimpia lakkauttamaan itäisen alueen molemmat koulut kuin äänestämään sen puolesta, että sivistyskeskus olisi Sannaisissa. Mielestäni tämä käänne oli yllättävä ja jopa ihmetystä herättävä. Varsinkin, kun tiedossamme on, että keskustan kouluissa on isoja luokkia ja huonosti tilaa. Tiedämme myös, että oppilasmäärä laskee itäisellä alueella niin, että tulevaisuudessa suomenkielisessä koulussa (kun tarkastelussa mukana Ilola, Jakari ja Ylike - eli koko Sannäs skolanin oppilaaksiottoalue) olisi todennäköisesti korkeintaan kolme yhtenäisluokkaa ja ruotsinkielisessä koulussa 2-3 yhtenäisluokkaa ja yksi kokonainen luokka. Eli molemmat koulut ovat yksin haavoittuvaisia. Yhdessä näiden vahvuus olisi Kulloon tai Hinthaaran sivistyskeskuksen luokkaa, jolloin niiden tulevaisuus olisi paremmin turvattu. Kustannusten näkökulmasta se olisi myös järkevää, kun molemmille kieliryhmille saataisiin kertaheitolla hyvät ja terveet tilat. Samalla mallilla kuin Kerkkooseenkin saatiin.

RKP:n esityksessä todettiin myös, että Epoon koulua koskeva ratkaisu sisältyy kokonaisuuteen. Kirjoitin kokouksen jälkeen Facebook-päivityksen, jossa kerroin, että Epoon koulun lakkautus on melko varmasti nurkan takana. Tämä herätti alueen asukkaissa hämmennystä, sillä Epoon koulun osalta on selvitys käynnissä. Meillä on kuitenkin tiedossa, että koulussa on 34 oppilasta ja rakennus on peruskorjauksen tarpeessa. Oli mielestäni vastuullista ja rehellistä kertoa mitä todennäköisesti on Epoon osalta edessä ja samalla liittää Epoon ratkaisu yhteen itäisen alueen ratkaisun kanssa, sillä osa Epoon koulun ja Sannäs skolanin oppilaaksiottoalueesta on yhteinen.

Marraskuussa (13.11.), talousarviovaltuuston yhteydessä Epoon koulu oli virkamiesten toimesta esillä: “Itäisten alueiden sivistyspalveluista tehtävällä ratkaisulla on vaikutusta myös Epoon kouluun. Epoon koulussa on tehty kuntotutkimus, jossa on todettu rakenteellisia ongelmia. Rakennukseen on mahdollista tehdä peruskorjaus mutta koulun toiminnan laajuutta ja tarpeellisuutta tulee tarkastella ennen päätöstä investoinneista”. Kaikkien mielestä lienee tämän jälkeen luonnollista, että asia oli mukana myöhemmissä kaupunginhallituksen keskusteluissa.

Eteläisestä alueesta (josta päätettiin osittain jo edellisellä valtuustokaudella) oli muuten hyvä tilanne/historiakatsaus sivistyslautakunnan puheenjohtajalta Schoultzilta (Uusimaa 21.12.). Hän kirjoitti muun muassa “Yksi vaihtoehdoista oli rakentaa kaksikielinen sivistyskeskus Bjurböleen Grännäsin ja Kråkön, sekä alueella asuville suomenkielisille oppilaille, mahdollisesti myös Epoon koulun oppilaille. Bjurböle nähtiin parhaana paikkana sivistyskeskukselle, koska se sijaitsee keskellä aluetta ja Grännäsin läheisyydessä ei asunut riittävä määrä suomenkielisiä lapsia, jotta tämä sijainti olisi ollut molemmille kieliryhmille tarkoituksenmukaista. Myös silloin keskustelu oli sekä päättäjien, että asukkaiden keskuudessa hyvin vilkasta, emmekä löytäneet yhteisymmärrystä sivistyskeskuksesta, eikä sen sijainnista. Kompromissitulos oli, että sivistyskeskusta ei rakennettu. Grännäs skolaan saatiin uusi rakennus, Epoon koulu jatkoi toimintaansa”. Ja nyt, muutama vuosi myöhemmin Epoon koulu on uhattuna liian pienen oppilasmäärän ja rakennuksen peruskorjauksen takia. Kysymykseni kuuluu, joudummeko samalle tielle itäisellä alueella, jos valtuuston enemmistö valitsee kahden koulun mallin? Onko molempien koulujen lakkautus muutaman vuoden sisällä edessä (kuten kaupunginjohtajan esityksessä, siirtymäajan jälkeen)?

Neljännen etsivän nuorisotyöntekijän palkkaus

Porvoon hyvinvointikertomuksessa 2017-2021 ilmenee, että masentuneisuutta ja koulu-uupumusta on joka kymmenennellä nuorella ja ahdistuneisuus on lisääntynyt. Kertomuksessa ilmenee myös, että nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt. Kaupungin mielenterveys ja päihdesuunnitelma 2019–2023 mukaan päihteisiin liittyy alttiutta rikoksiin, väkivaltaisuuteen, asunnottomuuteen ja itsetuhoisuuteen, joten varhainen reagointi on tärkeää. Lisäksi tuki koulupudokkaille, maahanmuuttajille sekä ilman toisen asteen tutkintoa oleville nuorille on erityisen tärkeää. Syyskuussa julkaistu kouluterveyskysely kertoo samansuuntaista tarinaa. Mielenterveysongelmat koskettavat yhä useampaa nuorta, mikä vaikuttaa väistämättä negatiivisesti heidän mahdollisuuksiinsa edetä koulupolulla ja siitä työelämään.

