Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2021.

Valtuustoaloite: Pienten lasten ja oppilaiden tunnetaitojen vahvistaminen ja kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma

Kuva
Uutisissa, mutta myös Porvoossa on viime aikoina puhuttu paljon kiusaamisesta ja kouluväkivallasta. Liian moni lapsi ja nuori joutuu pelkäämään koulutaipaleensa aikana. Ilmiö ei ole uusi, ja jokainen sukupolvi on paininut ongelman kanssa. Viime vuosina koulujen yhteisöllisyyteen, ystävätoimintaan, koulusovitteluun ja –coutchitoimintaan on panostettu. Kiusaaminen onkin isossa kuvassa vähentynyt, mutta samalla kiusaamistapaukset ovat muuttuneet aiempaa vakavammiksi, väkivaltaisiksi ja hankalammiksi. Kiusaamis- ja väkivaltakokemukset kantautuvat lapsen mukana pitkälle aikuisuuteen. Monet pitkäaikaistyöttömät, mielenterveysongelmista kärsivät ja yhteiskunnasta syrjään joutuneet kertovat kouluajan kiusaamiskokemuksista. Kyse on vakavammasta asiasta, kuin lasten välisestä nahistelusta, kyse on usein henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Sosiaalinen media on luonut uudenlaisen alustan ja ympäristön kiusaamiselle ja väkivallan harjoittamiselle. Porvoossa koulut, päiväkodit ja perheet tek

Fullmäktigemotion: Stärk småbarns och elevers emotionella färdigheter och utarbeta en handlingsplan mot mobbning

Kuva
Både i nyheterna och i Borgå har det de senaste tiderna talats mycket om mobbning och skolvåld. Allt för många barn och unga upplever rädsla under sin skoltid. Fenomenet är inte nytt, och alla generationer har tampats med problemet. Under de senaste åren har vi satsat på gemenskapen i skolan, vänverksamhet, skolmedling och –coaching. Mobbning har generellt minskat, men samtidigt har mobbningsfallen blivit allt mer allvarliga, våldsamma och svåra. Mobbnings- och våldserfarenheter följer med barnet långt in i vuxenlivet. Många långtidsarbetslösa, personer som lider av psykisk ohälsa och marginaliserade berättar om mobbningserfarenheter från sin skoltid. Det är frågan om ett allvarligare problem än bara småretas, utan det handlar om psykiskt och fysiskt våld. Social medier har bildat nya plattformer och omgivningar för utövning av mobbning och våld. I Borgå jobbar skolorna, daghemmen och familjerna med att minska och förebygga mobbning. Beslutsfattare har tagit problemet på allvar och vi

Säästetään planeetta tuleville sukupolville

Kuva
Vaikka luonnonvarojen liikakäytön lopettamiseksi tarvitaan suuria poliittisia toimia, jokainen voi tehdä osansa ylikulutuksen vähentämiseksi. Oman ylikulutuksen karsimisen ytimessä on oman toiminnan tarkastelu. En ole himoshoppaaja. Vuosien varrella kaappeihin on kuitenkin kertynyt kaikenlaista tavaraa. Kaappiin kurkatessa näky ei ole ilahduttava. Mistä kaikki tämä tavara on tullut ja onko meillä todella tuollainen, pohdin kaapin avautuessa. Ymmärsin, että minä olin osa ylikulutusongelmaa. Poikani tulevaisuuden kannalta minun on muutettava ostokäyttäytymistä. Se, että ostaminen on helppoa tai tavara edullinen, ei ole syy tavaran ostamiselle. Pari vuotta sitten mieheni totesi, ettei uusia vaatteita saa laittaa kaappiin, jos henkarit eivät riitä. Uusia henkareita ei myöskään saa ostaa. Mielestäni tämä oli hyvä sääntö – meille molemmille. Ennen uusien vaatteiden ostamista kävimme vanhat läpi. Rikkinäiset annoimme jämäkangaskeräyksiin ja ehjät hyväntekeväisyyteen. Viime aikoina olen myös i

