Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2020.

Kolumni: Tie tulevaisuuteen rakennetaan tänään

Kuva
Minne lapset, nuo tulevaisuuden toivot, ovat kadonneet? Tätä ovat monet pohtineet. Varsinkin keskusteluissa, jotka koskevat maamme huoltosuhdetta. Opetushallituksen selvitys maalasi huolestuttavaa tulevaisuuskuvaa, nimittäin Suomea, jossa vuoteen 2040 peruskoulujen määrä on puolittunut. Erilaisia keinoja lapsimäärän lisäämiseksi on esitetty: maahanmuutto, lapsiystävällinen politiikka ja lapsettomuuteen liittyvät hoidot ja tukipalvelut. Pääministeri Marinin hallitus on huomioinut nämä kaikki, valoisamman tulevaisuuden rakentamiseksi. Sellaisen tulevaisuuden, jossa lasten naurua kuuluu kaduilla, kaupoissa ja kouluissa.

Alkuviikosta maan hallitus julkaisi vuoden 2021 talousarvioesityksen - tien ulos koronakriisistä. Katse on kohdistettu lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, mikä antaa perheille enemmän taloudellista liikkumavaraa. Pienituloisten perheiden osalta päivähoitomaksut voivat pahimmassa tapauksessa haukata ison osan vanhempien palkasta, mikä lisää pe…

Vuokralaisten tulotarkastukset ongelmallisia

Kuva
Koti ja asuminen on keskeinen osa jokaisen suomalaisen arkea. Ilman kotia on vaikeaa rakentaa pohjaa muulle elämälle. Siksi muun muassa asunnottomuus on ongelma, jolta ei voi ummistaa silmiä. Kaavoitus on olennainen osa yhteiskunnan kehitystä, sillä kyse ei ole vain talojen rakentamisesta vaan alueen monimuotoisesta kehittämisestä - palveluista ja virkistysalueista. Yhteiskuntasuunnittelussa on tärkeää huomioida alueiden eriytymiseen liittyvät ongelmat ja pyrkiä ratkaisemaan niitä mahdollisimman määrätietoisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa pyrkimystä asuntojen hallintasuhderakenteen monipuolistamiseen niin uusilla kuin vanhoillakin asuinalueilla. Lisäksi se tarkoittaa, että samoissa taloissa asuu erilaisia ihmisiä, sekä etnisen taustan että varallisuuden osalta. Tietyn alueen “slummiutuminen” ei ole kenenkään edun mukaista.
Viime hallituskaudella, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten/Sinisten ollessa hallituksessa aiheesta keskusteltiin laajasti. Silloinen hallitus nimittäin halusi Ara-as…

Tal på Folktingets session 2020

Kuva
Ärade talman, bästa folktingsledamöter och vänner

Under de senaste månaderna har vi drabbats hårt - ensamheten, svårigheterna inom näringslivet, arbetslöshet, sjukdom och i värsta fall ett allt för tidigt adjö till någon när och kär. Även om den tyngsta perioden känns att vara bakom oss, så är vi inte ännu på det klara - oron över andra vågen hänger över oss. I dessa tider har vi alla fått känna hur små vi människor är inför en global pandemi som sätter stopp på allt de vi tidigare känt som självklarheter.

Det finns många förlorare, men här vill jag lyfta fram en särskild grupp - barnen och unga. De blev tvungna att ge upp skolan. Många elever klarade sig bra, endel till och med bättre under tiden av distansundervisningen. Men de som redan från tidigare hade det svårt - inlärningssvårigheter och ostabil hemmiljö - för dem är den socialdemokratiska gruppen mycket orolig för. 
Den tydligaste förändringen i Finlands senaste PISA-resultat var att allt fler har svaga läskunskaper. Under hjä…

Läskunskap är enförutsättning för människors jämlikhet

Kuva
Under de senaste tjugo åren har barnens inlärningsresultat försämrats i Finland. Vi är fortfarande bäst i världen, men det räcker inte om våra ungas språkkunskaper försämras märkbart och för en del riskerar att begränsas till emojin som man hittar på sin smarttelefon. Nästan 6 000 unga som går ut grundskolan har så svag läsförståelse, att de inte klarar sig i vardagliga situationer. Mängden unga som läser dåligt har ökat både bland flickor och pojkar, men framförallt bland pojkarna. Det är oroväckande och vi måste skrida till åtgärder så fort som möjligt för att stärka barns och ungas läskunskaper.