Sivistyslautakunta käsitteli kokouksessaan (19.9.) talousarviota vuodelle 2020. Virkamiesten valmistelemassa kokonaisuudessa esitettiin, että etsivää työtä vahvistetaan hakemalla avustusta ja resursoimalla 4. etsivän työntekijän palkkaamiseksi. Kyseinen lisäys oli poistunut kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä (15.10.). Kaupunginhallituksen kokouksessa (4.11.) esitin SDP:n ryhmän puolesta, Vihreiden kannatuksella, että neljäs etsivä nuorisotyöntekijä palkataan. Hävisimme esityksen äänin 8-5. Asiaan palattiin valtuustossa, jolloin SDP:n esitys hävisi äänin 26-25. Kyseinen kokous ja hetki oli minulle vuoden suurin pettymys.

Itsenäisyyspäivän jälkeisellä viikolla pettymys nousi taas pintaan, kun saimme tiedon, ettei Porvoo ole päässyt mukaan valtakunnalliseen työllisyyskokeiluun. Valtuuston kokouksessa kaupunginjohtaja Ujula sanoi muun muassa, että “kun tähän työllisyydenhoitoon ja tähän kokonaisuuteen, erityisesti nuorisotyöttömyyteen ja niiden haastavampien tapauksien löytämiseen tullaan tämän (työllisyyskokeilu) hankkeen myötä todennäköisesti keskittämään vielä enemmän resursseja, niin ehkä pitäisi se kortti katsoa ensin ja sitten sen jälkeen, jos tähän hankkeeseen ei jostain syystä päästäisi Porvoossa, sitten tietenkin tilanne olisi hieman eri”. No joulukuussa tilanne oli eri, kun ei siihen hankkeeseen päästy. Tästä syystä nostin asiasta uudestaan metakan muun muassa Uusimaassa ja Ylen radiohaastattelussa.

Pian ulostulojeni jälkeen sain taas kerran palautetta, että minua vanhemmat päättäjäkollegat olivat tästä pahastuneet. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun minuun ollaan yhteydessä, koska ollaan pettyneitä tai vihaisia siitä, että olen avannut taustoja jostain asiasta tai kritisoinut jotain päätöstä. Välillä kuitenkin ihmettelen, miksi edes hämmästyn siitä, että taas joku vanhempi (useimmiten miespuolinen) päättäjäkollega on pahastunut siitä, että kirjoitan näistä asioista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Joka kerta, koko valtuustokauteni aikana, olen kuitenkin vastannut, etten tule lopettamaan kirjoittelua, sillä onhan se osa tätä valtuustotyötä. Ja toisekseen, minä en ole lähtenyt vaaleissa ehdolle, jotta voisin hiljaa toimia kumileimasimena. Yhteistyötä tulee ehdottomasti tehdä ja toisia kunnioittaa, mutta kyllä minusta on vanhanaikaista, että vanhemmat päättäjäkollegat yrittävät erilaisin keinoin vaientaa nuorempia, ja erityisesti naisia. Nyt eletään kohta 2020-lukua ja Suomessakin on hallitus, jota johtavat naiset ja vielä suurimmaksi osaksi nuoremmat naiset. Toivottavasti myös Porvoossa pian päästään aikaan, jossa vanhasta kabinettipolitiikasta päästään irti, kohti avoimempaa ja porvoolaisia osallistavampaan suuntaan. Politiikkaan kuuluu erimielisyydet ja ne voi hyvin tuoda omalla nimellä julkisesti esille, niin voidaan sitten väitellä asioista. Äänestäjillä on oikeus tietää mitä me päättäjät ajattelemme ja sehän toteutuu kaikkein parhaiten, kun keskustelemme asioista sosiaalisessa mediassa ja paikallislehtien palstoilla. Sillä ainakin minä seuraan mottoa, että eivät ihmiset riitele, vaan asiat.

Ilkivalta tulee kalliiksi

Syksyllä sain tietooni, että ilkivalta on ongelma myös Porvoossa. Ikkunoita on rikottu, pihojen laitteita tuhottu, kattoluukkuja avattu ja paikkoja töhritty. Valmistelin valtuustoaloitteen, jonka tavoitteena on löytää keinoja ilkivallan vähentämiseksi. Sain esimerkiksi kuulla, että Tulliportin koulurakennuksen (A-E koulun pienluokat ja iltapäiväkerho) käytäville oli valunut vettä kovan vesisateen aikana. Ämpäreitä oli jouduttu laittamaan käytäville. Kyseisessä rakennuksessa on ollut ongelmia aiemmin, esimerkiksi sisäilman suhteen. Katon korjaus on myös jäänyt tekemättä. Veden valuminen käytäville herätti luonnollisesti vihaisia ja hämmentyneitä tunteita. Olin heti yhteydessä toimitilajohtoon, ja he selvittivät tilanteen pikaisesti. Kyse ei onneksi ollut siitä, että katto petti, vaan taustalla oli avoinna ollut kattoluukku. Ilmeisesti katolle oli kiivennyt nuorisoa, ja he olivat saaneet kattoluukun auki.

