Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Fullmäktigemotion: Skolskjuts från två hem till barn med funktionsnedsättningar

Barn som bor i två hem får skjuts till skolan och tillbaka bara från det ena hemmet. Praxisen grundar sig på Högsta förvaltningsdomstolens beslut från år 2006, där man konstaterar att vårdnadshavarna ansvarar om skjutsen från alla andra adresser förutom den som är given i magistraten. Det har gått drygt tio år sedan beslutet fattades och det är skäl att ifrågasätta beslutet. Speciellt då det handlar om barn med svåra funktionsnedsättningar. Stadens praxis försvårar en redan utmanande vardag för de här familjerna. I beslutsfattandet bör barnens bästa alltid tas i beaktan.

Drygt 100 elever har skolskjuts p.g.a. ansträngande och svår skolväg på basis av sakkunnigutlåtande. I Borgå finns drygt 30 svårt handikappade barn, av vilka tio barns vårdnadshavare bor på olika adresser. Dessa familjers situation skulle förbättras avsevärt ifall barnet skulle få skolskjuts från båda hemmen. Ett barn som behöver kontinuerligt övervakning och hjälp behöver skjuts till skolan, även om skolvägen skulle v…

Valtuustoaloite: Vammaisille lapsille koulukuljetus kahdesta kodista

Lapsen asuessa kahdessa kodissa saa hän kuljetuksen kouluun ja takaisin vain toisen huoltajan luota. Käytäntö tulee pitkälti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta vuodelta 2006, jossa todetaan “Oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta muusta kun väestörekisterin mukaisesta osoitteesta vastaavat huoltajat.” Kyseisestä päätöksestä on kulunut jo yli kymmenen vuotta, joten on syytä kyseenalaistaa KHO:n päätös ja katsoa asiaa uudelleen lapsen kannalta. Varsinkin vaikeasti vammaisen lapsen kohdalla kaupungin käytäntö kuormittaa perheen arkea entisestään. Päätöksiä tehtäessä tulisi aina huomioida lapsen etu.

Reilu 100 oppilasta saa asiantuntijalausunnon perusteella koulukyydin haasteellisen tai vaikean koulutien johdosta. Porvoossa on tällä hetkellä reilu 30 vaikeasti vammaista koululaista, joista kymmenen lapsen huoltajat asuvat eri osoitteissa. Koulukuljetuksen saaminen molemmista osoitteista auttaisi näiden perheiden tilannetta merkittävästi. Lapsi, joka tarvitsee jatkuvaa valvontaa j…

Valtuustopuhe 15.11.2017

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut
Yhä suurempi osa vanhemmista tekee vuorotyötä tai työskentelee epätyypillisinä aikoina. Vuonna 2015 vuorohoidossa oli 86 lasta, joista 37 asuivat joen länsipuolella. Heistä 24 siirtyy kouluun ennen vuodenvaihdetta. Uusista lapsista ei ole tietoa, sillä vuorohoitoon tullaan usein lyhyemmällä varoitusajalla kuin perinteiseen päivähoitoon.
Gammelbackassa sijaitsevan Kartanoniityn päiväkodin iltahoidossa olevista lapsista suurin osa asuu Gammelbackassa, Hamarissa, Haikkoossa ja Tolkkisissa – mutta siellä on myös lapsia itäiseltä ja pohjoiselta alueelta, kuten Veckjärveltä ja Kerkkoosta. Minusta on erittäin perusteltua selvittää vuorohoidon tarve ja järjestämismahdollisuus joen läntisellä puolella, esimerkiksi Näsissä. Kannatan siis Demareiden valtuustoryhmän, Marko Piiraisen tekemää esitystä asiasta.
Haluan vielä huomauttaa valtuustolle, että 16.11.2015 kaupunginhallitukselle esitellyssä Toukovuori-materiaalissa todetaan, että kun vuorohoito ke…

Isyys on tahtokysymys

Julkisuudessa on keskusteltu paljon kahdesta helsinkiläispäiväkodista, joissa isänpäivä oli muutettu läheisen päiväksi. Asiaa pohdittuani tulin samaan lopputulokseen kuin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, jonka mukaan isänpäivästä ei tule luopua. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tietävät kyllä miten toimia jos ryhmässä on lapsi, jolla ei syystä tai toisesta ole isää. Isänpäivä voi myös auttaa lasta käsittelemään surua, jolloin on tärkeää, että lapsen tunteita ei lakaista maton alle, vaan asia käsitellään lapsen kanssa.

