Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Vårdreformen ska minska hälsoskillnaderna

I kaffebordsdiskussioner beskrivs Finlands hälsovårdssystem ofta som ineffektivt och dåligt. Internationella forskningar berättar ändå annat. Till exempel i januari publicerades Health Powerhouse Index där Finlands sjukvård visar sig vara kostnadseffektivast i en jämförelse av 35 europeiska länder. I sjukvårdens kvalitet nådde vi upp på åttonde plats och bland annat Sverige och Danmark blev efter oss.

Även om Finlands hälsovårdssystem är bland de bästa i världen, finns det mycket som ännu bör förbättras. De socioekonomiska hälsoskillnaderna är stora och växer ständigt. Enligt THL:s nya forskning är fattigas livslängd i medeltal mycket kortare än de rikas. Avsikten med hälsovårdssystemet är att minska hälsoskillnaderna, men det system med fler nivåer som vi har fått i Finland leder rent av till djupare skillnader genom att de med bättre inkomster gynnas. De förvärvsarbetande har som mest tillgång till tre system, medan de som står utanför arbetslivet (arbetslösa, pensionärer, vårdlediga…

Terveyserot kuriin

Kahvipöytäkeskustelussa Suomen terveydenhuoltoa kuvataan tehottomaksi ja huonoksi. Kansainvälisen vertailun valossa tilanne on kuitenkin toinen. Esimerkiksi Health Powerhouse Indexin tammikuussa julkaistun raportin mukaan Suomen sairaanhoidon kustannustehokkuus on voittaja 35 eurooppalaisen maan vertailussa. Sairaanhoidon laadussa Suomi ylsi 8. sijalle jättäen taakseen muun muassa Ruotsin ja Tanskan.

Vaikka Suomi onkin jo maailman huipulla sairaanhoidossa, on meillä yhä paljon parantamisen varaa. Sosioekonomiset terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. THL:n uuden tutkimuksen mukaan köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat. Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus on kaventaa terveyseroja, mutta Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä jopa syventää eroja suosimalla parempituloisia: Työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vain yksi. Yksityinen terveydenhuolto voi olla pienituloisille…

Avgiftsfri småbarnsfostran till femåringar

Ordförande för Finlands svenska socialdemokrater i Östra Nyland Anette Karlsson uppmuntrar Borgå och Lovisa att erbjuda avgiftsfri småbarnsfostran till femåringar.

- Utbildning och fattigdom går fortfarande i arv, men vi kan förebygga det genom att se till att alla barn får delta i kvalitativ småbarnsfostran, berättar ordförande Anette Karlsson.

Regeringen inleder ett omfattande försök med avgiftsfri småbarnspedagogik för femåringar under åren 2018–2019. För försöket används 5 miljoner euro i statlig medfinansiering. Karlsson hoppas Borgå och Lovisa deltar i försöket.

- Att investera i barn, är att investera i framtiden. Enligt forskningen är det allra effektivast att satsa på barnen. Varje euro som investeras i småbarnsfostran betalar sig sjufaldigt tillbaka.

Maksuton varhaiskasvatus viisivuotiaille

Itä-Uudenmaan ruotsinkielisten demareiden puheenjohtaja Anette Karlsson kannustaa Porvoota ja Loviisaa tarjoamaan viisivuotiaille maksuttoman varhaiskasvatuksen.

- Koulutuksen ja köyhyyden periytyvyyttä voidaan ennaltaehkäistä varmistamalla, että jokainen lapsi pääsee laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, puheenjohtaja Anette Karlsson muistuttaa.

Hallituksen budjetissa tulevalle vuodelle ilmenee, että hallitus käynnistää laajan kokeilu vuosina 2018–2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Karlsson toivoo, että Porvoo ja Loviisa osallistuvat kokeiluun.

- Sijoittamalla lapsiin, sijoitamme samalla tulevaisuuteen. Kaikkein tuottavin sijoitus on alle kouluikäisten kohdalla, sillä euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa OECD:n mukaan seitsemän euron hyödyn.