Katolle on tietojeni mukaan kiivetty myös Gammelbackan ostarilla. Ja kun tässä muistelen omaa nuoruutta, niin tulihan sitä kiivettyä vesitornin huipulle ja ties minne muualle. Se oli kivaa silloin, vaikka nyt korkeat paikat vähän kammottavat. Väärin se silti on, ja näistä asioista pitäisi puhua enemmän kouluissa ja kotona. Ei sillä, että monessa tapauksessa kotona ei tiedetä kaikesta mitä nuoriso puuhaa, vaikka vanhemmat olisivat kuinka kiinnostuneita. Yleensä tilanne kuitenkin paranee, kun nuorille kertoo näistä asioista ja heillä on ympärillään turvallisia aikuisia, jotka kuuntelevat ja tukevat heitä. Odotan mielenkiinnolla miten suomalainen Islannin-malli (mm. lasten ja nuorten harrastamisen tukeminen ja harrastustoiminnan tuominen koulupäivän yhteyteen) tulee toteutumaan Porvoossa ja myös valtakunnallisesti. Mutta siitä toivottavasti lisää ensi vuonna.

Meidän on löydettävä keinoja ilkivallan vähentämiseksi, sillä laskun tästä touhusta maksamme me veronmaksajat. Esimerkiksi Gammelbackan ostarilla ollut vaatteiden ja tavaroiden lahjoituskaappi on tuhottu. Gammelbackan Kartanoseutuyhdistyksen aktiivinen väki oli joulun välipäivinä korjaamassa tilannetta. Aiemmin on keskusteltu Gammelbackan ostarilla sijaitsevasta penkistä ja sen ympärillä tapahtuvasta häiriökäyttäytymisestä. Penkki on tarpeellinen ikäihmisille, mutta jos häiriökäyttäytyminen penkin ympärillä jatkuu, voi olla, että penkki joudutaan poistamaan. Se olisi kaikkien kannalta harmillista.

Mopoilijat ovat myös tietojeni mukaan herättäneet naapuruston tunteita sekä Tolkkisissa että Kevätkummussa. Koulujen pihoilla pyöritään, kun parempaa paikkaa ei ole kaupungissa tarjolla. Tästä syystä teimme viime vuonna Riitta Aholan (sd.) kanssa aloitteen, jossa esitettiin mopoilijoille oman asfalttisuoran tai -paikan rakentamista. Valitettavasti mopoiluun tarkoitettua asfalttipätkää ei näytä olevan näköpiirissä. Sen sijaan kaupunki neuvottelee Kulloon moottoriradan kanssa siitä, jos yhteistyökuvio löytyisi, jotta mopoilijoilla olisi kiva paikka, jossa ajella, hengailla ja harjoitella taitojaan. Koulun piha ei ole tähän paras paikka, mutta tällä hetkellä se lienee vetovoimaisin paikka.

Esteettömyys etenee

Teimme yhdessä Porvoon seudun kehitysvammaisten tuki ry:n kanssa kuntalaisaloitteen esteettömän puiston saamiseksi Porvooseen. Kyseinen tavoite on vihdoinkin edennyt, ainakin hieman. Talousarviokäsittelyn yhteydessä valtuustokollega Ahola (sd.) sai esteettömän puiston selvittämisen mukaan kaupunkikehityslautakunnan esitykseen ja myöhemmin saimme sen myös lisättyä talousarvion sitoviin tavoitteisiin. Tämä oli iso askel eteenpäin, sillä keskustelujen aikana ilmeni, että monelle porvoolaiselle päättäjälle ja virkamiehelle esteetön puisto oli vieras asia. Moni ei tiennyt tarkalleen mitä se tarkoittaa. Mielestäni oli hyvä huomata, että tilanne oli tämä - sillä se kertoo, ettei esteettömyyspuutteiden takana välttämättä ole välinpitämättömyys vaan ymmärtämättömyys. Ja nyt olemme ottaneet edistysaskelia ymmärtämisessä, ja pian toivottavasti myös toteutuksessa. Ainakin porvoolaiset virkamiehet ovat menossa tutustumaan muun muassa Turun esteettömään puistoon, mikä on hieno asia. Voimme saada hyviä ideoita sieltä meidän puiston toteutukseen. Kuntalaisaloitteen vastauksessa kaavailtiin, että kyseinen puisto voisi sijoittua A-E koulun lähistöön. Kyseinen sijainti on mielestäni hyvä. Myös siinä tapauksessa, että A-E koulun pienluokkien toiminta siirtyisi Gammelbackan koulu-, kirjasto- ja monitoimitalokokonaisuuden yhteyteen. Tällainen Kanteletalon tyylinen ratkaisu Gammelbackaan on kuitenkin vielä toiveajattelua, sillä selvitystyö alkaa vasta ensi vuonna.

Eduskunnan joululahjarahoja Porvooseen


Kevään eduskuntavaalien jälkeen työtehtäväni eduskunnassa muuttuivat. Ville Skinnarista, jonka kanssa tein töitä myös koko viime kauden, tuli kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri. Työnkuvani muuttui näin kansanedustajan avustajasta ministerin avustajaksi. Samalla päätimme, että siirryn Pohjoismaiden neuvoston asiantuntijatehtävistä eduskuntaryhmän sivistyspuolen tehtävien pariin ja näin aloitin työt myös sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan avustajana. Mielenkiintoista muutoksessa oli se, että nyt saan tehdä enemmän töitä varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja sivistykseen liittyvien kysymysten parissa. Erityisen mielenkiintoista työ oli joulukuussa, jolloin sain osallistua eduskunnan joululahjarahojen jakoon liittyvään valmistelutyöhön. Eloranta nimittäin istui jaostossa, jossa asiaa käsiteltiin. Samassa jaostossa istuu myös Jussi Saramo (vas.).