Isänä oleminen on riippumaton biologisesta, sosiaalisesta tai juridisesta isyydestä. Se on tahtokysymys – haluanko ryhtyä isäksi? Minulle isä on se ihminen, joka tarkastaa kavereiden autonrenkaiden kunnon, ennen kuin päästää lähtemään. Hän neuvoo ja opastaa, vaikkakin joskus vähän liikaa. Hän on tukena ja turvana kun pelottaa. Minun kohdallani kyse ei ollut biologisesta isästä, kyse oli ihmisestä joka omasta tahdostaan valitsi isyyden. Isänpäivänä tulee muistaa ja k…

Puhe Uudenmaan Demareiden piirikokouksessa 11.11.2017

Hyvä puheenjohtaja, hyvät kokousedustajat ja muut Minulla on ilo tuoda Uudenmaan Demarinaisten tervehdys piirikokouksellenne. Viime viikonloppuna me kokoonnuimme Tuusulaan keskustelemaan palkkatasa-arvosta ja muuttuvasta työelämästä. Meillä on vielä paljon tehtävää tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamiseksi. Hyvät ystävät Lukiessani Sipilän hallituksen ohjelmaa muutama vuosi sitten minusta tuntui, kun olisi herännyt Nottinghamissa ilman Robin Hoodia - yhteiskuntaan, jossa heikoimmassa asemassa olevat ihmiset on laitettu maksumiehiksi. Valitettavasti minulla on yhä sama tunne. Pääministeri Sipilä osallistui jokin aika sitten Yle:n A-studioon, jossa myös hän myönsi, että nykyinen Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten johtaman hallituksen politiikka on lisännyt eriarvoisuutta. Tästä huolimatta yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville on jatkossakin luvassa kylmää kyytiä. Hallituksen budjettiesitys tulevalle vuodelle leikkaa 37 euroa vähävaraisilta ja suosii varakkaita 400 eurolla. Kuten Notti…

Ta timeout i vårdreformen

Vårdreformen ser ut att bli regeringsperiodens mest kaotiska projekt. Centern, Samlingspartiet och De Blåa har igen kommit fram till en kompromisslösning i reformen kring valfriheten som flera sakkunniga ställer sig kritiska till.

Troligtvis kommer den nya valfrihetsmodellen också att få problem gällande grundlagen. Enligt den skall det allmänna tillförsäkra var och en tillräckliga vårdtjänster samt främja befolkningens hälsa. Den valfrihetsmodell som nu sänds på remissrunda äventyrar åtminstone i teorin joursjukhusens verksamhet. Ifall en för stor del av specialistläkarna övergår till privata hälsoföretag, så finns det inte tillräckligt med läkare som sköter om den livsviktiga jouren. Det finns också en risk att den specialiserade sjukvården centraliseras enbart till stora städer. Därtill finns det fler andra hotbilder med den nu föreslagna modellen, även om regeringen försökte rätta till en del av de problem som grundlagsutskottet påpekade om i somras.

Alla är eniga om att en vårdrefo…

Sisäilmaongelmista miljoonien investointeihin

Porvoon kaupunginjohtaja julkaisi reilu viikko sitten talousarvioesityksensä. Luvassa on miljoonien investoinnit, lisää velkaa ja maltillinen veronkorotus. Sisäilmaongelmat ovat vaivanneet kaupungin kouluja ja päiväkoteja jo pitkään. Viimeisten viiden vuoden aikana 12 koulua ja päiväkotia on ollut väistötiloissa. Osa oppilaista joutuu viettämään koko alakouluaikansa parakeissa.

Korjauksia on tehty siellä sun täällä, mutta valitettavan usein ongelmat palaavat muutaman vuoden sisällä. Miljoonia on mennyt kankkulan kaivoon. Jos rakennus on sairastuttava, silloin joku on tehnyt virheen suunnittelussa, rakennusvaiheessa, ylläpidossa tai käytössä. Sormien osoittelu ei auta tässä vaiheessa, mutta tehdyistä virheistä on opittava.

Keväällä toimitilajohto ilmoitti, että Porvoo kehittää rakennusten korjaus- ja uudisrakentamisen valvontaan liittyviä menetelmiä. Jatkossa vaaditaan muun muassa, että julkisivu- ja kattotyöt tehdään kosteudelta suojaavan hupun alla. Nämä ovat askelia oikeaan suuntaan. …

Vähävaraiset hallituksen tikkatauluna

Pääministeri Juha Sipilä yllätti työmarkkinajärjestöt vajaa viikko sitten toteamalla MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa, että “nolla on kohtuuton”. Vihdoinkin löytyi asia, josta voin olla pääministerin kanssa täysin samaa mieltä. Pakkolakipakettien, massiivisten koulutusleikkausten ja muiden eriarvoisuutta lisäävien toimien jälkeen se on yllättävää.