Itä-Uudellemaalle muistikylä

Kuva
Ystäväpariskunta vietti jokin aika sitten kultahäitä, eli sitä, että ovat olleet naimisissa 50 vuotta. Teimme mieheni kanssa ajatusmatkan tulevaan - miltä elämämme näyttää 80-vuotiaina. Toivoimme, että voisimme olla yhtä aktiivisia ja onnellisia kuin ystäväpariskunta. Haaveemme ei ole mahdoton, sillä yhteiskuntamme sosiaali- ja terveyspalvelut paranevat jatkuvasti. Tämän myötä elinikämme on pidentynyt. Yhä useampi suomalainen elää pidempään ja usein vielä omassa kodissaan. Valitettavasti jokainen ei ole niin onnekas. Sairaudet ja korkea ikä tuo mukanaan toimintakyvyn heikkenemistä ja joskus myös muistisairauden. Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan ja vuosittain meillä sairastuu noin 14 500 henkilöä muistisairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta ja jos jokaisella ajatellaan olevan kolme läheistä ihmistä, niin muistisairaudet koskettavat läheisesti jo lähes miljoonaa suomalaista. Vanhuspalvelujärjestelmän ensisijainen tukimuoto on kotihoito. Muistisairauden edetessä tarvita

FSD: Fortsatt översättning av God medicinsk praxis måste tryggas

Kuva
Finlands svenska socialdemokrater har kontaktat regeringen för att i statsbudgeten trygga fortsatt finansiering för översättning av God medicinsk praxis till svenska. - Jag har full tillit till att Sanna Marins regering kommer att trygga medlen för fortsatt översättning av nya och uppdaterade rekommendationer i God medicinsk praxis, säger riksdagsledamot Johan Kvarnström (SDP). - Regeringen har satsat på de språkliga rättigheterna inom vården genom att låta översätta God medicinsk praxis. Inte kommer man att låta det arbetet gå förlorat, säger Finlands svenska socialdemokraters ordförande Anette Karlsson . - Men det borde finnas en mer bestående finansiering för översättningar av centrala styrdokument och rekommendationer inom vården. Det är en fråga om språkliga rättigheter och patientsäkerhet, påminner Anette Karlsson. I regeringsprogrammet 2019 kom man överens om att tilldela 600 000 euro för översättningen till svenska och det bygger på Justitieombudsmannens beslut från år 2015 at

Osynligt, men viktigt socialt arbete

Kuva
Förra hösten började jag studera socialt arbete på Svenska social- & kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet. I början av året fick jag möjligheten att göra min högskolepraktik på Östra Nylands familjerättsliga enhet. Under min praktik fick jag även bekanta mig med social- och krisjouren, skyddshemmet och socialt arbete bland unga på polisstationen (Ankkarverksamheten). Därtill fick jag besöka mina studiekompisars praktikplatser på barnskyddet och tjänsterna för personer med funktionsnedsättning. Under dessa dryga två månader fick jag se hur värdefullt, men osynligt för så många av oss, socialt arbete det görs i vår hemstad. Ingen vill vara beroende av andra. Att behöva hjälp är dock en naturlig del av livet, eftersom var och en av oss ibland behöver hjälp. Socialt arbete har som mål att hjälpa dem som behöver hjälp och ge dem stöd och verktyg så att de kan leva ett fullt, människovärdigt och meningsfullt liv. Allt för ofta anses socialt arbete vara skrämmande som Mårran – at