Porvoo sai joululahjarahaa kevyen liikenteen väyliin maantien 170 varrelle välille Tyysterintie–Ernestantie ja maantie 1605 välille Parikiventie–Papinjärventie. Tämä oli todella hieno juttu!

Politiikka on yhteistyötä

Luin Yle:n nettisivuilta, että psykologi oli kehottanut kehumaan kolmen päivän ajan kaikkea mikä liikkuu ja sen myötä elämä muuttuu. Jutussa nostettiin esille, että me suomalaiset olemme huonoja kehumaan toisiamme ja myös huonoja ottamaan vastaan kehuja. Ja kyllä minun on tunnustettava, että niin se taitaa olla. Olen nimittäin välillä hämmentynyt kun joku kehuu värikkäitä kenkiäni. Ja olen myös huomannut, että kun kehuu toisen vaatteita, niin ilme kehun kohteen naamalla on usein hämmästynyt. Mutta voimme tehdä paremmin ja koitan myös ensi vuonna kehua kaikkea mikä liikkuu enemmän. Kuitenkin vain silloin kun todella sitä tarkoitan.

Politiikassa sitä tulee usein oltua kiukkuinen jonkun toisen tekemästä äänestyspäätöksestä. Ja se kiukku on helppo purkaa. Mutta harvemmin kerromme, kun joku tekee jotain hyvin. Niitäkin hetkiä kuitenkin on. Ehkä päättäjien välinen kateus ja negatiivisuus politiikan ympäriltä vähenisi, jos kehuisimme toisiamme enemmän.

Kirjoittaessani tätä pitkää päiväkirjaa, jonka julkaisen myös teille, pohdin mitä hyvää sanottavaa minulla on muiden puolueiden edustajista. Ja pian mieleeni tuli jotain tai joku jokaisesta valtuustossa toimivasta ryhmästä. Haluan jakaa nämä ajatukset teidän kanssa.

RKP:n edustajien kanssa yhteistyö kaupunginhallituksessa on sujunut hyvin. Erityisesti haluan nostaa esille heidän ryhmyrinsä Johan Söderbergin, joka käyttäytyy asiallisesti ja kohteliaasti. Jopa silloin, kun olemme eri mieltä. Hänessä näyttää olevan, ainakin minun kokemani mukaan, herrasmiesmäisyyttä. Haluan myös kiittää sivistyslautakunnan puheenjohtajaa Catharina von Schoultzia hyvästyä yhteistyöstä ja avoimesta keskusteluyhteydestä vuoden aikana. Erityisen hienoa on ollut huomata, miten syvällisesti hän perehtyy asioihin ja selvittää taustat. Ja uutena valtuutettuna on ollut myös mielenkiintoista kuulla mitä kaikkea muun muassa sivistysverkon ympärillä on aiemmilla kausilla tehty ja keskusteltu.

Vihreiden ryhmästä haluan antaa erityistä kiitosta Anna-Stiina Lundqvistille. Hän osallistuu aktiivisesti kaupunginhallituksessa käytävään keskusteluun ja minusta on ollut ihailtavaa huomata, että hän myös puuttuu asiaan, jos joku sanoo jotain, mikä voidaan tulkita epäasialliseksi tai henkilöön meneväksi kommentoinniksi. Minusta on hienoa, että hänen kaltainen ihminen istuu vieressäni kaupunginhallituksessa.

Keskustan Outi Lankia on muun muassa ollut hyvä yhteistyökumppani koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemisessa ja toimitilajohdon toiminnan kehittämisessä. Emme ole aina samaa mieltä, ja silloin saatamme molemmat hieman tulistua, mutta mielestäni on ollut hienoa, että meidän kohdalla juuri asiat riitelevät, eivät ihmiset. Ja kun olemme jonkin asian kanssa samassa veneessä, niin silloin soudetaan hyvässä yhteisymmärryksessä samaan suuntaan.

Vasemmistoliitosta haluan kiittää Elli Rankkaa ja myös heidän uutta jäsentä Samu Nikkiä. He molemmat olivat korvaamaton apu elokuun Pride-tapahtumassa. Samalla opin tuntemaan heidät ystävällisinä ja yhteistyökykyisinä ihmisinä. 


Eläinoikeuspuolueen Marianne Chanth on myös ollut korvaamaton Porvoo Pride-tapahtumien järjestämisessä ja upea iltajuhla oli hänen ansiotaan. Hän on pirtsakka pakkaus, jonka kanssa on aina hauskaa. Ja kyllä, tällä mimmillä on sydän kohdillaan ja hän toimii juuri niiden asioiden puolesta, joihin hän uskoo.

Perussuomalaisten kanssa olen harvoin samaa mieltä, mutta arvostan sitä, että päättäjien joukossa on erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia näkemyksiä. Minulla on ollut ilo tutustua Perussuomalaisten kunnallisjärjestön puheenjohtajaan Håkan Mansneriin ja hänen kohdallaan on pakko todeta, ettei vielä ole tullut vastaan hetkeä, jossa olisimme eri mieltä. Håkanin ansiosta olen saanut tutustua Porvoon Lähimmäistyön ruokajakeluun ja kaikkiin siellä toimiviin upeisiin vapaaehtoisiin.

