Anette Karlsson

Uuden valtuustokauden ensimmäinen vuosi on takana. Nyt on hyvä hetki katsoa mennyttä ja avata porvoolaisille sitä mitä kaupunginhallituksen jäsenen ensimmäinen puolivuotiskausi on pitänyt sisällään. Ensimmäiseen vuoteen mahtuu paljon asioita, sillä olemme lyhyessä ajassa saaneet paljon aikaiseksi. Jo keväällä, kuntavaalien alla, HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén ilmoitti, että kaupungin suunnittelema yhteisyritys vaarantaa Porvoon sairaalan tulevaisuuden. Silloin saimme yhdessä Millariikka Rytkösen kanssa kaupungin johdon ottamaan asiassa aikalisän. Kesällä olimme mukana päättämässä, että Porvoon sosiaali- ja terveyspalveluita ei siirretä yhteisyritykseen, eli yksityisen terveysyrityksen enemmistöomistamaan yhtiöön. Uhkakuvat Porvoon sairaalaa kohtaan eivät kuitenkaan päättyneet tähän. Loppuvuodesta maan hallituksen valinnanvapauskokonaisuus sai HUS:n ilmoittamaan, että malli johtaa väistämättä Porvoon sairaalan päivystystoiminnan loppumiseen, joka tarkoittaa sairaalan alasajoa. Kaupun

Joulu on monelle suomalaiselle iloista aikaa - ostetaan lahjoja, koristellaan koti ja syödään yhdessä hyvää ruokaa. Joulun tulo näkyy kaduilla, kaupoissa ja postilaatikkoon tipahatvista lelukauppojen mainoskuvastoista. Muistan kuinka hauskaa oli lapsena katsella kuvastoa ja merkitä joulupukille tiedoksi, mitkä lelut olisi kiva saada. Lapsuudessani meillä ei ollut paljon rahaa, joten suurin osa lahjatoiveista jäi toteutumatta, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna se oli hyvä asia, koska opin arvostamaan niitä leluja, jotka minulla oli. Tiedän myös nyt, että äitini teki kaikkensa, jotta hänellä olisi mahdollisuus ostaa minulle kiva joululahja. Usein se tarkoitti sitä, että hän ei koko vuonna ostanut itselleen mitään. Erityisesti näin joulun alla monet perheet pohtivat, miten rahat saadaan riittämään. Kuuntelin surullisena erään äidin kertovan, ettei heillä ole varaa edes jouluruokiin. Hän oli yksi niistä tuhansista köyhistä ihmisistä, joiden elämää Sipilän hallitus on vaikeuttanut kylmällä

Hyvä veli -verkostot, miesten yliedustus johtotehtävissä ja naisten välinen kannustamattomuus - näistä asioista on puhuttu iät ja ajat. Porvoossa naispäättäjät haluavat muuttaa kulttuuria kannustamalla ja tukemalla toinen toisiaan. Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys, ei edes 2000-luvun hyvinvointi-Suomessa. Meillä on sadan vuoden itsenäisyytemme aikana ollut vain yksi naispresidentti, kolme naista eduskunnan puhemiehenä ja pääministerinä nainen on toiminut kahdesti. Valtioneuvostossa on ollut ministereitä yli 500, joista alle 80 on ollut naisia. Suomella on hyvä maine maailmalla: olemme tasa-arvoinen, turvallinen ja hyvinvoiva yhteiskunta. Tasa-arvokehitys on kuitenkin pysähtynyt ja edelläkävijämaan maine ollaan vaarassa menettää. Suomi oli kolmas maa maailmassa ja ensimmäinen Euroopassa, joka antoi naisille äänioikeuden jo reilu sata vuotta sitten. Poliittisesta tilanteesta johtuen naisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa toteutettiin vasta vuonna 1917. Naisia on ollu

Finlands svenska socialdemokrater i Östra Nyland höll sitt höstmöte i Lovisa på söndagen (17.12). Höstmötet valde enhälligt borgåbon Anette Karlsson att fortsätta som ordförande året 2018. Till styrelsen valdes Kjell Grönqvist (Sibbo), Bengt Dahlqvist (Borgå), Ove Blomqvist (Borgå), Torbjörn Bergström (Lovisa) och Dorita Sjöholm (Lovisa). Borgå Svenska Socialdemokrater, Ernestas Socialdemokratiska förening, Lovisa Svenska Socialdemokratiska förening, Pernå Socialdemokrater - Pernajan Demarit rf och Sibbo Socialdemokrater bildar tillsammans Finlands svenska socialdemokrater i Östra Nyland. Höstmötet hölls i Lovisa på söndagen (17.12). Förkrossande kritik av vårdreformen Finlands svenska socialdemokrater i Östra Nyland är oroade över Borgå sjukhus framtid. Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt meddelade par veckor sedan att ifall regeringens valfrihetsmodell framskrider i sin nuvarande form, kommer jouren vid Borgå sjukhus att upphöra. Jouren betjänar cirka 15 000 invånare årl