Nuorille eväät elämään

Tänä syksynä 45 vuotta täyttävä peruskoulu luotiin, jotta jokainen saisi tasa-arvoiset lähtökohdat opintielle ja elämään. Peruskoulu loi pohjan suomalaisen yhteiskunnan koulutustason nousulle ja siitä seuranneelle hyvinvoinnin kasvulle. Nyt, ensimmäistä kertaa sataan vuoteen, Suomen osaamistaso on kääntymässä laskuun. Yhä suurempi määrä lapsia ja nuoria ei saavuta perusopetuksen vähimmäistavoitteita, mikä johtaa heidän osaltaan syrjäytymisriskiin niin jatko-opinnoista kuin työelämästäkin. Tuoreimmat Pisa-tutkimusluvut kertovat karua kieltä erityisesti poikien opintomenestyksen hiipumisesta sekä vanhempien talous-sosiaalisen taustan vaikutuksen näkymisestä lasten ja nuorten opintomenestyksessä. Jotta suunta voidaan muuttaa, tarvitaan opiskelua tukevia palveluja ja riittävästi auttavia käsipareja.

Sivistys ja korkea osaaminen ovat olleet Suomen menestyksen perusta koko itsenäisyytemme ajan. Nyt tätä perustaa on murennettu kovilla koulutusleikkauksilla. Kuten 1990-luvulla, myös nyt julkis…

Valtuustoaloite: Koulujen ylijäämäruoka myyntiin

Suomessa heitetään vuosittain pois 400–500 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Tämä jätteeksi päätyvä, turhaan valmistettu ruoka on rasite sekä ympäristölle että taloudelle. Vuosittainen ruokahävikkimme vastaa noin 100 000 henkilöauton aiheuttamia päästöjä. Hävikkiruuan ilmastokuormitus on suuri, sillä hukkaan menevään ruokaan on panostettu resursseja koko tuotantoketjun varrella viljelystä aina pakkaamiseen ja kuljettamiseen.

Tarvitaan erilaisia ratkaisuja, jotta koko ruokaketju saatetaan kestäväksi myös sen loppupäästä. Ylijäämäruoan käyttöä tulee merkittävästi tehostaa nykyisestä. Kiertotalousajattelun hengessä syömäkelpoista ruokaa voitaisiin ohjata takaisin ruokaketjuun ja hyötykäyttöön. Esimerkiksi Tuusulassa tarjotaan eläkeläisille ylijäänyttä kouluruokaa 1,5 euron hintaan. Eläkeläisillä on mahdollisuus tulla päivittäin koulun ruokalaan nauttimaan lämmin lounas. Toimintatapa lisää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Tuusulassa koulut, keittiöhenkilöstö ja eläkeläiset ovat ollee…

Finlaysonin kampanja tervetullut!

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson pitää Finlaysonin naisten euro-tempausta tervetulleena tasa-arvotekona ja keskustelunavauksena.

- Tasa-arvo-ongelma ulottuu syvälle rakenteisiin. Tämä kampanja nostaa esiin pitkään jatkuneen ongelman, joka on Suomessa totta, ja johon ei ole tartuttu riittävän voimakkaasti. Toivottavasti tämä kampanja on yksi askel tasa-arvoisemman yhteiskunnan suuntaan, puheenjohtaja Anette Karlsson toteaa.

Finlayson ilmoitti myyvänsä syyskuussa naisille tuotteitaan 17 prosentin alennuksella. Alennussumma vastaa Tilastokeskuksen laskelmaa miesten ja naisten palkkaerosta eli siitä, että keskipalkkojen vertailun mukaan ”naisen euro” on 83 senttiä.

- Suomessa on enemmän korkeakoulutettuja naisia kuin miehiä. Koulutustason nousu ei kuitenkaan ole näkynyt naisten ura- ja palkkakehityksessä. Naiset tekevät enemmän osa-aikaista ja määräaikaista työtä sekä työskentelevät useammin matalapalkka-aloilla. Näin ollen heille kertyy vähemmän eläkettä ja köyhyys seur…

Tasa-arvon ja rakkauden puolesta

Viime lauantaina pari sataa porvoolaista marssi ensimmäistä kertaa järjestetyssä Porvoo Pridessa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja rakkauden puolesta. Samana päivänä Kevin Servinin paljon asiavirheitä sisältänyt mielipidekirjoitus julkaistiin Uusimaassa. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet eivät vielä toteudu kuten pitäisi, siksi on tärkeää vähintään kerran vuodessa sanoa kovaan ääneen, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat näkyvä osa yhteiskuntaamme.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä on yleistä kaikkialla maailmassa. Homoseksuaalisuus määritellään edelleen rikokseksi yli 80 maassa. Vielä 1970-luvun alussa homoseksuaalisuus oli rikos myös Suomessa. Kehotuskielto, eli homoseksuaalisuudesta kertovan informaation välittäminen oli rangaistava teko vuoteen 1999 saakka. Laki rekisteröidystä parisuhteesta astui voimaan vasta reilu kymmenen vuotta sitten, vuonna 2002. Ja viimein, kuluvan vuoden maaliskuussa tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan…

Hemvården har inget tak

Man kan åldras bra i Finland, detta berättar många forskningar. Tyvärr får vi en helt annorlunda bild av nyheterna - åldringar har blivit illa behandlade och lämnade till sitt öde. Deras rätt till en värdig ålderdom förverkligas inte alltid, även om alla tycker att en god åldringsvård är en viktig sak.