Työmarkkinasyksystä tulee varmasti myrskyisä ja kova. Muun muassa Metsäteollisuus tarjosi muutama viikko sitten Paperiliitolle työehtosopimusten jatkoa nollakorotuksella. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on torjunut nollaratkaisut, sillä hän haluaisi liittokierroksella ostovoimaa vahvistavat työehtosopimukset. Suomen taloustilanne on muuttunut, nyt talouskasvu on nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Parantunut talous- ja työllisyystilanne tulee näkyä myös palkansaajien kukkaroissa. Julkisuudessa on keskusteltu, muun muassa SDP:n kansanedustaja Antti Lindtmanin johdolla julkisen sektorin kohtuuttomien lomarahaleikkausten perum…

Ikäpolvet yhdessä

Ikääntyminen, eli pidentynyt elinikä, on hyvinvointiyhteiskunnan suurimpia saavutuksia. Elämme nyt neljän sukupolven Suomessa. Muistan yhä joulun vuosien takaa, jolloin isomummoni oli vielä keskuudessamme. En silloin ymmärtänyt, miksi mummolleni oli niin tärkeää saada meistä neljästä suvun naisesta yhteiskuva. Nyt ymmärrän. Kokemukset isomummin välittävästä sylistä ja jännittävistä tarinoista ovat kullan arvoisia. Yhteiset hetkemme muovasivat minusta sen ihmisen joka olen tänään.

Olimme onnekkaita, sillä isomummoni sai asua omassa kodissa loppuun saakka. Hän pystyi liikkumaan pihapiirissä ja naapurissa asuva mummoni toimi hänen omaishoitajana. Monilla suomalaisilla on samanlaisia kokemuksia kuin meillä. Tämä kertoo vahvasta sukupolvien ketjusta, jossa huolehditaan omasta ja muiden hyvinvoinnista. On tärkeää, että meillä jokaisella olisi luottamus siihen, että silloinkin, kun olemme itse sairaita, heikkoja tai hauraita, joku huolehtii meistä. Kaikilla ei kuitenkaan ole omaisia rinnallak…

Kaatumisen pelko rajoittaa elämää

Eliniän pitenemisen ansioista elämme neljän sukupolven Suomessa. Sain kokea monta iloista joulua isomummoni kanssa. Talvisin minua pyydettiin hakemaan isomummi kylään ja muistan kuinka köpöttelimme käsikynkässä ovelta ovelle. Monella suomalaisella on samanlaisia kokemuksia kuin minulla. Se kertoo vahvasta sukupolvien ketjusta, jossa huolehditaan omasta ja muiden hyvinvoinnista. On tärkeää, että meillä jokaisella olisi luottamus siihen, että silloinkin, kun olemme itse sairaita, heikkoja tai hauraita, joku huolehtii meistä. Kaikilla ei ole omaisia rinnallakulkijoina, silloin yhteiskunnan tulee olla tukena ja turvana. Porvoossa on esimerkiksi kävelykamu- ja kummivanhustoimintaa, joka tuo iloa ja vaihtelua arkeen sekä turvaa ulkoilujen ajaksi.

Ikäihmiset ovat yhteiskuntamme tukipilareita - he ovat ahkeria omien vanhempiensa sekä lastenlastensa hoitajia ja moni tekee vapaaehtoistyötä, jonka arvoa voidaan vain arvailla. On myös totta, että ikääntyminen lisää tuen tarvetta. Aikuisena olen ym…

Fullmäktigemotion: Reflexvästar till barnen i Borgå

Borgå stadsfullmäktigeledamot Anette Karlsson (SDP) vill att alla förstaklassister får en reflexväst. Karlsson har lämnat en motion om saken på den nationella reflexdagen 1.10.

- Allt fler barn rör sig i trafiken då skolorna börjar. Barnens oerfarenhet och spontana rörelser kan orsaka farliga situationer. En del av barnen går fler kilometer till skolan, och vägen innebär ofta att man går över övergångsställen.

I motionen föreslår Karlsson att Borgå stad skall utreda möjligheten att ge reflexvästar till förstaklassister.