Itä-Uudenmaan ruotsinkieliset demarit valitsivat syyskokouksessaan yksimielisesti porvoolaisen Anette Karlssonin jatkamaan järjestön puheenjohtajana vuonna 2018. Hallitukseen valittiin Kjell Grönqvist (Sipoo), Bengt Dahlqvist (Porvoo), Ove Blomqvist (Porvoo), Torbjörn Bergström (Loviisa) ja Dorita Sjöholm (Loviisa). Täystyrmäs sote-uudistukselle ja valinnanvapaudelle Itä-Uudenmaan ruotsinkielisten demareiden syyskokous oli hyvin huolissaan Porvoon sairaalan tulevaisuudesta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ilmoitti pari viikkoa sitten, että jos maan hallituksen valinnanvapausmalli etenee nykymuodossaan, tulee se tarkoittamaan, että päivystystoiminta lakkaa Porvoon sairaalassa. Porvoon sairaalan päivystys palvelee tällä hetkellä noin 15 000 asukasta vuosittain. Päivystyksen menetys tarkoittaisi Porvoon sairaalan alasajoa, joka olisi turmiollista koko Itä-Uudellemaalle. - Alueen asukkaiden terveys, ja jopa henki, on vaarassa, jos sairaala menetetään. Mitään peruuttamatonta

För många finländare är jultiden en trevlig högtid. Man köper gåvor, pryder hemmet och äter god mat tillsammans med familjen. Julstämningen syns på gatorna, i butikerna och i leksakskatalogerna som vi hittar i våra postlådor. Jag kommer ihåg hur roligt det var att kolla igenom katalogen och välja ut de leksaker man önskade att få som julklapp. I min barndom hade vi inte så mycket pengar, så jag fick inte alla de gåvor jag önskade. Egentligen var detta en bra sak, eftersom jag lärde mig att värdesätta de leksaker jag hade. Som vuxen har jag också förstått att min mamma gjorde allt hon kunde för att ge mig en fin gåva. Ofta betydde det att hon på hela året inte köpte något extra åt sig själv. Speciellt såhär under jultid funderar många familjer hur de ska få pengarna att räcka till. En mamma berättade åt mig att deras familj inte ens har råd till julmat. Jag blev mycket ledsen då jag hörde detta. Hon var en av de många tusentals fattiga finländare, vilkas liv har försämrats på grund av r

Eriarvoisuus kasvaa, koulutus ja köyhyys periytyy ja hyvinvointi heikkenee. Näitä väittämiä ei uskoisi todeksi hyvinvointi Suomessa. Valitettavasti ne ovat totta, jopa pääministeri Sipilä on näin todennut Ylen A-Studiossa jokin aika sitten. Hallituksen politiikan suunta ei ole kuitenkaan muuttunut - massiiviset koulutusleikkaukset ja lapsiin kohdennetut heikennykset pysyvät yhä voimassa, vaikka maan talous on lähtenyt nousuun. Sosiaalisesta taustasta johtuvat erot ihmisten välillä muodostuvat hyvin varhaisessa vaiheessa elämää. Kun lapsi aloittaa koulunkäynnin, voi toisella yksilöllä olla käytössään satoja sanoja, toisella tuhansia. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistaminen ja varhaiskasvatusryhmien suurentaminen ja käsiparien vähentäminen lisää eriarvoisuutta ja koulutuksen sekä köyhyyden periytymistä. Lasten hyvinvoinnista leikkaaminen tuo ehkä pikavoittoja, mutta seuraukset maksavat moninkertaisesti tulevaisuudessa. Haluaako Sipilän, Orpon ja Soinin hallitus todella synnyttää S