Arbetstiden räcker inte till, informationen löper inte och den årliga sjukfrånvaron är hög - på detta sätt beskriver många hemvårdare sin vardag i åldringsvården. I anstalter finns det en viss mängd sängar, fler kunder kan inte tas emot. I hemvården tycks bara himlen vara gränsen, då man talar om antalet kunder. På flera orter har antalet kunder stigit ständigt, men ingen ny personal anställs. Bland annat i Borgå har antalet kunder ökat under det senaste året med 11 procent, men mängden hemvårdare har inte ökat. Allt fler kunder ska tas hand om med lika många händer som tidigare. Det är ju klart att detta hämtar med sig brådska, stress och i värsta fall en burn out åt vårdarna.

Hemvårdarn…

Kesäbussi Rinkeliä kehitettävä

Kävin tänä kesänä muutamana päivänä kokeilemassa arkipäivisin liikennöivää maksutonta kesäbussi Rinkeliä. Havaitsin, että bussia käytti enimmäkseen paikalliset ikäihmiset ja lapsiperheet. Minun lisäkseni kyydissä oli kaikilla kerroilla pari ihmistä. Bussi on tarkoitettu sekä paikallisille että turisteille, mutta mielestäni se ei palvele kummankaan tarpeita riittävällä tavalla. Toisaalta olen ihmeissäni siitä, että Porvoossa järjestetään turisteille maksuton bussi, kun taas muilla paikkakunnilla ja toisissa maissa turisteilla rahastetaan.

Bussin reitti löytyy pysäkeiltä ja sen liikkeitä voi seurata verkosta, esimerkiksi matkapuhelimella. Ulkomaalaisilla turisteilla on kuitenkin hyvin harvoin mahdollisuus päästä internetiin. Bussissa ei myöskään ilmoitettu missä vaiheessa matkustajan tulee painaa stop-nappia, jos hän haluaa jäädä pois kyydistä esimerkiksi tuomiokirkon kohdalla. Siinä vaiheessa kun matkustaja havaitsee kohteen on kyseinen pysäkki jo ohitettu. Lisäksi bussin valotauluissa …

Kotihoidossa ei ole kattoa

Suomessa on hyvä vanheta, näin kertovat monet tutkimukset. Valitettavasti uutiset kertovat meille toisenlaista tarinaa - ikäihmisiä on kaltoinkohdeltu ja jätetty heitteille. Heidän oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ei aina toteudu, vaikka kaikki pitävät hyvää vanhustenhuoltoa tärkeänä asiana.

Työaika ei riitä työtehtävien mielekkääseen suorittamiseen, tiedonkulussa on yhä ongelmia ja sairauspoissaoloja on vuodessa melko paljon - näin monet kotihoidossa työskentelevät kuvaavat arkeaan ikäihmisten parissa. Laitoksissa on tietty määrä sänkyjä, eli sitä enempää asiakkaita ei voida ottaa vastaan. Kotihoidossa taas vain taivas näyttää olevan rajana, kun asiakasmääristä puhutaan.

Porvoon vanhusneuvoston puheenjohtajan Björn Sundqvistin mukaan Porvoossa tehdään kuukausittain 30 000 kotikäyntiä, joista 25 000 kestää alle puoli tuntia. Kotihoidossa työskentelevä ystäväni kertoi minulle pari päivää sitten kuinka pahalta hänestä tuntuu, kun osa hänen asiakkaistaan saa aamiaisen vasta lounasaikaan, kos…