- Nu när hösten är här så är reflex mycket viktigt för alla, eftersom det är svårt att synas bra i det mörka höstvädret. Det är allas vårt ansvar att små skolbarn har en trygg skolväg.

Fullmäktigemotion: Reflexvästar till barnen i Borgå
Allt fler barn rör sig i trafiken då skolorna börjar. Barnens oerfarenhet och spontana rörelser kan orsaka farliga situationer. En del av barnen går fler kilometer till skolan, och vägen innebär ofta att man går över övergångsställen.
Nu när …

Valtuustoaloite: Porvoolaislapsille heijastinliivit

Porvoolainen kaupunginvaltuutettu Anette Karlsson (sd.) haluaa kaikille ykkösluokkalaisille heijastinliivit. Karlsson on jättänyt aiheesta valtuustoaloitteen kansallisena heijastinpäivänä 1.10.2017.

- Pimeä syksy on pian ovella. Heijastin on erityisen tärkeä kaikilla kulkijoilla, sillä pimeässä liikkuvaa aikuista on vaikea nähdä tienvarressa, pienestä kulkijasta puhumattakaan.

Aloitteessa esitetään, että Porvoon kaupungin tulisi selvittää mahdollisuus lahjoittaa kaikille uusille koululaisille heijastinliivit.

- On meidän kaikkien vastuulla, että pienillä koululaisilla on turvallinen koulumatka, myös syyspimeällä. Heijastinliiveissä liikkuvat lapset erottuvat hyvin liikenteessä ja erityisesti syyspimeällä heijastusliivi lisää lasten turvallisuutta huomattavasti.

Valtuustoaloite: Porvoolaislapsille heijastinliivit

Koulujen alkamisen myötä liikenteeseen ilmestyy enemmän pieniä liikkujia, joiden kokemattomuus ja spontaanit liikkeet saattavat aiheuttaa vaaratilanteita. Osa lapsista kävelee koul…

Valtuustopuhe: Yksikään nuori ei saa tipahtaa yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle!

Bästa ordförande, hyvät valtuutetut sekä muut läsnäolijat

Teoreettisesti kaikilla suomalaisilla, perhetaustasta riippumatta, on yhtäläiset mahdollisuudet. Käytännössä tilanne on kuitenkin toinen. Köyhyys ja koulutus periytyvät yhä voimakkaasti. Hyvinvointikertomuksessa ilmenee, että köyhien lapsiperheiden määrä on kaikkiaan kasvanut ja yksinhuoltajaperheissä pienituloisten määrä on suuri. Toimeentulotukea on saanut porvoolaisista lapsiperheistä 7,9 %. Kertomuksessa ilmenee, että lapset kokevat syrjäytymisen osittain suoraan omissa palveluissaan, mutta myös välillisesti vanhempien ongelmien kautta. Rahanpuutteen takia 34 % nuorista on joutunut jättämään harrastuksen aloittamatta ja 18 % joutunut lopettamaan harrastuksen. Bästa fullmäktigeledamöter, detta är mycket oroväckande!

Vuonna 1987 syntyneiden seurantatutkimus osoittaa, että lapsuuden olosuhteet heijastuvat voimakkaasti aikuisuuteen. Mielenterveysongelmat, rikollisuus ja toimeentulo-ongelmat kasautuvat pelkän perusasteen varaan jä…

Vårdreformen ska minska hälsoskillnaderna

I kaffebordsdiskussioner beskrivs Finlands hälsovårdssystem ofta som ineffektivt och dåligt. Internationella forskningar berättar ändå annat. Till exempel i januari publicerades Health Powerhouse Index där Finlands sjukvård visar sig vara kostnadseffektivast i en jämförelse av 35 europeiska länder. I sjukvårdens kvalitet nådde vi upp på åttonde plats och bland annat Sverige och Danmark blev efter oss.

Även om Finlands hälsovårdssystem är bland de bästa i världen, finns det mycket som ännu bör förbättras. De socioekonomiska hälsoskillnaderna är stora och växer ständigt. Enligt THL:s nya forskning är fattigas livslängd i medeltal mycket kortare än de rikas. Avsikten med hälsovårdssystemet är att minska hälsoskillnaderna, men det system med fler nivåer som vi har fått i Finland leder rent av till djupare skillnader genom att de med bättre inkomster gynnas. De förvärvsarbetande har som mest tillgång till tre system, medan de som står utanför arbetslivet (arbetslösa, pensionärer, vårdlediga…

Terveyserot kuriin

Kahvipöytäkeskustelussa Suomen terveydenhuoltoa kuvataan tehottomaksi ja huonoksi. Kansainvälisen vertailun valossa tilanne on kuitenkin toinen. Esimerkiksi Health Powerhouse Indexin tammikuussa julkaistun raportin mukaan Suomen sairaanhoidon kustannustehokkuus on voittaja 35 eurooppalaisen maan vertailussa. Sairaanhoidon laadussa Suomi ylsi 8. sijalle jättäen taakseen muun muassa Ruotsin ja Tanskan.

