Anette Karlsson

Finland fick för första gången i landets historia ett strategiskt regeringsprogram. Programmet kommer att kompletteras med en verksamhetsplan. Centerns, samlingspartiets och sannfinländarnas strategiska program är i verkligheten en blandning av stora linjedragningar samt flera små bagateller. Programmet är i största drag motstridigt, eftersom nedskärningsplanerna inte stöder de stora linjerna. I programmet står det bl.a. att användning av hästgödsel blir tillåtet inom energiproduktionen och att obligatorisk gymnastik utökas med en timme i alla grundskolor. Som stora linjedragningar nämner regeringen förnyandet av grundskolan, stödjandet av barnfamiljer, åldringar och företag, utvecklingen av bioekonomi samt reformering av arbetsmarknaden. Regeringen glömde jämlikhetsprogrammet, nationella språkstrategin och det andra inhemska språkets ställning samt nordiska samarbetet på alla andra nivåer än försvarsmakten. Strategiska regeringsprogrammet är en spegelbild av regeringens värden

Suomelle tehtiin ensimmäistä kertaa strateginen hallitusohjelma, jota on tarkoitus täydentää toimintasuunnitelmalla. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten strateginen ohjelma on todellisuudessa sekoitus muutamista suurista linjauksista ja useista lillukanvarsista. Ohjelma on suurelta osin ristiriitainen, sillä suurten linjausten tavoitteet ovat ristiriidassa tarkkojen leikkauskohteiden kanssa. Ohjelmassa on muun muassa kirjaus hevosen lannan käytön sallimisesta energiatuotannossa ja päivittäisestä peruskouluihin tulevasta pakollisesta liikuntatunnista. Kärkihankkeiksi hallitus nostaa peruskoulun uudistamisen, lapsiperheiden, ikäihmisten ja yritysten tukemisen, biotalouden kehittämisen sekä työvoimahallinnon uudistamisen. Ohjelmasta puuttuu kirjaus tasa-arvo-ohjelmasta, kansallisesta kielistrategiasta ja toisen kotimaisen kielen asemasta sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä muulla tasolla kuin puolustusnäkökulmasta. Strateginen ohjelma kuvastaa millainen arvomaailma uudella ha

Yrkeshögskolan Novia möter stora besparingskrav, vilket orsakar att fyra studielinjer körs ner i Raseborg. Också möjligheten till fusion med yrkeshögskolan Arcada diskuteras. En orsak till åtgärderna är den nya regeringens beslut om att slopa indexhöjningen av statsanslagen till yrkeshögskolorna. Samtidigt föreslår (ÖN 10.6) Novias huvudförtroendeman  Tommy Nyman  att enheten i Raseborg skall stängas. Novia är en privat yrkeshögskola och dess ägare är Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi, som i sin tur ägs av Åbo Akademi (75 procent av aktierna), Utbildningsstiftelsen Sydväst och Söfuk (12,5 procent var). Novias ägare uppdaterade aktieägaravtalet den 28.8.2014. Formuleringen om att Novia ska ha verksamhet i västra Nyland och Åboland ersattes med meningen ”Ett viktigt syfte är att trygga verksamhetsförutsättningarna för högskoleutbildning på svenska i södra Finland och i Österbotten”. (ÖN 13.6). Denna mening möjliggör nedkörning av campuset i Raseborg – ifall ägarna besluter så. Ock

Opetuslautakunta uudisti suomenkielisen perusopetuksen tuntijakoa. Uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman astuttua voimaan elokuussa 2016 aloitetaan englannin opiskelu arjen ja leikin kautta jo ensimmäisellä luokalla Vantaalla. Lasten kielitaidon vahvistaminen ensimmäisestä luokasta lähtien on tarkoituksenmukaista, sillä nuorena on helppoa oppia uusia kieliä. Neljännellä luokalla oppilaat voivat valita vapaaehtoisen A2-kielen. Kielivalikoimaan kuuluu Vantaalla ranska, ruotsi, saksa tai venäjä. Espoossa tarjolla ovat samat kielet ja lisäksi englanti ja espanja. Vantaalla vajaa 40 % ikäluokasta valitsee vapaaehtoisen A2-kielen, Espoossa reilu 50 %. Espoon ja Vantaan eroja selittää Espoon pienempi ryhmäkokovaatimus sekä laajempi kielivalikoima. Vantaan opetuslautakunta on päättänyt pienentää A2-kielen ryhmäkokovaatimusta Espoon tasolle, eli 14 oppilaaseen nykyisestä 18 oppilaasta. Suuren ryhmäkokovaatimuksen johdosta kieliryhmiä ei välttämättä synny jokaiseen kouluun, mikä on la

Lasten päiväkotiryhmiä tulee suurentaa ja esiopetusikäiset siirtää päivähoidosta vanhemmille kalliimpaan kerhotoimintaan. Näin Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat linjanneet hallitusohjelmassaan. Edellisellä kaudella  Krista Kiuru  (sd.) aloitti varhaiskasvatuksen uudistamisen. Tavoitteena oli taata kaikille lapsille aiempaa parempi varhaiskasvatus, säätää ryhmäkokojen enimmäislapsimäärästä sekä luoda turvallinen ja lapsen kehitystä tukeva kasvu- ja oppimisympäristö. Uusi hallitus vähät välittää lasten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tuloerot kasvavat, koulutus ja köyhyys periytyy ja ihmisten hyvinvointi vähenee. Uuden hallituksen säästöjen uhreja ovat sairaat, työttömät, lapsiperheet, eläkeläiset, nuoret ja pienituloiset. Näin oli myös 1990-luvulla. Silloin myös keskustaoikeistolainen Ahon hallitus kohdisti leikkaukset sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin. Vuonna 1987 syntyneestä ikäluokasta tehdystä tutkimuksesta ilmenee, että joka neljännellä ikäluokasta on tili

Maan hallitus julkaisi (27.5.) suuntaviivat Suomelle. Minusta tuntuu kun olisin herännyt Nottinghamissa, ilman Robin Hoodia – valtakunnassa jossa köyhät on laitettu maksumiehiksi. Hallituksen megaluokan leikkaukset kohdistuvat lapsiin, opiskelijoihin, vähävaraisiin, ikäihmisiin ja sairaisiin. Varakkaat pääsevät kuin koira veräjästä. Heitä hallitus ei halunnut mukaan talkoisiin. Juhlapuheet lasten tulevaisuuden turvaamisesta vedettiin viemäristä. Päiväkotiryhmiä ja luokkakokoja suurennetaan ja lapsilisän indeksikorotus poistetaan. Nämä toimet maksavat moninkertaisesti tulevaisuudessa. 1990-luvun laman jälkeen tämä jo todettiin. Lastensuojelun kotiapuun panostaminen on tärkeää, mutta se ei lämmitä kun samaan aikaan heikennetä lasten asemaa yhteiskunnassa. Suomea ei saada kuntoon leikkaamalla koulutuksesta ja lapsista! Sairastaminen ja ikääntyminen ei kuulu uuden hallituksen efektiivisyysyhteiskuntaan. Lääkekorvauksista säästetään ja laitoshoidon sekä palveluasumisen asiakasmaksuja