Näkymätön, mutta niin tärkeä sosiaalityö

Kuva
Aloitin viime syksynä sosiaalityöntekijäopinnot Helsingin yliopiston ruotsinkielisessä yksikössä. Alkuvuodesta sain mahdollisuuden suorittaa korkeakouluharjoittelun Itä-Uudenmaan perheoikeudellisessa yksikössä. Harjoitteluni aikana sain perheoikeudellisen yksikön toiminnan lisäksi tutustua sosiaali- ja kriisipäivystykseen, turvakodin toimintaan ja poliisilaitoksella nuorten parissa tehtävään sosiaalityöhön (Ankkuritoiminta). Lisäksi pääsin opintovierailulle opiskelutovereiden harjoittelupaikoille lastensuojeluun ja vammaispalveluihin. Näiden reilun kahden kuukauden aikana olen nähnyt miten arvokasta, mutta suurimmalle osalle meistä näkymätöntä, sosiaalityötä kaupungissamme tehdään. Kukaan ei halua olla riippuvainen toisista. Avuntarve on kuitenkin luonnollinen osa elämää, sillä jokainen meistä tarvitsee joskus apua. Sosiaalityön tavoitteena on auttaa apua tarvitsevia ja antaa heille tukea ja keinoja, jotta he voivat elää täysipainoista, ihmisarvoista ja mielekästä elämää. Valitettavan

Kouluväkivaltaa ei tule kutsua kiusaamiseksi

Kuva
Pari viikkoa sitten tein virheen; luin uutisen Koskelan teinimurhasta. Aiemmin olin pelkästään otsikoiden antaman tiedon varassa, mutta en enää. Lukemassani uutisessa oli yksityiskohtaisesti kerrottu tapahtumasta ja kyyneleet valuivat poskille. Miksi minä, pienen pojan äiti menin lukemaan jotain niin kamalaa. Pohdin, miten tuntemattoman ihmisen kohtalo sai sydämeni särkymään. Jokainen menetetty nuori on yksi liikaa. Liian moni lapsi ja nuori joutuu pelkäämään koulupolkunsa aikana. Pahimmissa tapauksissa paha olo jatkuu pitkälle aikuisuuteen tai päättyy traagisesti. Liian usein tapahtumat sivuutetaan pelkkänä kiusaamisena tai poikien ”leikkinä”. Usein kyse on kuitenkin jostain muusta – kouluväkivallasta. Tehdään ajatusleikki: olet menossa töihin ja kolme työkaveria heittää sinut lumihankeen, survoo lunta kasvoillesi ja tiputtaa vielä jäälohkareen paidan sisälle – onko tämä kiusaamista vai väkivaltaa? Uskon, että aika moni aikuinen tekisi rikosilmoituksen työkavereista, jotka antavat hän

Valtuustoaloite: Lapsibudjetointi osaksi talousarvioprosessia ja lapsivaikutusten arviointia

Unelmien Porvoo 2030 kaupunkistrategiassa on määritelty kaupungin visio, arvot ja kehittämistavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Yksi strategian tavoitteista on tehdä Porvoosta lapsiystävällinen kaupunki. Tavoitteen toteutumista mitataan lapsivaikutusten arvioinnin kautta, jonka toimintamalli on tällä hetkellä valmistelussa. Lapsivaikutusten arviointi on tehokas työkalu, jonka avulla voidaan turvata ja valvoa lapsen edun toteutumista, tuoda esiin lasten oikeuksia ja vahvistaa lasten kuulemiseen ja osallistumiseen liittyviä käytäntöjä. Vaikutusten arviointi on myös kustannustehokasta, sillä usein on huomattavasti helpompaa vaikuttaa valmisteilla olevaan suunnitteluun kuin korjata lasten kannalta vahingollisia seurauksia. Juuri nyt talouspäätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on erityisen keskeistä, jotta haitalliset päätökset voidaan välttää ja koronakriisin pitkäaikaiset elinkaarivaikutukset torjua. Porvoo on päättänyt hakea Unicefin Lapsiystävällinen kunta –statusta. Yksi lapsiys

Fullmäktigemotion: Barnbudgetering till en del av budgetprocessen och barnkonsekvensbedömningen

I stadsstrategin Drömmarnas Borgå 2030 fastställs stadens vision, värden och utvecklingsmål fram till år 2030. En av strategins målsättningar är att göra Borgå till en barnvänlig stad. Hur målet uppfylls mäts genom en barnkonsekvensbedömning, vars modell nu är under arbete. Barnkonsekvensbedömning är ett effektivt verktyg för att trygga och övervaka att barnets intressen uppfylls, att föra fram barnens rättigheter och förbättra barnens möjligheter att påverka och bli hörda. Barnkonsekvensbedömningar är också kostnadseffektiva, eftersom det oftast är lättare att lösa problem i planeringsskedet än att korrigera beslut som varit skadliga för barn. Just nu är det exceptionellt viktigt att de ekonomiska beslutens barn- och familjekonsekvenser bedöms, för att undvika beslut som påverkar barn på ett negativt sätt på kort och lång sikt. Borgå har beslutat att söka Unicefs Barnvänlig kommun-status. Ett av kraven är att FN:s konvention om barnets rättigheter styr barn- och ungdomspolitiken i kom