Kokoomuksen ja KD -ryhmän kanssa ei ole tullut tehtyä paljoa yhteistyötä tänä vuonna. Lämmin kiitos Kokoomuksen kevätmarkkinoiden päivystäjille, jotka antoivat kaatosateen aikana tilaa teltassaan umpipunaiselle demarille. Meidän omassa teltassa oli ahdasta ja vettä tuli kun ämpäristä. Silloin naapuriteltan vieraanvaraisuus tuntui todella hyvältä.

Yhtenäsiyysryhmän Jamal Jamil osallistuu kiitettävästi valtuustossa käytävään keskusteluun ja hän muistaa aina nostaa monikulttuurisuuden esille. Se on tärkeä asia.

Valtuuston ulkopuolelta haluan vielä nostaa esille Feministisen puolueen Anu Saari-Gomezin joka on aina yhtä iloinen ja positiivinen. Hänen seurassaan tulee kenelle vain hyvä mieli.

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä kaupunkimme virkamiehet. Olen kokenut, että saan virkamiehiltä hyvin tietoja, vaikka joskus niiden perään joutuu kyselemään tai kissojen ja koirien kanssa etsimään. Tänä vuonna haluan kiittää erityisesti sote-johtajaa Ann-Sofie Silvennoista, joka aina vastaa asiallisesti ja auttaa löytämään oikeat tiedot. Haluan myös kiittää liikuntapalveluiden päällikköä Per Högströmiä, joka on vastannut kysymyksiin selkeästi. Hänen valmistelema valtuustoaloitevastaus oli myös erinomaisesti valmisteltu, mikä oli todella ilahduttavaa. Lisäksi haluan kiittää sivistystoimen johtajia Jari Kettusta ja Rikard Lindströmiä, heidän kanssa yhteistyö on ollut sujuvaa, tietoja on saanut pyydettäessä ja he ovat jaksaneet vastata, vaikka kysymyksiä ja myös kritiikkiä heidän sektorilleen on vuoden aikana sadellut.

Tehdään tulevasta vuodesta parempi kuin edeltänyt on ollut. Ja yritetään muistaa kehua välillä myös toinen toisiamme. Hyvää uutta vuotta 2020 kaikille!

Anette Karlsson



Alla on listaus vuoden 2019 menoistani valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä. Näissä ei ole mukana mitään puoluepolitiikkaan liittyviä menoja, valtuusto- tai kaupunginhallitusryhmäni kokouksia, eikä epävirallisia palavereja ja keskusteluja kaupungin viranhaltijoiden tai luottamushenkilöiden kanssa.

14.1. Metsäkävely Gammelbackan metsässä virkamiesten kanssa
14.1. Kaupunginhallituksen kokous
28.1. Vierailu A-E koulun iltapäiväkerhoon
28.1. Kaupunginhallituksen kokous
30.1. Kaupunginvaltuuston kokous
4.2. Vierailu Kevätkummun koululla
4.2. Vierailu Vårberga skolaniin
4.2. Kaupunginhallituksen kokous
5.2. Tapaaminen LVM:n virkamiesten kanssa Itärataan liittyen
11.2. Kaupunginhallituksen kokous
18.2. Tapaaminen Porvoon Lähimmäistyön edustajien kanssa
18.2. Kaupunginhallituksen kokous
27.2. Kaupunginvaltuuston kokous
3.3. Tavattavissa Lapsiperhetapahtumassa Kokonniemessä
4.3. Kaupunginhallituksen kokous
5.3. Vierailu Grännes skolaniin
5.3. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
5.3. Tavattavissa Gammelbackan ostarilla
10.3. Tavattavissa Näsin S-marketilla
12.3. Tavattavissa Gammelbackan asukasillassa metsään liittyen
18.3. Kaupunginhallituksen kokous
21.3. Porvoon Lähimmäistyön ruokajakelu
27.3. Kaupunginhallituksen kokous
23.4. Etevan työpaikkatutustuminen kaupungintalolla
24.4. Kaupunginvaltuuston kokous
29.4. Kaupunginhallituksen kokous
6.5. Kaupunginhallituksen kokous
8.5. Gammelbackan puisto- ja metsäalueen siivoustalkoot
13.5. Kaupunginhallituksen kokous
14.5. Gammelbackan kevätkarnevaalit
20.5. Kaupunginhallituksen kokous
22.5. Kaupunginvaltuuston kokous
23.5. Porvoon markkinat
24.5. Porvoon markkinat
27.5. Gammelbackan lähiökehitystyön työntekijän tapaaminen
27.5. Kaupunginhallituksen kokous
3.6. Kaupunginhallituksen kokous
6.6. Ruotsinkielinen koulutusjaosto kokous
12.6. Kaupunginvaltuuston kokous
17.6. Kaupunginhallituksen kokous
24.6. Kaupunginhallituksen kokous
12.8. Kaupunginhallituksen kokous
15.8. Ministeri Kiurun kanssa vierailu Porvoon sairaalalla
15.8. Ministeri Kiurun kanssa Porvoon torilla
17.8. Porvoo Pride -tapahtumassa
19.8. Kaupunginhallituksen kokous
20.8. Kevätkummun elokarkelot
28.8. Kaupunginvaltuuston kokous
31.8. Gammelbackan kirpputori-tapahtuma Alvarin kulmassa
31.8. Lepakkoretki Gammelbackan metsään
9.9. Kaupunginhallituksen kokous
16.9. Kaupunginhallituksen kokous
17.9. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
22.9. Sote-uudistus Itä-Uudellamaalla keskustelutilaisuus
22.9. Kaupunginhallituksen kokous
25.9. Kaupunginvaltuuston kokous
25.9. Kaupunginvaltuuston iltakoulu sote-uudistuksesta
30.9. Kaupunginhallituksen kokous
3.10. Porvoon markkinoilla
3.10. Vie vanhus ulos -kampanja, Fredrikan Hovi
4.10. Vie vanhus ulos -kampanja, Esperin Hoivakoti Vuokko
12.10. Varaudu vanhuuteen messut, Kevätkumpu
13.10. Tolkkisten syysmarkkinat
14.10. Kaupunginhallituksen kokous
17.10. Vierailu Tatsin (Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry) avoimessa työhuoneessa
17.10. Vierailu Diakonian pop-up kahvilassa
17.10. Vierailu Itä-Uudenmaan NAL (Nuorisoasunnot) toimistolla
17.10. Vierailu Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistyksen Klubitalolla
17.10. Asunnottomien yö -tapahtuma pikkukirkolla
21.10. Kaupunginhallituksen kokous
22.10. Vierailu Eklöfska skolanissa
22.10. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
23.10. Valtuuston iltakoulu: talousarvio 2020
28.10. Vierailu Fredrika kouluun (Steinerkoulu)
30.10. Kaupunginvaltuuston kokous
1.11. Porvoon Lähimmäistyön ruokajakelu
4.11. Kaupunginhallituksen kokous
5.11. Porvoon Seudun Lastentarhanopettajat - Borgå Nejdens Barnträdgårdslärare ry syyskokous
9.11. Tavattavissa Gammelbackan ostarilla
13.11. Kaupunginvaltuuston kokous
16.11. Tulevaisuuden visioita Itä-Uudellemaalle keskustelutilaisuus
18.11. Kaupunginhallituksen kokous
22.11. Tavattavissa Valoa, ei väkivaltaa -tapahtumassa Näsin S-marketilla
25.11. Kaupunginhallituksen kokous
26.11. Vierailu Borgå Folkakademin tiloihin
26.11. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
27.11. Porvoon vanhempainyhdistykset ry glögit
2.12. Vierailu Borealiksella
2.12. Kaupunginhallituksen kokous
6.12. Itsenäisyyspäivän konsertti Taidetehtaalla
16.12. Kaupunginhallituksen kokous
20.12. Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry glögit

