Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2020.

Kiitos omaishoitajille

Kuva
Tunnettu sanonta kuuluu: rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin on myös sosiaali- ja terveysuudistuksella, jota on valmisteltu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana erilaisin lähtökohdin ja keinoin. Maaliin ei ole vielä päästy, mutta Marinin hallituksella näyttää olevan parhaat edellytykset onnistua tehtävässä. Suunnitteilla on hyvinvointialueiden perustaminen, mikä tarkoittaa, että alueemme kunnat eivät tulevaisuudessa vastaa soteen kuuluvista asioista, kuten terveyskeskustoiminnasta, lastensuojelusta, sosiaalipäivystyksestä, kotihoidosta, omaishoidon tuista ja kuntoutustoiminnasta. Nämä kaikki tehtävät siirtyvät Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen alaisuuteen. Yksi keskeinen keskustelunaihe sote-uudistuksen ympärillä on raha ja sen säästäminen. Palvelutarpeen kasvaessa kustannukset nousevat, siksi kustannusten nousua halutaan hillitä ja toimintaa tehostaa. Raha ei saa mennä ihmisen edelle, mutta päättäjien tulee ehdottomasti nähdä ne toimet, jotka ovat sekä inhimillisiä että yhteiskunna

Flera möjligheter med tillgänglighet

Kuva
För drygt ett år sedan besökte min vän Borgå. Hen rör sig med rullstol. Jag presenterade den vackra hemstaden med iver. Snabbt försvann allt vackert och jag såg bara hinder. Jag skämdes. Det fanns alltför många platser som vi inte kunde besöka. Erfarenheten öppnade mina ögon. Världen såg annorlunda ut. Trösklar och trappor var inte mer osynliga. Då man ser ett problem, kan man åtgärda det. Fysiska hinder kan tas bort. Vi kommer långt då vi tar tillgängligheten och olika människors behov i beaktande redan i planeringsskedet. ”Små steg, men för långsamt”, så kan man beskriva hur tillgängligheten förbättras i Finland. FN:s konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning godkändes redan år 2016. Allt fungerar ändå inte perfekt. Alla har rätt att leva ett fullt liv, enligt sin förmåga och sina intressen. Detta kan förverkligas endast i tillgängliga miljöer. Utan tillgänglighet finns ingen jämlikhet. Då finns inte heller verkliga möjligheter till socialt deltagande. Det är v

Blogi: Tikittävä aikapommi?

Kuva
Sain helmikuussa etuoikeuden tulla pienen pojan äidiksi. Kokemus muutti minua. En olisi aiemmin uskonut, että toista ihmistä voisi rakastaa niin paljon. En ymmärtänyt miten ylpeä vanhempi voi omasta lapsestaan olla. Poikani on minun silmissäni hienoin olento päällä maan. Uskon, että jokainen vanhempi tuntee samoin omasta lapsestaan. Se ylpeys ja ilo on asia, jonka varmasti jokainen haluaa jakaa läheistensä kanssa. Viimeisen vuosikymmenen aikana elämänpiirimme on kuitenkin laajentunut huimasti. Tänä päivänä jopa ventovieraat saattavat seurata elämäämme läheltä, koska me mahdollistamme sen julkaisemalla hyvinkin yksityisiä asioita itsestämme. Aikuisina ihmisinä meillä on oikeus jakaa itsestämme mitä haluamme ja kenelle haluamme. Samaa oikeutta meillä ei kuitenkaan ole lastemme suhteen. Heillä on oikeus yksityisyyteen ja turvalliseen kasvuympäristöön. Me, heidän vanhemmat, olemme ensisijaisesti vastuussa siitä, että lapsemme oikeudet toteutuvat. Viime aikoina olen pohtinut paljon omaa lap