Lapset ansaitsevat kunnolliset koulutilat

Kuva
Porvoon kouluverkko puhututtaa taas. Tällä kertaa keskusta-alueen koulut ja niiden oppilaaksiottoalueet (UM 18.2.). Lähikoulu ja sen tulevaisuus on erityisen tärkeä kysymys lapsiperheille. Tiloihin liittyvät huolet, jatkuvat muutokset ja epävarmuus vaikuttavat negatiivisesti sekä lapsiperheisiin että koulujen henkilöstöön. Kantele-talossa tiloihin liittyvä huoli on ollut pitkään läsnä, sillä rakennus mitoitettiin heti alkuun liian pieneksi. Sellaisesta virheestä tulee ottaa opiksi. Koulujen toimiminen liian pienissä tiloissa on johtanut erikoisiin tilaratkaisuihin, joita ei voida pitää oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisina. Samoja haasteita on ollut Kevätkummun lisäksi myös A-E koulussa. Lisäksi sisäilmaongelmien kanssa on painittu useassa keskusta-alueen koulussa. Kouluverkkoa on käsitelty tällä valtuustokaudella useaan otteeseen ja virkamiesten taholta on annettu ymmärtää, että täyttöasteen ollessa noin 80 prosenttia, koulu toimii pedagogisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Täy

Vihreyttäkotitalousvähennyksellä

Kuva
Viime aikoina on keskusteltu paljon kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksista. Tuore VATT:n ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennyksen suorat työllisyysvaikutukseen ovat pienet. Kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen Suomessa tehty empiirisiin tutkimusaineistoihin perustuva tutkimus vuonna 1997 käyttöönotetusta kotitalousvähennyksestä. Kyseinen tutkimus on tarkoitus vielä myöhemmin vertaisarvioida, jolloin saamme vähennyksen työllisyysvaikutuksiin liittyen enemmän tietoa. Oletettavasti kotitalousvähennys kuitenkin voi auttaa elvyttämään palvelualoja koronakriisin jälkeen. Tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennys hyödyttää eniten suurituloisia. Huomionarvoista on se, että kotitalousvähennystä hyödyntävät myös monet eläkeläiset. Erityisesti ikäihmiset, omaishoitajat ja liikuntarajoitteiset tarvitsevat arjen tueksi erilaisia palveluita, kuten siivousta. Moni on epätietoinen siitä, miten kotitalousvähennystä voi hyödyntää. Teetetyn työn (esim. remont

Kolumni: Yhdessäkin voi olla yksin

Kuva
Tänään vietetään Ystävänpäivää. Kyseinen päivä tarkoittaa monelle iloa ja rakkautta. Kaikki eivät kuitenkaan ole niin onnekkaita. Toisille päivä tarkoittaa yksinäisyyden ja menetysten korostumista. Liian moni suomalainen elää yksinäisyyden vankilassa. Juttelin jokin aika sitten omaishoitajana toimivan ystävän kanssa. Hän kertoi, kuinka omaisen tilanne heikkenee päivä päivältä. Hän kertoi, kuinka surullista on nähdä rakkaan ihmisen ajautuvan kauemmas ja kauemmas. Elämänkumppani, paras ystävä on vain muisto, vaikka hän on vielä fyysisesti läsnä. Monelle omaishoitajalle arki on sekä henkisesti että fyysisesti raskasta. Yksinäisyys ei ole sama asia kuin yksin oleminen. Ihminen voi olla yksin, olematta yksinäinen, tai hän voi olla tosi yksinäinen silloinkin, kun on seurassa. Vuosi 2020 muistetaan Suomen historiassa yksinäisyyden vuotena. Toivon koko sydämestäni, että vuosi 2021 jää muistiin uutena alkuna ja valoisamman tulevaisuuden vuotena. Jokainen kaipaa aitoja kohtaamisia ja läheisyyttä