I den senaste Pisa-undersökningen framkom det att till och med 38 procent av unga inte alls läser på sin fritid. Vi måste få barn och unga att igen bli intresserade av böcker och av att läsa. I första hand är ansvaret föräldrarnas, men ansvaret kan inte lämnas enbart på familjerna. Ansvaret är gemensamt. Skolan och hela samhället måste stöda och uppmuntra barn och unga att läsa mer, så att v…

Lukutaito on edellytys ihmisten tasavertaisuudelle

Kuva
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana lasten oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa. Olemme yhä maailman huipulla, mutta se ei riitä, jos nuortemme kielitaito heikkenee merkittävästi ja rajoittuu isolla osalla älypuhelimellä lähetettäviin hymiöihin. Peruskoulun päättävistä nuorista lähes 6 000 ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut sekä tyttöjen että poikien joukossa, mutta etenkin pojilla.Tämä on erittäin huolestuttavaa ja siksi meidän on ryhdyttävä monipuolisiin toimiin lasten ja nuorten lukutaidon vahvistamiseksi.
Viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa peräti 38 prosenttia suomalaisnuorista kertoi, ettei lue vapaa-ajallaan mitään huvikseen. Lapset ja nuoret on saatava taas kiinnostumaan kirjoista ja lukemisesta. Ensisijainen vastuu lapsen lukemaan kannustamisessa on vanhemmilla, mutta vastuuta lasten lukemaan oppimisesta ei voida jättää perheiden hoidettavaksi. Vastuu on yhteinen. Koulun ja koko yh…

Kenellä on oikeus lapseen?

Kuva
Opetushallituksen selvityksen mukaan peruskoulujen määrä saattaa puolittua vuoteen 2040 mennessä. Syynä on kouluikäisten määrän väheneminen, eli syntyvyyden lasku - teema, josta on viime vuosina puhuttu paljon. Erilaisia keinoja syntyvyyden nostamiseksi on heitetty ilmoille. Yksi on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle, nimittäin lapsettomuushoidot ja niihin liittyvät ongelmat. Aihe on lähellä sydäntäni, sillä lähipiirissäni on kokemuksia vastentahtoisesta lapsettomuudesta, hedelmöityshoidoista ja siitä pettymyksestä ja surusta, joka hoitojen epäonnistumiseen liittyy. Asia on monille niin arka ja kipeä, ettei siitä puhuta edes läheisille.

Vuosittain noin 3 000 paria hakeutuu hedelmöityshoitoihin. Vaikka kyse on kansallisessa mittakaavassa melko pienestä joukosta, on kyse kuitenkin tuhansista ihmisistä, joiden elämän palapelistä puuttuu se viimeinen pala. Ihmisistä, jotka haluavat lapsen, mutta syystä tai toisesta se on heille vaikeaa ellei jopa mahdotonta. Parin viime vuoden aikana te…

Vaikuttajatarina: Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista

Kuva
Tänä aamuna heräsin kello 05.00, sillä puolivuotiaani ei halunnut nukkua pidempään. Pari tuntia myöhemmin hän oli jo ensimmäisillä päiväunilla ja minä istuin alas kirjoittamaan tätä blogia. Samalla mietin, miten politiikka vaikuttaa minun elämääni tänään ja miten se vaikutti kymmenen vuotta sitten. Omalla kohdallani suhtautuminen politiikkaan on muuttunut erittäin paljon näiden vuosien aikana: 22-vuotiaana en vielä ollut äänestänyt kertaakaan, nyt 32-vuotiaana työskentelen eduskunnassa ja olen kotikaupungissani kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen.

“Sinusta ei koskaan tule mitään”, näin opinto-ohjaaja kuvasi tulevaisuuttani yläasteen loppumetreillä. Eikä minusta varmaan olisi tullutkaan, ellei äitini olisi löytänyt graafisen suunnittelun linjaa läheisessä ammattikoulussa. Äidin kannustuksesta hain kyseiseen kouluun, ja jostain kumman syystä tulin valituksi. Ystäväni menivät kymppiluokalle. Päättötodistuksen arvosanat eivät meillä paljoon muuhun riittäneet. Kiinnostus kou…

Kolumni: Järjestöjen toimintaedellytykset turvattava

Kuva
Vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, yhteiskuntarauhan ja yhteiskunnassa syntyvän sosiaalisen pääoman edellytys. Se on olennainen osa osallistavaa ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Kansalaisjärjestöillä ja -yhdistyksillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöt toimivat lähellä ihmisten arkea. Toiminnan vuorovaikutuksellisuus ja yhteisöllisyys luo uutta sosiaalista pääomaa sekä antaa yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi.