Tasa-arvo ei ole valmis, ei edes Suomessa

Synnyin yhteiskuntaan, jossa minut haluttiin, vaikka olinkin tyttö. Sain kasvaa maassa, jossa sukupuolielimiäni ei silvottu, hiuksiani ja kasvojani ei peitetty, eikä minua myyty orjaksi. Saan kävellä vapaasti ulkona, äänestää vaaleissa ja opiskella vaikka tohtoriksi saakka. Täällä asiat ovat paljon paremmin, kuin monessa muussa maailman maassa. Siitä huolimatta yhteiskunnassamme on yhä epäkohtia, joihin on puututtava. Tasa-arvo-ongelma ulottuu syvälle rakenteisiin. Sipilän hallituksen politiikka, median toiminta, oikeuslaitoksen päätökset ja segregoitunut työelämä sekä palkkaerot todistavat, että yhteiskunnassamme naiseus on toiseutta. Helsingin Sanomat kirjoitti Helsinki Pride-kulkueeseen liittyvässä uutisessa (27.6.2015) seuraavasti: “Presidentti Tarja Halonen kiiti miehensä Pentti Arajärven perässä Kaivopuistossa etsien sopivaa levähdyspaikkaa”. Miten on mahdollista, että naispresidentin osallistumisesta kulkueeseen ei ollut muuta uutisoitavaa kuin se, että hän toimittajan mielestä …

Ihminen on luotu luontoon

Elämä on nykyään yhtä suorittamista. Kaikilla on jatkuva kiire ja stressi. Nyky-yhteiskunnassa meidän “täytyy” olla kiireisiä, jotta voimme osoittaa kaikille, kuinka tärkeitä ja arvokkaita olemme. Elinympäristö kannustaa, tai jopa painostaa meitä jatkuvaan suorittamiseen - opiskelemme, teemme töitä, suunnittelemme vapaa-ajan ja loman tarkkaan, jotta kaikki varmasti onnistuu ja mitään ei jää tekemättä. Työurien pidentämisestä, opiskeluaikojen lyhentämisestä ja kilpailukyvyn lisäämisestä puhutaan jatkuvasti. Meiltä vaaditaan koko ajan enemmän, mikä on lisännyt pahoinvointia ja mielenterveysongelmia. Informaatioähky on monelle tuttua, mutta neurobiologien mukaan meidän on silti vaikea tunnistaa aivojen ylikuormittuminen. Onko 24/7 yhteiskunnassa hyväksyttävämpää ajaa itsensä piippuun muutamaan otteeseen, kuin saada laiskan leima otsaan? Elinympäristö vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan luonnon läheisyys vähentää sairastavuutta ja lisää onnellisuutta. Luonto merkitsee …

Cykelhjälmen räddar människoliv

Allt fler cyklister rör sig i trafiken när sommaren kommer. Tyvärr cyklar finländare ofta utan hjälm: bara 42 procent av cyklisterna använde hjälm år 2016. Jag kommer ihåg hur pinsamt det kändes i tonåren att använda hjälm. Den såg dum ut och frisyren förstördes. Min attityd har ändrats sedan det. Jag tog igen cykeln i aktivt bruk några år sedan. Då gick jag genast till butiken och köpte en cykelhjälm. Först kändes det lite dumt, och kanske såg det lite underligt ut också, men idag kan jag inte tänka mig att cykla utan hjälm.

Jag har flera gånger sett barn ha cykelhjälm, samtidigt som vuxna i deras sällskap cyklar utan hjälm. Barn tar modell av vuxna. Speciellt oroväckande är det att se barn cykla vid vägkanten utan hjälm. Årligen skadas närmare 800 cyklister och i genomsnitt dör 27 cyklister i olika olyckor. Ofta avlider cyklisten på grund av en hjärnskada. Enligt Institutet för Olycksinformation skulle fyra av tio cyklister klarat sig ifall de hade använt hjälm. Fallen, där hjälmen h…

Pyöräilykypärän käyttö kannattaa

Kesän tullessa liikenteessä alkaa näkyä paljon pyöräilijöitä. Valitettavan usein kypärä uupuu. Koko Suomessa vuonna 2016 pyöräilijöistä 42 prosenttia käytti kypärää. Muistan kuinka teini-ikäisenä minua harmitti laittaa kypärä päähän, koska se näytti hölmöltä ja tukka meni pilalle. Asenteeni on muuttunut niistä ajoista. Otin pyörän taas aktiivisesti käyttöön muutama vuosi sitten. Ensitöiksi kävin ostamassa kypärän. Kyllä se tuntui vähän oudolta ja ehkä näyttikin vähän hölmöltä, mutta en enää osaa edes kuvitella pyöräileväni ilman kypärää.