Mobbning förstör liv – alla barn är värdefulla

Kuva
Min väns barn berättade om skolan och kompisarna. Spel intresserade, likaså youtubare. Många saker gav barnet glädje. Men allt var inte roligt, berättade barnet. Mobbare är inte trevliga. Mobbare slår och knuffar, de söndrar saker och skriker fula ord då man går förbi. Många situationer som barn möter sopas under mattan med meningar som ”pojkar är pojkar”. I verkligheten är det frågan om något helt annat. Allt för ofta är det frågan om skolvåld. Vi måste ha nolltolerans till all mobbning, trakasserier och våld. Ansvaret ligger i första hand hos oss vuxna. Tystnad är godkännande, så låter en känd fras. Allt för ofta leder just tystnaden och att man vänder blicken till tyst acceptans. Det krävs mod att ta itu med problemet. Sanna Marins regering har fattat beslut för att minska mobbningen i vårt land: emotionella färdigheter och interaktionsfärdigheter stärks inom småbarnspedagogiken. Ankarverksamheten, som främjar de ungas välbefinnande och förebygger brott i ett tidigt skede, stärks i

Kiusaaminen pilaa elämän

Kuva
Ystävän lapsi kertoi koulusta ja kavereista. Pelit kiinnostavat, kuten myös tubettajat. Lapsen arkeen ja elämään sisältyi paljon iloa tuovia asioita. Kaikki ei kuitenkaan ole kivaa lapsi kertoi: kiusaajat eivät ole kivoja. Kiusaajat käyvät fyysisesti käsiksi, rikkovat tavaroita ja huutavat rumasti ohi kävellessä. Monet tilanteet, joita lasten kokemina kutsutaan kiusaamiseksi tai ”pojat ovat poikia” –touhuksi on aivan jotain muuta. Liian usein kyse on kouluväkivallasta. Kaikelle kiusaamiselle, häirinnälle ja väkivallalle on laitettava nollatoleranssi. Vastuu tästä on ensisijaisesti kaikilla meillä aikuisilla. Sanonta kuuluu: vaikeneminen on myöntymisen merkki. Valitettavan usein juuri vaikeneminen ja katseen pois kääntäminen johtaa hiljaiseen hyväksyntään. Puuttuminen vaatii rohkeutta. Sanna Marinin hallitus on ryhtynyt toimiin kiusaamisen vähentämiseksi maassamme: Tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistetaan varhaiskasvatuksessa, ankkuritoiminta otetaan vahvemmin osaksi koulujen ja oppi

Kolumni: Oikeus kuolemaan

Kuva
Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella on oikeus elämään. Tämä tuntuu luonnolliselta, sillä onhan jokainen ihminen arvokas. Mutta mitä silloin, kun elämä ei enää tunnu arvokkaalta? Oikeutta arvokkaaseen kuolemaan ei ole turvattu kansainvälisissä sopimuksissa tai laissa. Aloitin syksyllä sosiaalityöntekijän opinnot yliopistossa ja sain mahdollisuuden osallistua ihmisoikeuksia käsittelevälle opintojaksolle. Perehdyin ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun, joissa kantelijan tavoitteena oli saada valtio myöntämään hänelle oikeus arvokkaaseen kuolemaan. Pyyntö tuli kuolemansairaalta naiselta, joka oli menettänyt suurimman osan toimintakyvystään. Hänellä oli kuitenkin pää tallella, kuten isomummoni tuppasi sanoa. Hän tiesi ja tunsi kaiken, mutta hän oli täysin kykenemätön toimimaan. Nainen toivoi valtiolta lupausta siitä, ettei hänen miestä syytetä, jos tämä avustaa itsemurhassa. Kuten arvata saattaa, sellaista lupausta ei annettu. Ihmisoikeustuomioistuin ei myöskään nähnyt, että va