Anette Karlsson

Valtionyhtiön Postin rajut henkilöstövähennykset ovat irvokkaita aikana, jolloin Suomessa yhteisesti koetetaan löytää kasvua ja työllisyyttä tukevia ratkaisuja. Postin toimenpiteet tekee erityisen oudoksi sen, että jakeluhäiriöitä on jo ennestään paljon johtuen liian vähäisestä henkilökunnan määrästä. Ihmisten luottamus Postiin on heikentynyt ja yhtiö näyttää pyrkivän korjaamaan tilannetta televisiomainosten ja kansalaisille jaettavan paperimainoksen avulla. Palvelun laatu ei parane kalliilla televisiomainoksilla sekä ympäristön kannalta kyseenalaisilla paperimainoksilla. Kun haluamme lähettää kirjeen ystävälle käytämme Postia, siitä riippumatta olemmeko nähneet mainoksen televisiossa tai emme. Postin epäluotettavuus puolestaan on suurin syy sille, ettei kirjeitä lähetetä. Monessa tapauksessa olen itsekin valinnut kirjeen henkilökohtaisen toimittamisen, koska en ole luottanut siihen, että Posti toimittaa kirjeen ajallaan perille. Samaan aikaan kun Posti vähentää henkilöstöä ja s

Framtiden för andra stadiets yrkesutbildning på svenska i Östra Nyland är fortfarande oklar. Inveons gamla och nedgångna lokaler minskar skolans dragningskraft. Östra Nyland är ett tvåspråkigt område och så ska det också vara i framtiden. Det ligger i såväl i näringslivets som i studerandenas intresse att i regionen utexamineras tvåspråkiga yrkesmänniskor. Fler alternativ har diskuterats då det gäller svenskspråkig yrkesutbildning i Östra Nyland. Ett av alternativen är att Inveon sammanslås med ett betydligt större Prakticum. Då skulle campuset i Borgå bli en filial, vilket skulle betyda, att dess beslutanderätt om sin egen framtid skulle bli så gott som obefintlig. Nu när tiderna är tuffa och ekonomiska åtstramningar inom utbildningen görs kontinuerligt finns risken, om Inveon sammanslås med Prakticum, att enheten i Borgå körs ner eller att utbildningen flyttas till huvudstadsregionen. Kan Prakticum garantera, att också utbildningen på de attraktivare linjerna, finns kvar i Borgå

Opiskelijat ovat matalimman sosiaaliturvan saava ryhmä, joka elää köyhyysrajan alapuolella. Tänään opiskelijat  osoittavat taas kerran mieltään  hallituksen kaavailemia opintotukileikkauksia vastaan. Hallitusohjelmaan kirjattiin pitkällä aikavälillä toteutettava opintotuen 150 miljoonan euron säästötavoite. Samalla hallituksen tavoitteena on nostaa opintotuen kokonaismäärää 1100 euroon kuukaudessa. Lokakuussa nimettiin selvitysmies,  Roope Uusitalo , jonka tehtävänä oli laatia esitys, joka ottaa huomioon hallituksen reunaehdot ja opintotukimenojen säästötavoitteen. Selvitys valmistui helmikuun lopulla. Lopputulos ei ollut yllätys. Olihan tämänkin selvitystyön lopputulos jo päätetty ennalta. Selvityksessä opintorahaa esitetään pienennettäväksi lähes sata euroa kuukaudessa eli 338,76 eurosta 250,28 euroon. Lisäksi opintotuen indeksisidonnaisuus poistetaan ja tukeen tehdään myös muita tiukennuksia. Opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jolta edellytetään jo nyt lainan ottamista yksityiseltä

Saimme helmikuun lopussa mahdollisuuden vierailla Loviisan ydinvoimalassa. Vierailu oli mielenkiintoinen ja silmiä avaava. On selvää, että Loviisan voimalassa työskentelee osaavaa väkeä ja toimintaa on kehitetty jatkuvasti. Voimala työllistää noin 500 henkilöä, joista kolmasosa on loviisalaisia. Loput työntekijöistä asuvat lähikunnissa, kuten Kotkassa, Kouvolassa ja Porvoossa. Voimala on merkittävä työllistäjä alueella. Vierailun aikana tutustuimme voimalan turvallisuuskysymyksiin sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitusluolaan. Eräs vierailulle osallistunut nuori kysyi, onko ydinvoimala-alueella turvallista ja onko alueella säteilyvaaraa. Meille selvisi, ettei voimalalla ole säteilyvaaraa, ja että itse asiassa esimerkiksi Kotkassa on korkeampi säteilyvaara maaperässä olevan radonin takia, kuin ydinvoimala-alueella. Jätteidenkin säteilytaso vaihtelee ja tilannetta mitataan tarkasti. Hämmästelimme sitä, ettei Fortum ole vielä jättänyt lupahakemusta hallitukselle Lovi