Poissaolot 2019

21.1. kaupunginhallituksen kokouksesta. Syynä Pohjoismaiden neuvoston kokous Tukholmassa.
1.4. kaupunginhallituksen kokouksesta. Henkilökohtainen syy.
8.4. kaupunginhallituksen kokouksesta. Syynä Pohjoismaiden neuvoston kokous Kööpenhaminassa.
15.4. kaupunginhallituksen kokouksesta. Syynä sairastuminen.

Sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja, valtuutettu Markus Hammarström on varajäseneni kaupunginhallituksessa.

Valtuustoaloitteet 2019

30.10. Päiväkoti- ja koulurakennuksiin kohdistuva ilkivalta

3.10. SDP:n valtuustoryhmä: "Porvoonkorpi" luonnonsuojelualueeksi

23.5. Omaishoitajien vapaapäivistä ei tule periä maksua

28.2. Vanhusasiamies Itä-Uudellemaalle

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli virkamiesten valmistelemaa aloitevastausta 21.11.2019 kokouksessaan. Lautakunta päätti palauttaa vastauksen takaisin valmisteluun.

Vuosien 2017 ja 2018 aloitteiden tilanne

12.3.2018 Ensiapukoulutusta opetushenkilöstölle

Sivistyslautakunta käsitteli asiaa 13.12.2018 ja kaupunginhallitus 04.02.2019
kokouksessaan päättäen, että:

“Kouluterveydenhuollon ammattilaisten ja useiden lähihoitajataustaisen koulunkäynnin ohjaajan lisäksi myös opettajan peruskoulutukseen kuuluu ensiaputaitoja ja niiden päivittäminen koetaan erittäin tärkeäksi Porvoon kaupungin koulutuspalveluissa. Porvoon kaupunki koordinoi alueellista opettajien koulutustarjontaa, johon on kerätty opettajan työn kannalta keskeisiä koulutuksellisia osa-alueita. Alueellisella tarjottimella on vuosittain ollut tarjolla ensiapukoulutusta, joskus useampiakin tilaisuuksia (vähintään yksi/Porvoo, Sipoo, Loviisa), joihin porvoolaiset opettajat ja koulunkäynninohjaajat ovat voineet halutessaan ja tarpeen mukaan osallistua. Ruotsinkielisille opettajille on ollut viimeksi tarjolla koulutuksia nyt syksyllä 2018, suomenkielisillä oli koulutuksia keväällä 2018 ja suunnitelmat ovat pitkällä uudesta tarjonnasta koulutustarjottimelle keväällä 2019. Kunkin koulun opettajien koulutukseen ohjaamisesta vastaa rehtori opettajien kanssa käytävien kehityskeskusteluiden kautta. Rehtori arvioi aina koulun kokonaisuutta ja varsinkin turvallisuuteen liittyvän osaamisen kehittämiseen ja varmistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota koulutasolla vuosittain. Jokaisessa koulussa huolehditaan siitä, että henkilöstöllä on olemassa riittävä valmius hätäensiavun antamiseen ja koulun henkilöstön ensiapuvalmiuksien kehittämistä ylläpidetään täydennyskoulutuksen kautta lasten turvallisuuden takaamiseksi myös onnettomuustilanteissa ja tapaturmissa.” Lue koko vastaus tästä.