Uudenmaan Demarinaiset ovat huolissaan Sipilän hallituksen aikeista leikata ensi vuonna jopa 40 prosenttia rauhanjärjestöjen rahoituksesta. Rauhanjärjestöjen rahoitusta leikattiin jo vuosina 2015 ja 2016. Lisäksi nykyhallitus on vähentänyt kehitysyhteistyön määrärahoja merkittävästi. - Vapaaehtoiset voivat tehdä paljon rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta, mutta pitkäjänteinen työ vaatii henkilöstöresursseja ja kestävää rahoituspohjaa. On järkyttävää, että Suomen hallitus haluaa ajaa arvokkaan rauhantyön maanrakoon, puheenjohtaja Anette Karlsson kommentoi. Turvallisuusuhat ja rauhattomuus ovat lisääntyneet maailmalla viime vuosina. Eurooppa ja Suomi ovat saaneet tästä osansa esimerkiksi pakolaiskriisin muodossa ja terrori-iskujen myötä. Maailman muuttuessa on entistä tärkeämpää kyetä ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään kriisejä sekä radikalisoitumista niiden juurisyistä lähtien. - Suomen asevienti on yli kaksinkertaistunut viimeisten viidentoista vuoden aikana ja asekauppa kasvoi viime vu

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut Kahvipöytäkeskustelussa Suomen terveydenhuoltoa kuvataan tehottomaksi ja huonoksi. Kansainvälisen vertailun valossa tilanne on kuitenkin toinen. Esimerkiksi Health Powerhouse Indexin tammikuussa julkaistun raportin mukaan Suomen sairaanhoidon kustannustehokkuus on voittaja 35 eurooppalaisen maan vertailussa. Sairaanhoidon laadussa Suomi ylsi 8. sijalle jättäen taakseen muun muassa Ruotsin ja Tanskan. Vaikka Suomi onkin jo maailman huipulla sairaanhoidossa, on meillä yhä paljon parantamisen varaa. Tästä syystä kaikki ovat yksimielisiä siitä, että sosiaali- ja terveysuudistus tarvitaan. Nyt maan hallitus on kuitenkin luonut maakunta- ja sote-uudistuksesta mahdottoman mammutin, joka vaarantaa ihmisten palvelut. Erikoissairaanhoitomme on tällä hetkellä monilla mittareilla mitattuna maailman kärkeä ja sen toimintaan ollaan tyytyväisiä. Siitä huolimatta yksityisiä voittoa tavoittelevia terveysjättejä ollaan nyt päästämässä myös erikoissairaanho

Kirjoitin noin vuosi sitten (Itäväylä 21.12.2016), että Länsitielle Nesteen huoltoaseman kohdalle tarvitaan ehdottomasti suojatie. Siitä lähtien olen aktiivisesti edistänyt asiaa. Nyt marraskuussa valtuusto hyväksyi talousarvion tulevalle vuodelle, joka pitää sisällään Gammelbackan Nesteen huoltoaseman kohdalle tulevan suojatien. Tämä oli todella ilahduttava joululahja meille Gammelbackalaisille. Huoltoaseman pihalla liikkuu vilkkaasti autoilijoita ja mopoilijoita sekä pyöräilijöitä, jalankulkijoita ja lastenvaunuja. Jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, niin meillä on turvallisempi reitti huoltoasemalle ensi jouluna. Hyvää ja rauhallista Joulua kaikille! Anette Karlsson Kirjoitus on julkaistu 13.12.2017 Itäväylässä.

Joka kolmas nainen on kokenut parisuhdeväkivaltaa joko nykyisen tai aikaisemman kumppaninsa taholta. Melkein kaikkien suomalaisten ystävä- tai perhepiirissä on perheväkivallan uhriksi joutunut henkilö. Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista pitää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa erittäin tai melko yleisenä. Ongelmasta tiedetään, mutta siitä vaietaan. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan voidaan parhaiten puuttua tekemällä se näkyväksi - puhumalla ja tiedottamalla tukipalveluista. Vastuu on meillä kaikilla - viranomaisilla, ystävillä, naapureilla ja sukulaisilla. Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa yhteiskunnalle arviolta 2,4 miljardin euron kulut. Kyseisellä summalla voitaisiin palkata 48 000 sosiaalityöntekijää, sairaanhoitajaa tai perhetyöntekijää. Naisjärjestöt ovat vaatineet, että Suomi käyttäisi väkivallan kohteeksi joutuneiden naisten ja lasten suojeluun vähintään viisi prosenttia tuosta summasta, eli 120 miljoonaa euroa. Sillä rahalla Istanbulin sopimuksen (eli Euroopan neuvo