Järjestö- ja yhdistystoiminta on lähellä monen suomalaisen sydäntä. Taloustutkimuksen (2018) mukaan 42 prosenttia suomalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Eikä se ole yllättävää, olemmehan kansa, joka haluaa auttaa ja tukea kanssaihmisiä. Tämä näkyi viime keväänä, kun monet vapaaehtoiset toteuttivat ruokakuljetuksia ja muuta ihmisten tarvitsemaa apua. Jos järjestöt ja vapaaehtoiset eivät olisi tehneet niin paljon tärkeää työtä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten au…

Turvaa ja liikuntaa ikäihmisille

Kuva
Koronakevään jälkeen paluu kohti ”normaalimpaa” näyttää olevan aaltoliikettä. Välillä tulevaisuus näyttää valoisammalta ja tapahtumia järjestetään taas, ja sitten taas niitä perutaan, koska tilanne on ottanut käänteen huonompaan suuntaan. Pelko ja huoli ovat valitettavasti yhä läsnä monen suomalaisen arjessa. Rokotetta virukseen ei vielä ole, mutta sellainen saataneen lähitulevaisuudessa. Maailma ja suomalainen yhteiskunta on muuttunut. Paljon toimenpiteitä tarvitaan, jotta voidaan torjua koronan aiheuttamia haittavaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle.

Ikäinstituutin selvitysten mukaan yli 70-vuotiaiden toimintakyvyssä on tapahtunut heikentymistä, mielenterveysongelmat ovat yleistyneet ja yksinäisyyden ja tarkoituksettomuuden tunteet ovat lisääntyneet. Ikäihmisen toimintakyky ja lihasvoima heikkenevät nopeasti. Esimerkiksi kahden viikon vuodelepo heikentää lihasmassaa keskimäärin kolme prosenttia. Jos liikkuminen jää alle 2000 askeleeseen päivässä, vähentää se lihasmassaa …

Trygghet och motion till äldre

Kuva
Efter koronavåren verkar återgången till det ”mera normala” ske i vågor. Stundvis verkar framtiden ljusare och evenemang arrangeras igen, och sedan inhiberas de, eftersom situationen har tagit en vändning mot det sämre hållet. Rädslan och oron är tyvärr ännu närvarande i många finländares vardag. Det finns inte ännu ett vaccin mot viruset, men man lär kunna ta i bruk det i en nära framtid. Världen och det finländska samhället har förändrats. Det behövs mycket åtgärder för att man ska kunna hantera de negativa följderna på människors välfärd och hälsa som coronan åsamkat.

Enligt Äldreinstitutets undersökning har över 70-åringarnas funktionsförmåga försämrats, de mentala problemen har blivit vanligare och fler upplever känslor av ensamhet och meningslöshet i vardagen. De äldres funktionsförmåga och muskelmassa försämras snabbt. Exempelvis två veckor sängliggande minskar i genomsnitt muskelmassan med tre procent. Om man rör sig mindre än 2000 steg i dagen, minskar muskelmassan med 0,5-2,8…

Fullmäktigemotion: Borgå till en av ICANs kärvapenfria städer

Kuva
Kärnvapen hotar hela mänsklighetens existens. Den destruktiva kraften av världens över 15 000 kärnspetsar räcker till för att göra jorden obeboelig många gånger om. Kärnvapen är inte medel för krigsföring utan medel för att utplåna. Bara en enda kärnsprängning i Europa kan utsträcka sina förstörande effekter över hela kontinenten, även för Finland och finländarna. Det är därför viktigt att vi på olika sätt får ett slut på årtionden med dödläge gällande kärnvapennedrustning.

International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) är en internationell koalition av civilsamhällesorganisationer vars syfte är att kärnvapen ska förbjudas. ICAN-kampanjen tilldelades Nobels fredspris 2017.