Vaikka Suomi onkin jo maailman huipulla sairaanhoidossa, on meillä yhä paljon parantamisen varaa. Sosioekonomiset terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. THL:n uuden tutkimuksen mukaan köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat. Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus on kaventaa terveyseroja, mutta Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä jopa syventää eroja suosimalla parempituloisia: Työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vain yksi. Yksityinen terveydenhuolto voi olla pienituloisille…

Avgiftsfri småbarnsfostran till femåringar

Ordförande för Finlands svenska socialdemokrater i Östra Nyland Anette Karlsson uppmuntrar Borgå och Lovisa att erbjuda avgiftsfri småbarnsfostran till femåringar.

- Utbildning och fattigdom går fortfarande i arv, men vi kan förebygga det genom att se till att alla barn får delta i kvalitativ småbarnsfostran, berättar ordförande Anette Karlsson.

Regeringen inleder ett omfattande försök med avgiftsfri småbarnspedagogik för femåringar under åren 2018–2019. För försöket används 5 miljoner euro i statlig medfinansiering. Karlsson hoppas Borgå och Lovisa deltar i försöket.

- Att investera i barn, är att investera i framtiden. Enligt forskningen är det allra effektivast att satsa på barnen. Varje euro som investeras i småbarnsfostran betalar sig sjufaldigt tillbaka.

Maksuton varhaiskasvatus viisivuotiaille

Itä-Uudenmaan ruotsinkielisten demareiden puheenjohtaja Anette Karlsson kannustaa Porvoota ja Loviisaa tarjoamaan viisivuotiaille maksuttoman varhaiskasvatuksen.

- Koulutuksen ja köyhyyden periytyvyyttä voidaan ennaltaehkäistä varmistamalla, että jokainen lapsi pääsee laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, puheenjohtaja Anette Karlsson muistuttaa.

Hallituksen budjetissa tulevalle vuodelle ilmenee, että hallitus käynnistää laajan kokeilu vuosina 2018–2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Karlsson toivoo, että Porvoo ja Loviisa osallistuvat kokeiluun.

- Sijoittamalla lapsiin, sijoitamme samalla tulevaisuuteen. Kaikkein tuottavin sijoitus on alle kouluikäisten kohdalla, sillä euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa OECD:n mukaan seitsemän euron hyödyn.

Nuorille eväät elämään

Tänä syksynä 45 vuotta täyttävä peruskoulu luotiin, jotta jokainen saisi tasa-arvoiset lähtökohdat opintielle ja elämään. Peruskoulu loi pohjan suomalaisen yhteiskunnan koulutustason nousulle ja siitä seuranneelle hyvinvoinnin kasvulle. Nyt, ensimmäistä kertaa sataan vuoteen, Suomen osaamistaso on kääntymässä laskuun. Yhä suurempi määrä lapsia ja nuoria ei saavuta perusopetuksen vähimmäistavoitteita, mikä johtaa heidän osaltaan syrjäytymisriskiin niin jatko-opinnoista kuin työelämästäkin. Tuoreimmat Pisa-tutkimusluvut kertovat karua kieltä erityisesti poikien opintomenestyksen hiipumisesta sekä vanhempien talous-sosiaalisen taustan vaikutuksen näkymisestä lasten ja nuorten opintomenestyksessä. Jotta suunta voidaan muuttaa, tarvitaan opiskelua tukevia palveluja ja riittävästi auttavia käsipareja.

Sivistys ja korkea osaaminen ovat olleet Suomen menestyksen perusta koko itsenäisyytemme ajan. Nyt tätä perustaa on murennettu kovilla koulutusleikkauksilla. Kuten 1990-luvulla, myös nyt julkis…

Valtuustoaloite: Koulujen ylijäämäruoka myyntiin

Suomessa heitetään vuosittain pois 400–500 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Tämä jätteeksi päätyvä, turhaan valmistettu ruoka on rasite sekä ympäristölle että taloudelle. Vuosittainen ruokahävikkimme vastaa noin 100 000 henkilöauton aiheuttamia päästöjä. Hävikkiruuan ilmastokuormitus on suuri, sillä hukkaan menevään ruokaan on panostettu resursseja koko tuotantoketjun varrella viljelystä aina pakkaamiseen ja kuljettamiseen.