Olen useamman kerran nähnyt, että lapsilla on kypärä, mutta heidän seurassaan polkevalla aikuisella ei. Lapset seuraavat aikuisten esimerkkiä. Erityisen huolestuttavaa on nähdä lapsia polkemassa tien varressa ilman kypärää. Pyöräilyonnettomuuksissa loukkaantuu vuosittain lähes 800 pyöräilijää ja keskimäärin 27 kuolee. Usein menehtymisen syynä on päävamma. Onnettomuustietoinstituutin mukaan kypärä olisi eri todennäköisyyksillä pelastanut neljä kymmenest…

Valtuustoaloite: Äidinkielen omainen ruotsi tulee tarjota kaksikielisille lapsille

Kun kaksikielinen (suomenruotsalainen) lapsi hakee ruotsinkieliseen kouluun Porvoossa, hän saa useimmiten mahdollisuuden kehittää toista kotikieltään suomea. Monet ruotsinkieliset ala-asteet, yläasteet ja lukiot tarjoavat äidinkielenomaisen suomen opetusta.

Jos kaksikielinen lapsi sen sijaan hakeutuu suomenkieliseen kouluun Porvoossa, ei hän saa vastaavaa tukea toisessa kotikielessään. Hyvää ruotsia puhuva oppilas voi helposti turhautua saadessaan opetusta ruotsin kielen perusteissa 6. luokalla alkavilla ruotsin kielen tunneilla. Porvoossa tarjotaan 4. luokalta alkaen ruotsia A2-kielenä, mutta myös tämä opetus on suunnattu suomenkielisille eikä kaksikielisille lapsille.

Niillä alueilla Suomessa, joissa asuu paljon suomenruotsalaisia, on kouluja, jotka tarjoavat äidinkielenomaisen ruotsin opetusta (mm. Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla), mutta Porvoossa ei monissa suomenkielisissä kouluissa olla tietoisia lain tarjoamista äidinkielenomaisen ruotsin opetuksen mahdollisuuk…

Fullmäktigemotion: Modersmålsinriktad svenska bör erbjudas till tvåspråkiga elever

Då ett tvåspråkigt (finsk-svenskt) barn söker sig till svensk skola i Borgå, får eleven oftast möjlighet att utveckla sitt andra hemspråk finska. Modersmålsinriktad finska (MOFI) erbjuds i många svenska lågstadier, högstadier och gymnasier.

Om ett tvåspråkigt barn däremot söker sig till en finsk skola i Borgå, får hen ej motsvarande stöd för sitt andra hemspråk. En elev som talar bra svenska, kan lätt bli frustrerad av att bli undervisad i svenska språkets grunder, som påbörjas i åk 6. Skolorna erbjuder från årskurs fyra A2-svenska, men även denna undervisning är riktad till finskspråkiga, inte tvåspråkiga barn.

I de områden i Finland, där det bor många finlandssvenskar, finns skolor som erbjuder MOSVE (bl.a. i Helsingfors, Västra Nyland och Österbotten), men i Borgå är man i många finska skolor inte medveten om de möjligheter lagen erbjuder till undervisning i MOSVE.

Vi vill i detta sammanhang även fästa uppmärksamhet vid att tvåspråkiga barn borde undervisas av kompetenta lärare i MOFI…

Itä-Uudenmaan Demarit tukevat Maarit Feldt-Rantaa

Itä-Uudenmaan ruotsinkieliset demarit toivovat, että SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on käytettävissä puolueen presidenttiehdokkaaksi. – Maarit on kaikin tavoin erinomainen presidenttiehdokas. Hänellä on vahva ulko- ja turvallisuuspoliittinen osaaminen, laaja tuntemus muista Pohjoismaista sekä vahvat sosialidemokraattiset arvot – solidaarisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Hän on juuri sellainen henkilö, jonka haluaisin nähdä maamme arvojohtajana, Itä-Uudenmaan ruotsinkielisten demareiden puheenjohtaja Anette Karlsson korostaa. Maailman ja Suomen turvallisuuden suurimmat haasteet ovat seurausta maailmanlaajuisesta ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestämättömästä kehityksestä. Näihin haasteisiin voidaan vastata vain arvopohjalta, jossa ratkaisut rakentuvat kansainvälisyyden, solidaarisuuden ja avoimuuden varaan. – Suomi tarvitsee presidentin, joka näkee poliittisen kehityssuunnan, ei vain Suomessa ja Euroopassa, vaan koko maailmassa. Jatkuvasti …