För cirka fem år sedan lyckades kampanjen påbörja en förhandlingsprocess i Förenta nationerna, som har lett till att FN:s konvention om kärnvapenförbud godkänts och öppnats för underteckning. De alliansfria EU-länderna Irland, Österrike, Cypern, Malta och Sverige deltog i förhandlingarna från första börja…

Valtuustoaloite: Porvoo mukaan ICANin ydinaseettomiin kaupunkeihin

Kuva
Ydinaseet uhkaavat koko ihmiskunnan olemassaoloa. Maailman yli 15 000 ydinkärkeä riittävät tekemään maapallosta elinkelvottoman moneen kertaan. Ydinaseet eivät ole sodankäynnin välineitä, vaan ne ovat tuhon ja hävittämisen välineitä. Vain yksi ydinräjähdys Euroopassa voi aiheuttaa tuhoa koko mantereella, ja tuhoisat vaikutukset vaikuttavat myös Suomeen ja suomalaisiin. Siksi on tärkeää, että pääsemme vuosikymmeniä kestäneestä ydinasevarustelusta ydinaseiden riisumiseen.

International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) on kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kansainvälinen koalitio, jonka tarkoituksena on kieltää ydinaseet. ICAN-kampanja sai vuoden 2017 Nobelin rauhanpalkinnon.

Noin viisi vuotta sitten kampanja onnistui aloittamaan neuvotteluprosessin Yhdistyneissä Kansakunnissa, mikä on johtanut YK: n ydinaseiden kieltämistä koskevan yleissopimuksen hyväksymiseen ja avaamiseen allekirjoittamista varten. Euroopan Unionin liittoutumattomat maat Irlanti, Itävalta, Kypros, Malta…

Yksinäisyys rasittaa omaishoitajia

Kuva
Pari päivää sitten juttelimme mieheni kanssa siitä, kuinka onnekasta on syntyä Suomeen. Elämämme olisi hyvin erilaista, jos olisimme syntyneet maassa, jossa ihmiset esimerkiksi joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja saadakseen puhdasta juomavettä. Suomi on monella tapaa erinomainen maa, mutta se ei tarkoita, etteikö meillä olisi parantamisen varaa. Globalisaatio ja markkinavoimat ovat viime vuosikymmenten aikana ohjanneet yhteiskuntaa suuntaan, jossa rikkaat ja vahvat pärjäävät ja heikommat ja vähävaraiset jäävät jalkoihin. Koronakevät laajensi kuilua ihmisten välillä entisestään.

Kevät oli monelle raskas, erityisesti heille, joilla oli jo ennestään vaikeaa - sairaat, iäkkäät, vammaiset ja heidän läheisensä. Eristyksissä elo tuntuu aina pahalta. Osa suomalaista elää yhä eristyksissä, vaikka yhteiskunta onkin kesän aikana lähtenyt pikkuhiljaa käyntiin. Näiden eristyksissä eläjien joukossa on muun muassa monisairaita, ikäihmisiä, vammaisia ja heidän omaishoitajia. Yksinäisyys on jo muutenkin …

Kolumni: Miks mä näytän tältä?

Kuva
Alkuvuodesta monet lupaavat panostaa hyvinvointiin lisäämällä liikuntaa ja vähentämällä makeisia. Usein lupaus unohtuu kevään mittaa, kunnes kesähelteet kolkuttaa ovelle. Ulkonäköön ja painoon liittyvät huolet ovat yleisiä. Sosiaalisen median aikakautena paineet ovat lisääntyneet. Erityisesti nuoret murehtivat ulkonäköön liittyviä kysymyksiä päivittäin. Sosiaalinen media on vaikuttanut nuorten itsetuntoon monella tapaa. Täydellisen kuvan metsästys stressaa erityisesti tyttöjä. Ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet myös poikien keskuudessa. Tietynlaisen ulkonäkömuotin tavoittelu ajaa hillittömään itsensä tarkkailuun, joka nakertaa itsetuntoa ja henkistä terveyttä. Mielenterveysongelmat ovat kouluterveyskyselyn mukaan lisääntyneet porvoolaisten ja loviisalaisten yläkoululaisten keskuudessa. Loviisassa erityisesti poikien mielenterveys on heikentynyt viimeisten vuosien aikana.

Köyhän perheen lapsi voi kokea enemmän paineita kuin muut, sillä lapset osaavat lukea symbolisia merkkejä todella hyv…

Kiviä itäisen alueen koulujen kesäniityillä?