Tarvitaan erilaisia ratkaisuja, jotta koko ruokaketju saatetaan kestäväksi myös sen loppupäästä. Ylijäämäruoan käyttöä tulee merkittävästi tehostaa nykyisestä. Kiertotalousajattelun hengessä syömäkelpoista ruokaa voitaisiin ohjata takaisin ruokaketjuun ja hyötykäyttöön. Esimerkiksi Tuusulassa tarjotaan eläkeläisille ylijäänyttä kouluruokaa 1,5 euron hintaan. Eläkeläisillä on mahdollisuus tulla päivittäin koulun ruokalaan nauttimaan lämmin lounas. Toimintatapa lisää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Tuusulassa koulut, keittiöhenkilöstö ja eläkeläiset ovat ollee…

Finlaysonin kampanja tervetullut!

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson pitää Finlaysonin naisten euro-tempausta tervetulleena tasa-arvotekona ja keskustelunavauksena.

- Tasa-arvo-ongelma ulottuu syvälle rakenteisiin. Tämä kampanja nostaa esiin pitkään jatkuneen ongelman, joka on Suomessa totta, ja johon ei ole tartuttu riittävän voimakkaasti. Toivottavasti tämä kampanja on yksi askel tasa-arvoisemman yhteiskunnan suuntaan, puheenjohtaja Anette Karlsson toteaa.

Finlayson ilmoitti myyvänsä syyskuussa naisille tuotteitaan 17 prosentin alennuksella. Alennussumma vastaa Tilastokeskuksen laskelmaa miesten ja naisten palkkaerosta eli siitä, että keskipalkkojen vertailun mukaan ”naisen euro” on 83 senttiä.

- Suomessa on enemmän korkeakoulutettuja naisia kuin miehiä. Koulutustason nousu ei kuitenkaan ole näkynyt naisten ura- ja palkkakehityksessä. Naiset tekevät enemmän osa-aikaista ja määräaikaista työtä sekä työskentelevät useammin matalapalkka-aloilla. Näin ollen heille kertyy vähemmän eläkettä ja köyhyys seur…

Tasa-arvon ja rakkauden puolesta

Viime lauantaina pari sataa porvoolaista marssi ensimmäistä kertaa järjestetyssä Porvoo Pridessa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja rakkauden puolesta. Samana päivänä Kevin Servinin paljon asiavirheitä sisältänyt mielipidekirjoitus julkaistiin Uusimaassa. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet eivät vielä toteudu kuten pitäisi, siksi on tärkeää vähintään kerran vuodessa sanoa kovaan ääneen, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat näkyvä osa yhteiskuntaamme.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä on yleistä kaikkialla maailmassa. Homoseksuaalisuus määritellään edelleen rikokseksi yli 80 maassa. Vielä 1970-luvun alussa homoseksuaalisuus oli rikos myös Suomessa. Kehotuskielto, eli homoseksuaalisuudesta kertovan informaation välittäminen oli rangaistava teko vuoteen 1999 saakka. Laki rekisteröidystä parisuhteesta astui voimaan vasta reilu kymmenen vuotta sitten, vuonna 2002. Ja viimein, kuluvan vuoden maaliskuussa tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan…

Hemvården har inget tak

Man kan åldras bra i Finland, detta berättar många forskningar. Tyvärr får vi en helt annorlunda bild av nyheterna - åldringar har blivit illa behandlade och lämnade till sitt öde. Deras rätt till en värdig ålderdom förverkligas inte alltid, även om alla tycker att en god åldringsvård är en viktig sak.

Arbetstiden räcker inte till, informationen löper inte och den årliga sjukfrånvaron är hög - på detta sätt beskriver många hemvårdare sin vardag i åldringsvården. I anstalter finns det en viss mängd sängar, fler kunder kan inte tas emot. I hemvården tycks bara himlen vara gränsen, då man talar om antalet kunder. På flera orter har antalet kunder stigit ständigt, men ingen ny personal anställs. Bland annat i Borgå har antalet kunder ökat under det senaste året med 11 procent, men mängden hemvårdare har inte ökat. Allt fler kunder ska tas hand om med lika många händer som tidigare. Det är ju klart att detta hämtar med sig brådska, stress och i värsta fall en burn out åt vårdarna.

Hemvårdarn…