Många obesvarade frågor

I slutet av maj konstaterade kommun- och reformministerAnu Vehviläinen (C) och finansminister Petteri Orpo (Saml) att landskapsvalet kommer att hållas i januari 2018. De såg inte skäl att uppskjuta valet till en senare tidpunkt. Landskaps- och vårdreformen förbereds med snabb tidtabell i riksdagens utskott. Enligt talmännens senaste beslut kommer riksdagen att behandla social- och hälsovårdslagstiftningen i början av hösten. Många sakkunniga tycker att tidtabellen är för stram. Speciellt då den så kallade valfrihetsmodellen kan möta på problem med grundlagen. Detta får vi veta efter midsommaren, då grundlagsutskottet borde ge sitt uttalande.
Det finns ganska bred konsensus mellan rikspartierna om att social- och hälsovårdstjänsterna bör arrangeras med bredare axlar. Men tvångsbolagiseringen och den marknadsdrivna valfriheten samt landskapens finansiering och sparkrav på tre miljarder euro väcker stor oro. Också regeringens pilotprojekt, med vilket de uppmuntrar kommuner att bolagisera …

Maakunnat ovat tulossa?

Maakuntavaalit järjestetään kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan tammikuussa 2018. He eivät näe mitään syytä siirtää vaaleja myöhemmäksi. Maakuntalainsäädäntöä sekä sosiaali- ja terveysuudistusta valmistellaan eduskunnassa vauhdilla, niin että kaikki saataisiin valmiiksi kesään 2017 mennessä, jotta maakuntavaalien suunnitellusta aikataulusta voidaan pitää kiinni. Monet asiantuntijat ovat arvioineet, että aikataulu on liian tiukka. Erityisesti ns. valinnanvapauspaketti saattaa kohdata perustuslaillisia ongelmia. Siinä tapauksessa on mahdollista, että uudistus tehdään nyt, mutta ilman ns. valinnanvapauspakettia. Eduskunnassa löytyy melko laaja yhteisymmärrys siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen tulisi siirtää leveämmille hartioille. Huolta sen sijaan herättää mm. hallituksen kaavailema markkinavetoinen laaja valinnanvapaus, maakuntien valtiolta tuleva rahoitus  ja 3 miljardin euron säästötavoitteet s…

Kielitaito, myös ruotsin, on rikkaus

Kielten oppiminen on helpompaa nuorena. Tämä näkyy kaksikielisten perheiden lasten monipuolisessa kielitaidossa. Ruotsinkielisessä peruskoulussa kaksikielisellä oppilaalla on oikeus lukea äidinkielen lisäksi äidinkielen omaista suomea. Samaa mahdollisuutta ei valitettavasti tarjota kaksikielisille lapsille suomenkielisissä kouluissa. Äidinkielenomainen ruotsi tulee ehdottomasti lisätä opetustarjontaan. Uusi opetussuunnitelma antaa yksikielisille lapsille paremmat mahdollisuudet oppia toista kotimaista kieltä. Opetus aloitetaan jo kuudennelta luokalta ja kielioppisääntöihin takertumisen sijaan tarkoitus on kiinnittää enemmän huomiota suullisiin taitoihin ja ääntämiseen. Lapset oppivat nopeasti, kun opetus on hauskaa ja käytännönläheistä. Yksikielisten lasten kielitaidon lisäämiseksi Suomessa on otettu käyttöön kielikylvyt ja -suihkut. Uutta kieltä tarjoillaan lapselle päiväkodin ja koulun arkipäivän tilanteissa, jolloin oppiminen on luontevaa. Tutkimukset osoittavat, että kielikylpijät …

Johtajien palkankorotukset siirrettiin vaalien yli

Kysyin Itäväylässä (8.2.2017) siirsivätkö RKP ja Kokoomus (yhtä lukuun ottamatta) johtajien kohtuuttomat palkankorotukset vaalien yli. Tänään, reilu kuukausi vaalien jälkeen, sain vastauksen. Porvoon kaupunginhallitus on hyväksynyt RKP:n esityksestä johtajille 400 euron palkankorotuksen. Kokoomus (yhtä lukuun ottamatta) tuki esitystä. Demarit, Vihreät ja PS vastustivat. Tilanne oli sama kuin alkuvuodesta, silloin vain vastakkain oli hylkääminen ja asian pöydälle jättäminen. Vaikka korotus on pienempi kuin alun perin esitettiin, on useiden satojen eurojen palkankorotus silti väärin! Työntekijöiden palkkoja on alennettu kilpailukykysopimuksen turvin ja maakuntauudistus tulee toteutuessaan muuttamaan virkamiesten toimenkuvia. Esimerkiksi apulaiskaupunginjohtajalta viedään uudistuksessa muun muassa kaavoitusasioita maakunnan vastuulle ja sote-johtajan tehtävän kuvaus muuttuu täysin. Päätös oli väärä ja minua suututtaa, että palkankorotuksia kannattavat kaupunginhallituksen jäsenet työnsivä…