Viimeisten vuosien aikana Itä-Uudellamaalla reilu 50 lasta on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Tämän luvun lisäksi on useita lapsia ja nuoria joiden kaltoinkohtelusta viranomaisilla ei ole lainkaan tietoa. Moni lapsi ja nuori kokee syyllisyyttä ja häpeää tapahtuneesta. Tämän johdosta he eivät kerro tapahtuneesta kenellekään. Suosittelen katsomaan elokuvan Trust (2010), joka oli todella koskettava ja silmiä avaava. Elokuva kertoo nuoren tytön elämästä ja siitä, miten pedofiili rakentaa häneen luottamussuhteen valheiden ja manipulaation avulla. Uhrille jää aina seksuaalisesta hyväksikäytöstä elinikäiset arvet ja traumat. Alaikäinen lapsi tai nuori ei ole koskaan syypää tai vastuussa tapahtuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaikka usein alaikäinen joutuukin kantamaan syyn ja vastuun tapahtuneesta. Kuten nyt näyttää käyvän esimerkiksi Turun hovioikeudessa käsitellyssä tapauksessa, jossa hovioikeus päätti pitää ennallaan käräjätuomion jutussa, jossa 23-vuotias mies oli suku

“ Porvoolainen 92-vuotias sokea sotaveteraani, joka asuu yksin kotona, oli anonut paikkaa Omenamäestä, mutta paikka evättiin häneltä. Eikö tässä voitaisi käyttää vähän sydäntä ” totesi vanhusneuvoston puheenjohtaja  Björn Sundqvist  valtuuston kokouksessa. Liian monella ikäihmisellä ja heidän omaisella on samanlaisia kokemuksia. Myös kotihoidossa työskentelevien mielestä noin kolmannes asiakkaista ovat sellaisessa kunnossa, että heidän tulisi asua jossain muualla kuin kotona. Heistä suurella osalla on suuria muistivaikeuksia, liikuntarajoitteita ja mielenterveysongelmia. Asiakkaiden sijoittuminen palveluasumiseen tapahtuu moniammatillisen SAP-työryhmän (selvitä-arvioi-palveluohjaa) toimesta. SAP kriteerit on vahvistettu vuonna 2013 sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Nykytilanteessa kriteerit ovat liian korkeat ja ne tulisi arvioida mahdollisimman pian uudestaan. Muun muassa asiakkaiden yksinäisyys, turvattomuus, mielenterveys, muistamattomuus ja kaatumisriskit pitäisi huomioida paremmi

Varje år skiljer sig föräldrarna till cirka 30 000 barn och unga. Vi talar alltså om tusentals barn vilkas föräldrar bor på olika adresser. I många fall bor barnet hos endera sin mamma eller pappa, men en del bor hos båda föräldrarna, varannan vecka hos den ena och varannan hos den andra föräldern. Enligt FN:s barnkonvention har alla barn rätt till sina föräldrar, både till sin mamma och sin pappa. Barnet har denna rätt oberoende om föräldrarna bor på samma adress eller inte. Tyvärr uppfylls barnets rätt till båda föräldrarna inte alltid. Orsakerna är många, men speciellt oroväckande är det då det är samhället och lagstiftningen som är hindret. Ett exempel är frågan om skolskjuts. Barn som bor i två hem får skjuts till skolan och tillbaka bara från det ena hemmet. Praxisen grundar sig på Högsta förvaltningsdomstolens beslut från år 2006, där man konstaterar att vårdnadshavarna ansvarar för skjutsen från alla andra adresser förutom den som är given i magistraten. Det har gått drygt tio

Barn som bor i två hem får skjuts till skolan och tillbaka bara från det ena hemmet. Praxisen grundar sig på Högsta förvaltningsdomstolens beslut från år 2006, där man konstaterar att vårdnadshavarna ansvarar om skjutsen från alla andra adresser förutom den som är given i magistraten. Det har gått drygt tio år sedan beslutet fattades och det är skäl att ifrågasätta beslutet. Speciellt då det handlar om barn med svåra funktionsnedsättningar. Stadens praxis försvårar en redan utmanande vardag för de här familjerna. I beslutsfattandet bör barnens bästa alltid tas i beaktan. Drygt 100 elever har skolskjuts p.g.a. ansträngande och svår skolväg på basis av sakkunnigutlåtande. I Borgå finns drygt 30 svårt handikappade barn, av vilka tio barns vårdnadshavare bor på olika adresser. Dessa familjers situation skulle förbättras avsevärt ifall barnet skulle få skolskjuts från båda hemmen. Ett barn som behöver kontinuerligt övervakning och hjälp behöver skjuts till skolan, även om skolvägen skulle v