Kuva
Pitkän ja raskaan etäkoulujakson jälkeen oppilaat ovat siirtyneet kesälaitumille. Aurinkoisessa kesäsäässä aika menee kuin siivillä, varsinkin kun monet aikuiset, erityisesti kunnan työntekijät, ovat silloin myös lomilla. Paluu arkeen tulee elokuussa rysäyksellä ja aikaa saada kaikki järjestykseen ennen lasten paluuta koululuokkiin ei ole paljoa. Ammattitaitoiset opettajat saavat rattaat kuitenkin nopeasti pyörimään ja oppilaat voivat keskittyä kavereiden kohtaamiseen ja uuden oppimiseen.

Tunnelma on toisenlainen kouluissa, joiden tulevaisuus on epävarma. Erityisesti silloin, kun opettajat siirtyvät kesän viettoon epätietoisuudessa. Ongelmat koulurakennuksissa tuovat monelle epätietoisuuden tunteen, mikä myös lisää huolta tulevasta. Tänä kesänä olemme taas sellaisen tilanteen äärellä itäisellä alueella. Itäisen alueen perheet ja opettajat ovat olleet huolissaan pitkään, mutta tammikuussa tehty valtuustopäätös saattoi luoda uskoa paremmasta. Pian, virkamiesten valmisteleman Kestävän tal…

Stenar på östra Borgås skolors sommarängar?

Kuva
Efter en lång och tung vår med distansundervisning har eleverna nu fått sommarlov. I det soliga vädret flyger tiden fram, särskilt då många vuxna, inbegripna stadens anställda, också är lediga. Vardagen väntar ändå redan i augusti och det blir inte mycket tid att få allting i ordning innan eleverna återvänder till sina skolor. Våra yrkeskunniga lärare kommer ändå snabbt att få verksamheten att rulla igång, så att eleverna kan koncentrera sig på att återse sina vänner och lära sig nytt.

I de skolor, där framtiden är osäker, är stämningen ändå en annan. Särskilt där lärarna påbörjat sin sommarpaus i ovisshet om hur hösten kommer att se ut. Problemen med skolfastigheterna skapar en osäkerhet, som också ökar oron för framtiden. I sommar står vi inför den här situationen i östra Borgå. Familjerna och lärarna i den här delen av staden har varit oroade redan länge, men det beslut som fattades i stadsfullmäktige i januari torde ha stärkt tron på en tryggare framtid för skolorna på området. Int…

Kolumni: Uimataito - ilmainen henkivakuutus

Kuva
Vierailin muutama päivä sitten ystäväperheen luona. Saapuessani paikalle perheen 2-vuotias ja 5-vuotias leikkivät pienessä uima-altaassa. Vesi roiskui ja riemukas nauru kaikui pitkin pihamaata. Veden tuoma ilo oli sanoinkuvaamaton. Me suomalaiset olemme onnekkaita, sillä vesi on vahvasti läsnä meidän arjessa. Suomessa on 300 000 kilometriä rantaviivaa, joten jokainen täällä asuva joutuu kosketuksiin veden kanssa, jollei päivittäin, niin useita kymmeniä, ellei satoja kertoja elämänsä aikana.

Väriä ja vauhtia ei puutu, kun uimarenkaat, hiekkalelut ja rantaleijonat ilmestyvät rannoille. Veden tuoman ilon ohella vesi tuo valitettavasti vuosittain myös surua. Hukkumistapaukset nousevat liian usein uutisten otsikoihin. Viime vuoden tilastot olivat erittäin synkkää luettavaa: näihin aikoihin viime vuonna oli hukkunut kuusi lasta. Määrä oli poikkeuksellisen suuri, sillä Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton (SUH) mukaan vuosittain hukkuu noin 5-10 lasta. Kaikkiaan viime vuonna hukkui 90 ih…

Oppilaille riittävä tuki syksyllä

Kuva
Monet perheet ovat olleet kovilla tänä keväänä. Samoin opettajat. Huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta on yhteinen. YK:n lastenoikeuksien komitea antoi huhtikuun alussa kannanoton koronapandemian vuoksi. Siinä muistutettiin, että poikkeusajan rajoituksilla on suuria vaikutuksia erityisesti lasten emotionaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Lapset ja nuoret joutuivat luopumaan paljosta - he luopuivat koulusta. Joillekin lapsille koulu on saattanut lämpimän ruoan lisäksi tarjota sen ainoan turvallisen aikuisen päivässä. Suurin osa lapsista on saattanut jäädä hyvin yksin iltapäiväkerhojen, kirjastojen ja nuorisotilojen sulkeuduttua ja harrastustoiminnan mennessä tauolle. Valitettavasti koti ei aina ole kaikille lapsille maailman turvallisin paikka. Näillä lapsilla on ollut rankka kevät, jonka jälkeen edessä on vielä pitkä ja yksinäinen kesä.