Kolumni: Esteettömyys lisää mahdollisuuksia

Kuva
“Pienin askelin, mutta liian hitaasti”. Näin yhdenvertaisuus ja esteettömyys toteutuu Suomessa. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus on hyväksytty jo 2016. Ongelmia ja epäkohtia ilmenee silti liian usein. Jokaisella on oikeus elää täysipainoista elämää, omien kykyjen ja kiinnostuksen mukaisesti. Vammaisten oikeudet voivat toteutua vain esteettömissä ympäristöissä. Ilman esteettömyyttä ei ole yhdenvertaisuutta. Eikä myöskään aitoja yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksia. Reilu vuosi sitten pyörätuolissa liikkuva ystäväni vieraili Porvoossa. Esittelin hänelle kaunista kotikaupunkiani. Pian kauneus kuitenkin katosi ja tilalle tulivat esteet. Minua hävetti. Liian moni paikka oli meidän saavuttamattomissa. Kokemus oli silmiä avaava. Maailma näytti toiselta. Kynnykset ja raput eivät enää olleet näkymättömiä. Ongelma joka nähdään ja tiedostetaan voidaan ratkaista. Rakenteelliset esteet voidaan poistaa. Hyvä suunnittelu ja erilaisten ihmisten huomioiminen rakennusvai

Satsa på de unga!

Kuva
2020 har varit ett exceptionellt tungt år för många finländare, framförallt för barn, unga och äldre. Regeringen Marin gör sitt yttersta för att trygga framtiden för oss alla i dessa utmanande tider. En av de viktigaste åtgärderna är att se till att vår framtid – ungdomen – inte far illa. Unga mår dåligt, och inte bara på grund av epidemin. Situationen har dock blivit sämre under de senaste månaderna. Detta illamående kan vi se som olika bieffekter såsom stöld, ofog och våld. Diskussionen om mobbning går också het, eller i rättare mening om skolvåld. De händelser som på senaste har framkommit, där barn har slagit och strypt varandra, är inte mobbning, utan rent av våld. Och vi ska ha noll tolerans mot våld och noll tolerans mot mobbning. För några år sedan fick jag höra om Islands under, alltså om hur vårt nordiska grannland hade lyckats förbättra barn och ungas välmående med en målmedveten politik. I Island satsade man på barn, unga och familjer – staten betalar hobbystöd, hobbyverksa

Anette Karlsson på Svenska dagen: Mer undervisning i svenska och extra poäng för studentsvenskan

Kuva
Finlands svenska socialdemokraters ordförande Anette Karlsson hoppas att regeringen snabbt förbättrar möjligheterna för unga att lära sig svenska. - Unga som kan svenska har flera möjligheter att få jobb. Sverige är en av Finlands viktigaste handelsparter. Kunskaper i svenska öppnar nya möjligheter inom hela Norden. Det svenska språket fungerar också som en nyckel till vår gemensamma kultur och historia. Speciellt viktigt anser Karlsson vara att uppmuntra unga i att skriva svenskan i studentskrivningarna. - Man kunde uppmuntra unga att skriva svenska i studentexamen till exempel genom att ge extra poäng i intagningen till högskola om man skrivit det andra inhemska språket i studentexamen, säger Karlsson. Karlsson är glad att undervisningen i svenska börjar i ett tidigare skede, men vill öka mängden lärotimmar i högstadiet. Samtidigt borde man se över hur man undervisar svenska, med mera fokus på muntliga och praktiska kunskaper. - Ju mera man använder språket, desto bättre lär man sig

Ei anneta nuorten mennä pilalle

Kuva
Viime aikoina on puhuttu paljon nuorten pahoinvoinnista ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä, kuten ilkivallasta ja järjestyshäiriöistä. Porvoolaisen rehtorin kirjoitus (UM 27.10.) oli pysäyttävä. Mieleeni palasi Islannissa järjestetty seminaari, jossa kerrottiin, miten reilun 100 000 asukkaan Reykjavik onnistui määrätietoisella työllä lisäämään nuorten ja perheiden hyvinvointia. Tämä Islannin-malli on myös puhututtanut Suomessa ja se oli mukana Porvoon vuoden 2020 talousarviossa. Mallin toteuttaminen ei kuitenkaan ole koronan takia edennyt toivotulla tavalla. Nuorten ongelmat ja pahoinvointi on lisääntynyt, mutta kuten rehtori kirjoittaa, korona ei ole yksin syynä. Taustalla on monia tekijöitä: perheiden taloudelliset ja muut huolet, vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, vanhempien kiire ja stressi sekä mahdolliset muut lapsen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Ratkaisuja tilanteeseen uskon löytyvän ottamalla mallia Pohjolan naapurista. Porvoolainen rehtori, kuten myös porvoola