25.4.2018 Tukea omaishoitajille

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli asiaa 9.10.2018 ja kaupunginhallitus 15.10.2018 päättäen, että:

“Porvoon vanhus- ja vammaispalvelut kehittää jatkuvasti koko palveluverkostoaan. Siihen liittyvät myös omais- ja läheishoitajien tilannetta edistävät toimenpiteet. Ajankohtaista on mm. Näsin palvelutalon toiminnan muutos 1.1.2019 alkaen. Muutoksella parannetaan ja monimuotoistetaan sekä hoidettavien palveluvalikkoa että edistetään omais- ja läheishoitajien mahdollisuuksia vapaaseen.

Lisäksi kehitetään ja monimuotoistetaan jo olemassa olevia tukitoimenpidemuotoja. Esimerkkinä näistä ovat omaishoitajien terveystarkastukset, jotka on järjestetty yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Myös meneillään olevalla henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilulla voidaan kehittää omaishoitajien vapaan entistä yksilöllisempiä järjestämistapoja. Aloitteessa mainittu liikunta- ja kulttuurikortti on myös omaishoitajien käytettävissä tapauskohtaisesti silloin kun omaishoitajalla on taloudellisista tai sosiaalisista syistä rajoitetut mahdollisuudet harrastustoimintaan.” Vastaus löytyy kokonaisuudessaan täältä.

30.5.2018 Ensisuoja asunnottomille nuorille

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli asiaa 31.1.2019 ja kaupunginhallitus käsitteli asiaa 4.2.2019 ja päätti, että:

“Nuorille tarkoitettua omaa ensisuojaa ei ole tarkoituksenmukaista avata. On joustavampaa järjestää nuorten asumispalvelut ostopalveluna yhteistyössä oman henkilöstön kanssa. Yli 18-vuotiaiden kohdalla matalan kynnyksen palvelualustojen (esim. Ohjaamo) kehittäminen on todettu tehokkaaksi välineeksi tavoittaa asumisen palveluohjauksen kohteena olevia nuoria. Täysi-ikäiset nuoret tekevät itsenäisesti päätöksen ottavatko ohjausta ja neuvontaa vastaan. Viranomaisten tehtävänä on motivoida heitä siihen parhaansa mukaan.” Vastaus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

12.9.2018 Lisää harrastusmahdollisuuksia Porvooseen

Sivistyslautakunta käsitteli asiaa 20.8.2019 ja kaupunginhallitus 16.9.2019 päättäen, että:

“Kaikkia aloitteessa esitettyjä toimenpiteitä on jo viety eteenpäin ja työ niiden parissa jatkuu.

1. Harrastusmahdollisuuksien parantamisen selvittämisen osalta laaditaan vuoden 2019 aikana liikuntaohjelma. Liikuntaselvityksen yhteydessä käydään myös tarkemmin läpi kaupungin eri avustusmuodot ja niiden kehittämistarpeet.

2. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut selvittää yhteistyössä viestinnän kanssa, miten harrastamista tukevaa tiedotusta verkkosivuilla ja muilla kanavilla voisi parantaa. Kaupungin verkkosivu-uudistuksen yhteydessä pyritään luomaan uusi toimiva sivurakenne harrastuksista tiedottamiseen.

3. Aloitteessa esitetään myös mopoilulle soveltuvan paikan selvittämistä. Liikuntapalvelut on ollut yhteydessä Porvoon Moottorikerho - Borgå Motorklubb ry:hyn ja tuonut esille yhtenä vaihtoehtona mahdollisuuden järjestää mopoilulle harjoitteluaikaa Kulloon moottoriradalla. Yhdistys on kiinnostunut jatkamaan neuvotteluja mopoilutoiminnan aloittamisesta Kulloossa.

4. Tennisseinän toteuttamista käsitellään osana liikuntaselvitystä. Tällä hetkellä selvitetään mahdollisuutta rakentaa tennisseinä Tolkkisten lähiliikuntapaikan yhteyteen tai Hamariin.

5. Parhaillaan työstettävässä liikuntaohjelmassa selvitetään myös liikuntapaikkarakentamista yhteistyössä ulkopuolisten investoijien kanssa. Tähän kokonaisuuteen sisältyy myös keilahallin mahdollinen toteutus Porvoossa.”

Lue koko vastaus tästä.

7.10.2018 Kävelysauvat kaikille 70 vuotta täyttäville

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli asiaa 26.3.2019 ja kaupunginhallitus käsitteli asiaa 8.4.2019 päättäen, että:

“Laadukkaat kävelysauvat maksavat noin 30 euroa. Sauvojen hankkiminen kaikille 70 vuotta täyttäneille porvoolaisille maksaisi noin 18 000 euroa. Osalla asukkaista on jo omat kävelysauvat ja toisilla taas ei ole mahdollisuuksia niiden käyttöön. Sauvojen hankkiminen koko ikäluokalle olisi kaupungin myönteistä markkinointia aktiivisesta ikääntymisestä. Vuonna 2019 kävelysauvoja ei hankita koko ikäluokalle. Kävelyä ja liikuntaa edistetään kuitenkin muuten ja asiaa arvioidaan laadittaessa suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi ja talousarviotyössä 2020.