Viime syksynä julkaistiin Pisa-tulokset, jotka osoittivat, että Suomessa perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on lisääntynyt merkittävästi ja e…

Vi måste ta ansvar för vår gemensamma egendom

Kuva
Då jag läste nyheten om att Borgå stad blev tvungen att stänga en lekpark på grund av ofog (ÖN 9.6), blev jag arg och ledsen. Diskussionen från hösten 2019 kom i tankarna. Då lämnade jag in en motion, tillsammans med 25 andra fullmäktigeledamöter, om att Borgå måste utreda kostnaderna för ofog, göra de åtgärder som krävs för att få stopp på det och också satsa på förebyggande arbete.

På hösten fick jag nämligen höra att ungdomar hade klättrat upp på taket av en skola, öppnat takluckan, vilken sedan blivit öppen. Några dagar senare fick vi regnväder och vattnet hade kommit in och personalen blev tvungen att lägga ämbar på golvet, för att samla vattnet som rann in. Några veckor senare hörde jag om ungdomar som hade klättrat upp på Gammelbacka köpcentrets tak. Därtill hade glasflaskor kastats sönder utanför köpcentret, i närheten av lågstadieskolan. Under skolbesök jag gjorde ifjol fick jag höra om hur skolgårdar hade vandaliserats, ett skolfönster hade söndrats och barnens planteringar h…

Ykköstavoitteeksi Itä-Uudenmaan lähijuna

Kuva
Väyläviraston selvitys itään suuntaavista junaratavaihtoehdoista valmistui toukokuun lopussa (LS 31.5.). Kyseinen selvitys osoittaa, että henkilöliikenteen ja investointikustannusten osalta Kouvolaan suuntaava, niin sanottu itärata-vaihtoehto on henkilömatkustajaliikenteen hyöty-kustannussuhteeltaan hieman parempi kuin Kotkaan suuntaava vaihtoehto. Sen sijaan tavaraliikenteen osalta Kotkaan suuntaava, niin sanottu itäinen rantarata-vaihtoehto on merkittävästi hyödyllisempi, mutta selvitys ei sisältänyt laajempaa analyysiä tavaraliikenteeseen liittyvistä kysymyksistä (esimerkiksi investointikustannukset yhteyden saamiseksi radalta satamiin).

Itäisen Uudenmaan kannalta hyvää oli se, että työmatkaliikennettä tukeva lähijunayhteys Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä nähtiin kannattavana ja se oli nostettu jatkotoimenpide-esitysten joukkoon. Kyseinen ratayhteys hyödyttää koko aluetta, sillä ratojen varteen syntyy uutta asuntotuotantoa ja työpaikkoja. Ratayhteyden saaminen naapurikuntaan pa…

Puhe kaupunginvaltuustossa 11.6.2020 / Porvoon Kestävän talouden -ohjelma

Kuva
Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Tänään olemme tärkeiden ja vaikeiden asioiden äärellä, kuten ryhmäpuheenvuoroistakin kuulimme. Kaupunkimme tulevaisuuden suuntaa määritellään alustavasti tänään ja työ jatkuu tästä eteenpäin lautakunnissa, ensi vuoden talousarvion valmistelussa ja siinä kehitystyössä, jota teemme kaupungissa jatkuvasti. Viime syksynä keskustelimme kaupunginhallituksessa Porvoon talouden rakenteesta ja teimme sen arvion, että toimenpiteisiin on vuoden 2020 aikana ryhdyttävä. Tämä siksi, että käyttötalousmenomme olivat kestämättömällä tasolla ja rakenteellisiin uudistuksiin nähtiin olevan tarvetta. Kuten tilinpäätöksestä 2019 näitte, kaupungin talous rakentuu liikaa yhteisöverotulojen varaan. Ne ovat tuloja, jotka vaihtelevat suurestikin ajasta riippuen.

