Anette Karlsson

Allt fler cyklister rör sig i trafiken när sommaren kommer. Tyvärr cyklar finländare ofta utan hjälm: bara 42 procent av cyklisterna använde hjälm år 2016. Jag kommer ihåg hur pinsamt det kändes i tonåren att använda hjälm. Den såg dum ut och frisyren förstördes. Min attityd har ändrats sedan det. Jag tog igen cykeln i aktivt bruk några år sedan. Då gick jag genast till butiken och köpte en cykelhjälm. Först kändes det lite dumt, och kanske såg det lite underligt ut också, men idag kan jag inte tänka mig att cykla utan hjälm. Jag har flera gånger sett barn ha cykelhjälm, samtidigt som vuxna i deras sällskap cyklar utan hjälm. Barn tar modell av vuxna. Speciellt oroväckande är det att se barn cykla vid vägkanten utan hjälm. Årligen skadas närmare 800 cyklister och i genomsnitt dör 27 cyklister i olika olyckor. Ofta avlider cyklisten på grund av en hjärnskada. Enligt Institutet för Olycksinformation skulle fyra av tio cyklister klarat sig ifall de hade använt hjälm. Fallen, där hjälmen h

Kesän tullessa liikenteessä alkaa näkyä paljon pyöräilijöitä. Valitettavan usein kypärä uupuu. Koko Suomessa vuonna 2016 pyöräilijöistä 42 prosenttia käytti kypärää. Muistan kuinka teini-ikäisenä minua harmitti laittaa kypärä päähän, koska se näytti hölmöltä ja tukka meni pilalle. Asenteeni on muuttunut niistä ajoista. Otin pyörän taas aktiivisesti käyttöön muutama vuosi sitten. Ensitöiksi kävin ostamassa kypärän. Kyllä se tuntui vähän oudolta ja ehkä näyttikin vähän hölmöltä, mutta en enää osaa edes kuvitella pyöräileväni ilman kypärää. Olen useamman kerran nähnyt, että lapsilla on kypärä, mutta heidän seurassaan polkevalla aikuisella ei. Lapset seuraavat aikuisten esimerkkiä. Erityisen huolestuttavaa on nähdä lapsia polkemassa tien varressa ilman kypärää. Pyöräilyonnettomuuksissa loukkaantuu vuosittain lähes 800 pyöräilijää ja keskimäärin 27 kuolee. Usein menehtymisen syynä on päävamma. Onnettomuustietoinstituutin mukaan kypärä olisi eri todennäköisyyksillä pelastanut neljä kymmenest

Kun kaksikielinen (suomenruotsalainen) lapsi hakee ruotsinkieliseen kouluun Porvoossa, hän saa useimmiten mahdollisuuden kehittää toista kotikieltään suomea. Monet ruotsinkieliset ala-asteet, yläasteet ja lukiot tarjoavat äidinkielenomaisen suomen opetusta. Jos kaksikielinen lapsi sen sijaan hakeutuu suomenkieliseen kouluun Porvoossa, ei hän saa vastaavaa tukea toisessa kotikielessään. Hyvää ruotsia puhuva oppilas voi helposti turhautua saadessaan opetusta ruotsin kielen perusteissa 6. luokalla alkavilla ruotsin kielen tunneilla. Porvoossa tarjotaan 4. luokalta alkaen ruotsia A2-kielenä, mutta myös tämä opetus on suunnattu suomenkielisille eikä kaksikielisille lapsille. Niillä alueilla Suomessa, joissa asuu paljon suomenruotsalaisia, on kouluja, jotka tarjoavat äidinkielenomaisen ruotsin opetusta (mm. Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla), mutta Porvoossa ei monissa suomenkielisissä kouluissa olla tietoisia lain tarjoamista äidinkielenomaisen ruotsin opetuksen mahdollisuuks

Då ett tvåspråkigt (finsk-svenskt) barn söker sig till svensk skola i Borgå, får eleven oftast möjlighet att utveckla sitt andra hemspråk finska. Modersmålsinriktad finska (MOFI) erbjuds i många svenska lågstadier, högstadier och gymnasier. Om ett tvåspråkigt barn däremot söker sig till en finsk skola i Borgå, får hen ej motsvarande stöd för sitt andra hemspråk. En elev som talar bra svenska, kan lätt bli frustrerad av att bli undervisad i svenska språkets grunder, som påbörjas i åk 6. Skolorna erbjuder från årskurs fyra A2-svenska, men även denna undervisning är riktad till finskspråkiga, inte tvåspråkiga barn. I de områden i Finland, där det bor många finlandssvenskar, finns skolor som erbjuder MOSVE (bl.a. i Helsingfors, Västra Nyland och Österbotten), men i Borgå är man i många finska skolor inte medveten om de möjligheter lagen erbjuder till undervisning i MOSVE. Vi vill i detta sammanhang även fästa uppmärksamhet vid att tvåspråkiga barn borde undervisas av kompetenta lärare i MO