Porvoossa on käynnistymässä uuden ikääntyneen väestön tukemisen suunnitelman laatiminen, joka linjaa koko kaupungin kehittämistä ikääntyneiden asuinpaikkana. Kävely ja sauvakävely ovat erinomaisia tapoja lisätä ikääntyneiden ja koko väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Suunnitelman yhteydessä sekä talousarviotyössä vuodelle 2020 arvioidaan konkreettiset toimenpiteet edistää porvoolaisten ikäihmisten liikkumista eri toimijoiden yhteistyönä muun muassa hankkimalla kävelysauvoja.” Koko vastaus on luettavissa täältä.

Kuntalaisaloite 21.5.2018 Esteetön puisto Porvooseen

Aloite luovutettiin valtuustoryhmien puheenjohtajille 26.9.2018. Aloitteen allekirjoitti 279 porvoolaista. Kaikki valtuustoryhmät suhtautuivat myönteisesti aloitteeseen.

Kaupungin vastaus 17.10.2019 (tiivistetty versio):

Porvoon kaupunki toteaa, että sopivin puistoalue olisi Maistraatinkadun ja Tolkkistentien välisellä osuudella, johon voidaan suunnitella, rakentaa ja järjestää ympäri vuoden ohjattua ulkotoimintaa leikkipuistossa. Asemakaavassa on merkintä ”Leikkikentän rakennusala, jolle saa rakentaa leikkipaikkavarusteita sekä ohjatun puistotoiminnan kannalta välttämättömiä yksikerroksisia leikkipaikkarakennuksia yhteensä enintään 70m2”. Leikkipuiston yhteyteen voidaan siis suunnitella ja rakentaa lämmin ympärivuotinen puistorakennus. Leikkipuiston saavutettavuus olisi keskustan tuntumaan sijoittuen hyvä. Kaupunki omistaa p-alueen osana Lidl-kaupan p-aluetta. Puistoon johtaa kevytväylä, joka jatkuu edelleen Tolkkistentien alitse Albert Edelfelt koululle. Leikkipuiston tarvetta lisää asemakaavamuutoksen takia viereisen korttelin Pormestarinkadun leikkipuiston poistuminen lähitulevaisuudessa. Puistosta on jo poistettu huonokuntoisena ohjatun toiminnan leikkipuistorakennus.

Kuntatekniikka suunnittelee tavallisen ja esteettömän leikkipuiston yhdistelmän vuoden 2020 aikana. Leikkipuisto varustetaan tavanomaisilla sekä esteettömillä leikkivälineillä ja kulkupinnoitteilla. Porvoon kaupungin toimitilajohto ja kuntatekniikka sekä varhaiskasvatus valmistelevat tavallisen leikkipuiston ja esteettömän leikkipuiston yhdistelmän sekä ohjatun leikkipuistotoiminnan rakennuksen suunnittelua vuoden 2020 aikana. Rakentamisen hakerahoitukset pyrittäisiin varaamaan vuoden 2021 talousarvioon.

14.6.2017 Äidinkielen omainen ruotsi tulee tarjota kaksikielisille lapsille

Sivistyslautakunta käsitteli asiaa 24.5.2018 päättäen, että:

“Suomenkielisessä koulussa äidinkielenään ruotsin kieltä puhuvien lasten perheille tehdään kysely äidinkielen omaisesta ruotsista (Äiru). Uusille oppilaille lähetettävään kirjeeseen laitetaan maininta äidinkielen omaisesta ruotsista ja kerrotaan keneen tulee olla yhteydessä, mikäli perhe toivoo, että lapsi osallistuisi äidinkielen omaisen ruotsin opetukseen. Mikäli halukkaita on riittävästi, järjestetään heille äidinkielen omaisen ruotsin opetusta.”

Kaupunginhallitus päätti (17.9.2018) antaa sivistyslautakunnan hyväksymän vastauksen aloitteeseen. Kysely vanhemmille toteutetaan alkuvuodesta 2019 ja tieto äidinkielenomaisesta ruotsin kielestä laitetaan uusille oppilaille ensi vuodesta alkaen. Vastaus löytyy kokonaisuudessaan täältä.

31.8.2017 Koulujen ylijäämäruoka myyntiin

Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden johtokunta käsitteli asiaa 17.10.2017 ja kaupunginhallitus 6.11.2017 päättäen, että:

"Tarkka hävikin seuranta ja hävikin pienentäminen on ensisijainen tavoite. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tulee käynnistää. Mikäli Porvoosta ei löydy kolmannen sektorin toimijaa, jolla olisi valmius vastata ruokailusta ja toiminnan organisoinnista kokeilu ylijäämäruoan myynnistä voidaan käynnistää yhteistoiminnassa sivistystoimen kanssa." Vastaus löytyy kokonaisuudessaan täältä.

2.10.2017 Porvoolaislapsille heijastinliivit

Sivistyslautakunta käsitteli asiaa 24.5.2018 ja kaupunginhallitus 17.9.2018 päättäen, että:

“Koulutuspalvelut ohjeistaa kouluja hankkimaan heijastinliivit uusille koululaisille, kuitenkin niin että liivit hankitaan kouluille jolloin niitä voidaan käyttää myös koulupäivän aikana. Koulu voi sopia huoltajien kanssa että liivejä voidaan käyttää myös koulumatkoilla.” Vastaus löytyy kokonaisuudessaan täältä.

15.11.2017 Vammaisille lapsille koulukuljetus kahdesta kodista

Aloitteeseen ei ole vielä vastattu. Sivistyslautakunta palautti 26.4.2018 kokouksessaan virkamiesten valmisteleman vastauksen takaisin valmisteluun.

Kommentit