Pari kuukautta myöhemmin edessämme oli uusi tilanne – koronakriisi – joka yllätti meidän kaikki. Henkisen hyvinvoinnin kannalta kevät on ollut hyvin raskas ja poikkeuksellinen. Kuntatalouden ja…

Terveiset kaupunginhallituksen jäseneltä 9.6.2020

Kuva
Terveiset kaupunginhallituksen jäseneltä ja valtuutetulta. Torstaina on seuraava valtuuston kokous ja siellä käsitellään muun muassa Kestävän talouden –ohjelma (keta-ohjelma). Kyseinen ohjelma on herättänyt paljon keskustelua jo luonnosvaiheessa. Nyt ohjelma on kalkkiviivoilla ja vielä on kysymysmerkkejä ilmassa.

Viime viikon maanantaina käsittelimme ohjelmaa kaupunginhallituksessa. Silloin päätimme, että käsittelemme ainoastaan taulukot. Osan teksteistä korjasimme jo poliittisesti kaupunginhallituksessa, esimerkiksi osiot koulu- ja päiväkotiverkosta. Lisäksi tarkensimme tuntikehykseen liittyvää kohtaa. Otimme mukaan myös kappaleen toimitilastrategian luomisesta. Kaikki esitykset löytyvät täältä. 

Virkamiehet ohjeistettiin muuttamaan loput tekstit vastaamaan taulukoiden sisältöä. Tämä korjaustyö onnistui vaihtelevalla menestyksellä.

Taulukoiden osalta käsittely oli mielestäni selkeää, ja siellä teimme joitakin muutoksia kaupunginjohtajan esitykseen (joka sekin oli muuttunut siitä alkup…

Kolumni: Ollaan ylpeitä meidän nuorista

Kuva
Muutama päivä sitten sain yllättävän yhteydenoton. Opettaja vuosien takaa kyseli kuulumisiani. Muistot nuoruudesta tulvivat mieleen. Lapsuuttani varjostivat päihdeongelmat ja taloudelliset vaikeudet. Ylä-asteella koulumotivaationi oli lähes nolla ja selviydyin nipin napin eteenpäin amikseen. Lukio ei olisi ollut minulle vaihtoehto. Itseasiassa kymppiluokka, jonne suurin osa ystävistäni meni, oli se paikka minne uskoin päätyväni. Useamman mutkan ja muuton kautta valmistuin ammattiin. Kylläkin väärään ammattiin, mutta silloin en sitä tiennyt. Kirjoitin ylioppilaaksi ja lakkiaisia vietettiin pari vuotta amiksesta valmistautumisen jälkeen.

Lakkiaiset olivat jotenkin juhlallisempi tilaisuus. Ammatillisen tutkinnon arvostus oli silloin vielä olematonta. Askelia on otettu parempaan suuntaan, mutta vieläkin amiksia pidetään toisarvoisina. Luin eräältä keskustelupalstalta, että perheen kaksi lasta oli valmistunut samana keväänä - toinen ylioppilaaksi, toinen ammattiin. Yhteisjuhlat järjestettii…

Puhe kaupunginvaltuustossa 27.5.2020 - Hyvinvointikertomus

Kuva
Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Erityisesti tänä keväänä on tärkeää puhua porvoolaisten hyvinvoinnista. Sosiaalinen eristäytyminen, pelko ja huoli sekä nopeat muutokset ovat vaikuttaneet meihin jokaiseen. Monet lapset ja nuoret ovat voineet viime aikoina huonosti. Valitettavasti tulevaisuuden toivojemme hyvinvoinnissa on ollut huolestuttavia piirteitä jo ennen koronakevättä. Sen voimme nähdä nyt käsiteltävänä olevasta hyvinvointikertomuksesta.

Yhä useampi porvoolainen lapsi ja nuori jättää aamupalan syömättä kouluviikon aikana. Kasvua on ollut sekä alakoululaisten että yläkoululaisten keskuudessa. Vuoden 2019 kouluterveyskysely osoittaa myös, että porvoolaisten yläkoululaisten kirjoitus- ja lukutaidot ovat heikentyneet vuodesta 2017. Alakoululaisista heikennystä on ollut erityisen paljon poikien keskuudessa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan koululaisten ruokailutottumuksilla on yhteys koulumenestykseen.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvät ongelma…