Itä-Uudenmaan ruotsinkieliset demarit toivovat, että SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja  Maarit Feldt-Ranta  on käytettävissä puolueen presidenttiehdokkaaksi. – Maarit on kaikin tavoin erinomainen presidenttiehdokas. Hänellä on vahva ulko- ja turvallisuuspoliittinen osaaminen, laaja tuntemus muista Pohjoismaista sekä vahvat sosialidemokraattiset arvot – solidaarisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Hän on juuri sellainen henkilö, jonka haluaisin nähdä maamme arvojohtajana, Itä-Uudenmaan ruotsinkielisten demareiden puheenjohtaja  Anette Karlsson  korostaa. Maailman ja Suomen turvallisuuden suurimmat haasteet ovat seurausta maailmanlaajuisesta ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestämättömästä kehityksestä. Näihin haasteisiin voidaan vastata vain arvopohjalta, jossa ratkaisut rakentuvat kansainvälisyyden, solidaarisuuden ja avoimuuden varaan. – Suomi tarvitsee presidentin, joka näkee poliittisen kehityssuunnan, ei vain Suomessa ja Euroopassa, vaan koko maailmassa

I slutet av maj konstaterade kommun- och reformminister   Anu Vehviläinen  (C) och finansminister  Petteri Orpo  (Saml) att landskapsvalet kommer att hållas i januari 2018. De såg inte skäl att uppskjuta valet till en senare tidpunkt. Landskaps- och vårdreformen förbereds med snabb tidtabell i riksdagens utskott. Enligt talmännens senaste beslut kommer riksdagen att behandla social- och hälsovårdslagstiftningen i början av hösten. Många sakkunniga tycker att tidtabellen är för stram. Speciellt då den så kallade valfrihetsmodellen kan möta på problem med grundlagen. Detta får vi veta efter midsommaren, då grundlagsutskottet borde ge sitt uttalande. Det finns ganska bred konsensus mellan rikspartierna om att social- och hälsovårdstjänsterna bör arrangeras med bredare axlar. Men tvångsbolagiseringen och den marknadsdrivna valfriheten samt landskapens finansiering och sparkrav på tre miljarder euro väcker stor oro. Också regeringens pilotprojekt, med vilket de uppmuntrar kommuner att bo

Maakuntavaalit järjestetään kunta- ja uudistusministeri  Anu Vehviläisen  (kesk.) ja valtiovarainministeri  Petteri Orpon  (kok.) mukaan tammikuussa 2018. He eivät näe mitään syytä siirtää vaaleja myöhemmäksi. Maakuntalainsäädäntöä sekä sosiaali- ja terveysuudistusta valmistellaan eduskunnassa vauhdilla, niin että kaikki saataisiin valmiiksi kesään 2017 mennessä, jotta maakuntavaalien suunnitellusta aikataulusta voidaan pitää kiinni. Monet asiantuntijat ovat arvioineet, että aikataulu on liian tiukka. Erityisesti ns. valinnanvapauspaketti saattaa kohdata perustuslaillisia ongelmia. Siinä tapauksessa on mahdollista, että uudistus tehdään nyt, mutta ilman ns. valinnanvapauspakettia. Eduskunnassa löytyy melko laaja yhteisymmärrys siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen tulisi siirtää leveämmille hartioille. Huolta sen sijaan herättää mm. hallituksen kaavailema markkinavetoinen laaja valinnanvapaus, maakuntien valtiolta tuleva rahoitus  ja 3 miljardin euron säästötav

Kielten oppiminen on helpompaa nuorena. Tämä näkyy kaksikielisten perheiden lasten monipuolisessa kielitaidossa. Ruotsinkielisessä peruskoulussa kaksikielisellä oppilaalla on oikeus lukea äidinkielen lisäksi äidinkielen omaista suomea. Samaa mahdollisuutta ei valitettavasti tarjota kaksikielisille lapsille suomenkielisissä kouluissa. Äidinkielenomainen ruotsi tulee ehdottomasti lisätä opetustarjontaan. Uusi opetussuunnitelma antaa yksikielisille lapsille paremmat mahdollisuudet oppia toista kotimaista kieltä. Opetus aloitetaan jo kuudennelta luokalta ja kielioppisääntöihin takertumisen sijaan tarkoitus on kiinnittää enemmän huomiota suullisiin taitoihin ja ääntämiseen. Lapset oppivat nopeasti, kun opetus on hauskaa ja käytännönläheistä. Yksikielisten lasten kielitaidon lisäämiseksi Suomessa on otettu käyttöön kielikylvyt ja -suihkut. Uutta kieltä tarjoillaan lapselle päiväkodin ja koulun arkipäivän tilanteissa, jolloin oppiminen on luontevaa. Tutkimukset osoittavat, että kielikylp