Lapsen asuessa kahdessa kodissa saa hän kuljetuksen kouluun ja takaisin vain toisen huoltajan luota. Käytäntö tulee pitkälti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta vuodelta 2006, jossa todetaan “Oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta muusta kun väestörekisterin mukaisesta osoitteesta vastaavat huoltajat.” Kyseisestä päätöksestä on kulunut jo yli kymmenen vuotta, joten on syytä kyseenalaistaa KHO:n päätös ja katsoa asiaa uudelleen lapsen kannalta. Varsinkin vaikeasti vammaisen lapsen kohdalla kaupungin käytäntö kuormittaa perheen arkea entisestään. Päätöksiä tehtäessä tulisi aina huomioida lapsen etu. Reilu 100 oppilasta saa asiantuntijalausunnon perusteella koulukyydin haasteellisen tai vaikean koulutien johdosta. Porvoossa on tällä hetkellä reilu 30 vaikeasti vammaista koululaista, joista kymmenen lapsen huoltajat asuvat eri osoitteissa. Koulukuljetuksen saaminen molemmista osoitteista auttaisi näiden perheiden tilannetta merkittävästi. Lapsi, joka tarvitsee jatkuvaa valvontaa j

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut Yhä suurempi osa vanhemmista tekee vuorotyötä tai työskentelee epätyypillisinä aikoina. Vuonna 2015 vuorohoidossa oli 86 lasta, joista 37 asuivat joen länsipuolella. Heistä 24 siirtyy kouluun ennen vuodenvaihdetta. Uusista lapsista ei ole tietoa, sillä vuorohoitoon tullaan usein lyhyemmällä varoitusajalla kuin perinteiseen päivähoitoon. Gammelbackassa sijaitsevan Kartanoniityn päiväkodin iltahoidossa olevista lapsista suurin osa asuu Gammelbackassa, Hamarissa, Haikkoossa ja Tolkkisissa – mutta siellä on myös lapsia itäiseltä ja pohjoiselta alueelta, kuten Veckjärveltä ja Kerkkoosta. Minusta on erittäin perusteltua selvittää vuorohoidon tarve ja järjestämismahdollisuus joen läntisellä puolella, esimerkiksi Näsissä. Kannatan siis Demareiden valtuustoryhmän, Marko Piiraisen tekemää esitystä asiasta. Haluan vielä huomauttaa valtuustolle, että 16.11.2015 kaupunginhallitukselle esitellyssä Toukovuori-materiaalissa todetaan, että ku

Julkisuudessa on keskusteltu paljon kahdesta helsinkiläispäiväkodista, joissa isänpäivä oli muutettu läheisen päiväksi. Asiaa pohdittuani tulin samaan lopputulokseen kuin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila , jonka mukaan isänpäivästä ei tule luopua. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tietävät kyllä miten toimia jos ryhmässä on lapsi, jolla ei syystä tai toisesta ole isää. Isänpäivä voi myös auttaa lasta käsittelemään surua, jolloin on tärkeää, että lapsen tunteita ei lakaista maton alle, vaan asia käsitellään lapsen kanssa. Isänä oleminen on riippumaton biologisesta, sosiaalisesta tai juridisesta isyydestä. Se on tahtokysymys – haluanko ryhtyä isäksi? Minulle isä on se ihminen, joka tarkastaa kavereiden autonrenkaiden kunnon, ennen kuin päästää lähtemään. Hän neuvoo ja opastaa, vaikkakin joskus vähän liikaa. Hän on tukena ja turvana kun pelottaa. Minun kohdallani kyse ei ollut biologisesta isästä, kyse oli ihmisestä joka omasta tahdostaan valitsi isyyden. Isänpäivänä tulee muistaa ja

Hyvä puheenjohtaja, hyvät kokousedustajat ja muut Minulla on ilo tuoda Uudenmaan Demarinaisten tervehdys piirikokouksellenne. Viime viikonloppuna me kokoonnuimme Tuusulaan keskustelemaan palkkatasa-arvosta ja muuttuvasta työelämästä. Meillä on vielä paljon tehtävää tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamiseksi. Hyvät ystävät Lukiessani Sipilän hallituksen ohjelmaa muutama vuosi sitten minusta tuntui, kun olisi herännyt Nottinghamissa ilman Robin Hoodia - yhteiskuntaan, jossa heikoimmassa asemassa olevat ihmiset on laitettu maksumiehiksi. Valitettavasti minulla on yhä sama tunne. Pääministeri Sipilä osallistui jokin aika sitten Yle:n A-studioon, jossa myös hän myönsi, että nykyinen Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten johtaman hallituksen politiikka on lisännyt eriarvoisuutta. Tästä huolimatta yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville on jatkossakin luvassa kylmää kyytiä. Hallituksen budjettiesitys tulevalle vuodelle leikkaa 37 euroa vähävaraisilta ja suosii varak