Anette Karlsson

Eläkeläiset ovat yhteiskuntamme tukipilareita - he ovat ahkeria omien vanhempiensa sekä lastenlastensa hoitajia, aktiivisia kulttuurin ja liikunnan harrastajia, lisäksi moni tekee vapaaehtoistyötä, jonka arvoa voidaan vain arvailla. Ikääntymisen myötä tuen tarve kuitenkin kasvaa. Vanheneminen pelottaa monia. Kehon fyysiset muutokset, sairauden ja avuttomuuden pelko ovat tavallisia ja luonnollisia huolia ihmisen ikääntyessä. Lapsena minua pyydettiin usein hakemaan isomummi kylään - kävelimme hitaasti käsikynkässä ovelta ovelle. Silloin minun oli vaikea ymmärtää, kuinka pelottavaa ja haasteellista liukkaalla liikkuminen oli iäkkäälle isomummilleni. Muutamana talvena hän kaatui ja mursi muun muassa kätensä. Kaatumisen pelko rajoittaa monen ikäihmisen elämää. Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman 2018-2021 mukaan iäkkäiden tapaturmista yleisimpiä ovat kaatumiset tai matalalta putoamiset, joita on noin 80 prosenttia tapaturmista. Suomessa kuolee vuosittain noin tuhat ikäihmistä kaatumisen

On povattu, että keväällä käydään ilmasto-, koulutus- tai maahanmuuttovaalit. Varmasti näistä kaikista tärkeistä teemoista keskustellaan, mutta toivon, että vanhustenhoidon tila nousee kevään kärkiteemojen joukkoon. Juhlapuheissa vanhustenhoidosta ollaan usein huolissaan, mutta kiinnostus näyttää häviävän kun budjetteja laaditaan. Suomalainen vanhustenhoito voi huonosti. On aika murtaa keskusteluissa usein toistettu fraasi siitä, että oma koti olisi aina ikäihmiselle se paras paikka asua. Kotona on tällä hetkellä monia sellaisia ihmisiä, joiden oikea asuinpaikka ei enää ole koti. Yleinen toimintatapa näyttää valitettavasti olevan se, että ikäihmisiä pidetään kotona vaikka väkisin. Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsy on vaikeaa, vaikka lähipiirille on selvää, että muutaman kymmenen minuutin kotikäynnit eivät riitä. Omaiset kokevat, ettei heidän mielipiteitä kuunnella ja kotihoidon työntekijöiden hätähuutoihin ei vastata. Kotihoidon asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, usein muistisa

Centerns, Samlingspartiets och De blåas (tidigare Sannfinländarnas) regering beslöt i början av sin regeringsperiod att öka självrisken för läkemedel samt höja klientavgifterna inom social- och hälsovården med till och med 30 procent. I Nyland har 18 kommuner i bruk den maxavgift klientavgiftsförordningen tillåter för vård vid hälsovårdscentral. Kommuner som har en mindre klientavgift är: Esbo, Ingå, Karkkila, Kervo, Lojo, Vanda och Vichtis. Helsingfors har ingen klientavgift alls. I Borgå och Lovisa föreslog SDP:s representanter att klientavgifterna inte skulle höjas så markant, men tyvärr var samlingspartiets, centerns och SFP:s representanter av en annan åsikt. Därför höjdes klientavgifterna rejält i början av år 2016. Nu vill regeringen än en gång höja klientavgifterna och försämra låginkomsttagares möjligheter att komma till läkaren. Detta framkommer i förslaget för den nya lagen för klientavgifter som riksdagen håller på att behandla. Vi har idag en tregångers regel d.v.s. ett me

Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten (ennen Perussuomalaisten) hallitus päätti kautensa alussa, että lääkekorvauksen omavastuuosuutta suurennetaan ja että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja voidaan korottaa jopa 30 prosentilla. Porvoossa ja Loviisassa SDP:n edustajat esittivät, ettei maksuja koroteta niin huimasti. Valitettavasti kokoomuksen, keskustan ja RKP:n edustajat olivat toista mieltä ja asiakasmaksut nostettiin heti vuoden 2016 alusta tappiin. Nyt maan hallitus on taas kerran nostamassa maksuja ja heikentämässä pienituloisten mahdollisuuksia päästä lääkäriin. Tämä ilmeni tuoreesta asiakasmaksulakiesityksestä, joka on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Esityksen suurin epäkohta on terveyskeskusmaksujen nousu. Terveyskeskusmaksussa on ollut kolmen kerran sääntö (välikatto / vuosimaksu), ja nyt tämä poistetaan ja maksun joutuu jatkossa, jos tämä hallituksen esitys menee läpi, maksamaan joka kerta. Eli sellaisten ihmisten tilanne heikkenee, joilla on useita sairauksia