Barnen är värda en kvalitativ småbarnsfostran

Nylands socialdemokratiska kvinnors ordförande, Borgå fullmäktigeledamot Anette Karlsson vill genom ett invånarinitiativ säkra att barngrupperna inte blir större i Borgå på den kommande fullmäktigeperioden. Namn samlas in på Borgå marknad 18.-19.5.2017. – Många barnträdgårdslärare och barnskötare är trötta, det finns för lite händer. De upplever att den kvalitativa småbarnsfostran har blivit bevaring av barnen. Många yrkesmänniskor inom branschen funderar på att byta jobb. Situationen är alarmerande eftersom kvalitativ småbarnsfostran är ett av de bästa sätten att förebygga ungas utslagning. I Borgå beslöt man att inte gå in för regeringen Sipiläs idé om större barngrupper. Men man beslutade ändå att alla nya daghem byggs enligt den större dimensioneringen, det vill säga åtta barn per vuxen. Beslutet om barngruppernas storlek kommer att tas senare i dessa daghem. – Jag tycker inte grupperna ska bli större, sju barn per vuxen är redan mycket. Dagvården drabbas hela tiden av nedskärningar,…

Kenen valinnanvapautta?

Sipilän hallituksen esitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa on julkaistu. Tulevaisuudessa kaikki palveluntuottajat laitetaan samalle viivalle, eli julkiset palvelut pakkoyhtiöitetään ja sote-markkinat vapautetaan kilpailulle. Ihmisille tulee kotiin jonkinlainen luettelo tai kuvasto, josta saa valita haluamansa palveluntuottajan, eli niin sanotun sote-keskuksen. Valintaan sitoudutaan vähintään yhdeksi vuodeksi. Toisille tämä kuulostaa mahtavalta, toisille vaikealta. Pienellä eläkkeellä elävällä isoäidilläni on suuret odotukset sotesta. Hänelle on annettu kuva, että jatkossa myös vähävarainen voi päästä yksityiselle lääkärille. Ei enää odottamista ja pompottelua, vaan laadukasta palvelua nopeasti. Hänellä on samat toiveet ja odotukset kun meillä kaikilla. Lääkäriin on päästävä ja hoitoa saatava kukkaron paksuudesta riippumatta. Tätä hallituksen valinnanvapaus ei ministereiden lupauksista huolimatta takaa. Terveyserojen kaventaminen ja hoitotakuu jäivät uupumaa…

Vems valfrihet är det egentligen?

Regeringen Sipilä publicerade sitt förslag om kundernas valfrihet inom social- och hälsovården. I framtiden kommer alla tjänsteleverantörer att vara likvärdiga, vilket betyder att den offentliga servicen tvångbolagiseras och vårdmarknaden öppnas för konkurrens. Människorna kommer att få någon slags katalog, varifrån de ska välja tjänsteleverantören, alltså det så kallade vårdcentret. Sedan binder man sig till denna tjänsteleverantör i minst ett år. För en del låter detta fantastiskt, för andra skrämmande.
Min mormor, som lever på en liten pension, har stora förhoppningar om vårdreformen. Regeringen har låtit henne tro att valfriheten betyder att i framtiden även fattiga har möjlighet att gå till privatläkare. Inte mera långa väntetider och bollande från lucka till lucka, utan istället kvalitativ vård utan kö. Hon har samma önskan som vi alla har. Man måste komma till läkaren och man måste få vård oberoende av tjockleken på plånboken. Allt detta garanteras inte av regeringens vårdmodell…

Lapset ansaitsevat laadukkaan varhaiskasvatuksen

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja, porvoolainen kaupunginvaltuutettu Anette Karlsson haluaa kuntalaisaloitteen avulla varmistaa, ettei päiväkotien lapsiryhmiä kasvateta tulevalla valtuustokaudella. Nimiä kerätään aloitteeseen Porvoon markkinoilla 18.-19.5.2017. – Lastentarhanopettajat ja hoitajat ovat uupuneita, käsipareja on jo nyt liian vähän. Laadukas varhaiskasvatus on muuttunut lasten säilyttämiseksi ja moni alan ammattilainen harkitsee alan vaihtoa. Tilanne on hälyttävä, sillä laadukas varhaiskasvatus on yksi parhaimmista keinoista ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä ja radikalisoitumista, Karlsson kertoo. Porvoon valtuusto päätti, että vuonna 2017 varhaiskasvatuspalveluiden päivähoitoryhmien koko säilyy entisellään, mutta uusien tilojen suunnittelussa käytetään suurempaa suhdelukua, eli kahdeksan lasta yhtä hoitajaa kohden. Suuremman suhdeluvun toiminnallisesta käyttöönotosta päätetään erikseen. – Suhdelukua ei pidä missään nimessä nostaa, sillä hoitajat ovat jo nyt äärirajo…

Lasten edun pitää olla etusijalla

Porvoolaiset ovat valinneet uuden valtuuston, joka kokoontuu ensimmäisen kerran kesäkuussa. Valtuusto uusiutui melko lailla, kun puolet valituista ovat uusia. Olen kiitollinen saamastani tuesta ja odotan innolla tulevaa valtuustokautta. Monia tärkeitä asioita tulee heti alkuun valtuuston käsiteltäväksi. Erityisen tärkeää on löytää kestävä sivistysverkkoratkaisu, jossa huomioidaan koko Porvoo. Keskustelu oli vilkasta syksyllä ja toivon, että kaikki uudet valtuutetut perehtyvät asiaan jo tässä vaiheessa. Opettajat ja perheet ovat eri puolilla Porvoota joutuneet odottelemaan tietoja oman lähikoulun tulevaisuudesta. Erityisen huolestuttava tilanne on ollut niille, joiden koulussa on ilmennyt sisäilmaongelmia ja niille joiden koulu oli lakkautuslistalla syksyllä 2016. Viime kaudella koulupäätöksissä soudettiin ja huovattiin, mikä oli harmillista kaikille. Tämä toimintatapa ei saa toistua tulevalla valtuustokaudella. Siksi uuden valtuuston tulee heti alkumetreillä lyödä lukkoon suuret suunta…

Barnen ska alltid komma först

Borgåborna har valt ett nytt fullmäktige, som sammanträder för första gången i juni. Fullmäktige förnyades ganska mycket då hälften av ledamöterna är nya. Jag är tacksam för förtroendet jag fick och väntar ivrigt på den kommande fullmäktigeperioden. Många viktiga saker kommer till beslut genast. Det är viktigt att vi hittar en hållbar lösning för skolnätet som beaktar hela Borgå. Diskussionen om utredningen över bildningsnätet var aktiv i höstas och jag hoppas att alla nya fullmäktigeledamöter bekantar sig med frågan redan i detta skede. Lärarna och familjerna i Borgå har levt i ovisshet om den egna närskolans framtid. Speciellt oroväckande har situationen varit för dem vars skola har problem med inomhusluften eller vars skola hotade stängas som en följd av utredningen om bildningsnätet i fjol. Under den pågående perioden fattade man beslut vilka man sedan drog tillbaka, detta var beklagligt för alla. Så kan det inte göras igen under den nya fullmäktigeperioden. Därför måste nya fullmä…

Aktiivista työvoimapolitiikkaa tarvitaan

Vajaa 700 nuorta haki kesätöitä Porvoon kaupungilta, heistä sata sai kesätyöpaikan. Nuorten kesätyöpaikkojen lisäksi Porvoon kaupunki tukee 250 euron suuruisella kesätyösetelillä Porvoossa toimivia työnantajia näiden palkatessa 17-19-vuotiaan nuoren kesätöihin. On tärkeää, että kaupunki tukee nuoria ensimmäisten kesätyöpaikkojen kanssa. Lisäksi tarvitaan toimia nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Vuonna 2016 porvoossa oli yli 400 työtöntä alle 25-vuotiasta ja yli 1000 pitkäaikaistyötöntä. Työttömyys maksaa Porvoolle sivukuluineen noin 9 miljoonaa euroa vuodessa. Niin sanotusti tyhjän maksamisen sijaan on paljon järkevämpää tehdä aktiivista työvoimapolitiikkaa ja kannustaa nuoria työttömiä töihin sekä tukea pitkäaikaistyöttömiä työkykyisiksi. Kaupungin tulee ottaa yrittäjät aidosti mukaan tähän työhön. Yhteistyössä on mahdollista rakentaa malleja, jotka hyödyttävät sekä alueen yrittäjiä että töitä vailla olevia porvoolaisia. Anette Karlsson, sosionomi (AMK) Matt…