Anette Karlsson

Vuosi 2021 oli mielenkiintoinen, mutta myös raskas. Alkuvuodesta suoritin työn ja luottamustoimien ohella korkeakouluharjoittelun Itä-Uudenmaan perheoikeudellisessa yksikössä. Harjoittelun aikana sain paljon ymmärrystä ja osaamista alueemme sosiaalipalveluista. Pidin tätä kokemusta arvokkaana myös luottamustehtävieni kannalta, vaikka en siinä roolissa ollut harjoittelun aikana. Mieltäni painoi alkuvuonna Kanteletalon tilanne. Olimme joulukuussa kirjoittaneet huolestamme paikallislehteen ja minusta tuntui, että puhuimme kuuroille korville. Vielä marraskuussa olin epävarma siitä, onko tilanteen vakavuus ymmärretty. Yhtäkkiä virkamiesjohdon suunnalta tuli esitys, että lisätilaa tarvitaan Kevätkumpuun ja ettei tilanne ole järjetstettävissä oppilaaksiottoalueita muuttamalla. Tuntui, että paino valahti pois hartioilta, asia ratkaistaan vihdoinkin. Ja niin se ratkaistiin (ja jos ei olisi virkamiesesitystä tullut, oli demariryhmä valmis asian ratkaisemaan poliittisesti ja esityksemme oli jo lä

Pitkittynyt koronakriisi on vaikuttanut syvästi lapsiin ja nuoriin. Poikkeusolot ja eristys ovat aiheuttaneet perheissä stressiä, väsymystä ja pelkoja, lisääntyneitä ongelmia ja riitoja parisuhteissa sekä taloudellista hätää. Korona-aika ja etätyö ovat lisänneet alkoholin käyttöä kotona, ja aiempi riskialtis juominen on voinut muuttua ongelmaksi. Suomessa arviolta 70 000 lapsen ainakin toisella vanhemmista on vakava päihdeongelma. Lapsella, jonka kotona läheiset aikuiset käyttävää liikaa päihteitä, on monesti kiistaton avun ja tuen tarve: kasvuympäristö saattaa olla turvaton ja epävakaa. Lapsi saattaa pelätä vanhemman terveyden ja turvallisuuden puolesta. Lisäksi hän saattaa joutua näkemään perheenjäseneen kohdistuvaa väkivaltaa tai kokea sitä itse. Jatkuva stressi voi puolestaan johtaa niin fyysisiin kuin psyykkisiinkin terveysongelmiin, jotka voivat jatkua myös aikuisiällä. Päihdeperheessä asuva lapsi joutuu usein ottamaan vastuuta asioista, jotka aikuisten tulisi hoitaa, esimerkiksi

Kunnat ovat suuren muutoksen edessä. Tammikuussa valitaan maamme ensimmäiset aluevaltuustot ja vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueelle. Eli puolet kunnan palveluista. Siirto ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kunta enää panostaisi asukkaiden hyvinvointiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa kunnan tehtävä. Uskon, että kulttuuri ja liikunta saavat muutoksen myötä isomman roolin hyvinvoinnin edistämistyössä. Hyvinvoinnin edistäminen on ennalta ehkäisevää työtä. Säännöllinen huolto on edullisempaa kuin rikkinäisen korjaaminen. Mietitään esimerkiksi autoa. Se katsastetaan säännöllisesti, jotta se pysyy kunnossa. On usein edullisempaa vaihtaa vanhat osat ehjiin ennen kuin ne hajoavat ja mahdollisesti rikkovat jotain muuta samalla. Myös ihmisistä on hyvä pitää huolta, ettemme mene rikki. Kulttuuriosallistumisella on yhteys hyvään koettuun terveyteen ja elämänlaatuun. Virikkeellinen ja innostava vapaa-ajantoiminta, kuten lu

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät maakuntavaltuutetut ja muut läsnäolijat Sosialidemokraattinen ryhmä kiittää ansiokkaasta työstä, jota Uudenmaan liitto on tehnyt ja tekee meidän uusmaalaisten hyväksi. Liitto on merkittävä edunvalvojamme ja etujemme ajaja nyt ja jatkossa. Seuraavien vuosien keskeisin asiakirja kokonaisuuden kannalta on nyt hyväksyttävä Uusimaa ohjelma. Se luo suuntaa monille tuleville yksityiskohtaisille toimenpiteille, jotka liittyvät maakuntaohjelman visioon ”Reilusti edellä”. Sitä me olemme olleet jo pitkään ja niin on syytä olla jatkossakin, jotta koko Suomi menestyy. Uusimaa-ohjelma on positiivisen kunnianhimoinen ja kattava kokonaisuus. Ohjelman toteutuksessa tulee päästä irti mahdollisesta kuntaraja-ajattelusta, sillä alueen kehittyminen ei pysähdy kuntarajalle. Junaraiteet ovat tärkeitä suonia, joiden ympärille syntyy luonnollista kasvua – kasvua, jota tulee tukea Uudenmaan kaikkiin ilmansuuntiin, vaikka itään suuntaava ratayhteys on vasta suunnittelun lähtökuopissa

Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus antaa lapsille hyvän pohjan ponnistaa elämässään eteenpäin. Perheille varhaiskasvatus on tuki ja turva työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Päiväkodissa työskentelee päiväkodin johtajan lisäksi varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja sekä lastenhoitajia. Päiväkodissa voi olla töissä myös varhaiserityisopettaja, kieli- ja kulttuuriopettaja, avustajia, harjoittelijoita, alan opiskelijoita, ruokapalvelusta vastaava henkilö ja siistijä. Varhaiskasvatushenkilökunnalla, eli heillä, jotka päivittäin opettavat, kasvattavat, hoitavat ja leikkivät lastemme kanssa, on työn vaativuuteen nähden pienet palkat. He syövät samaa ruokaa kuin lapset ja yhdessä lasten kanssa, mikä onkin arvokas pedagoginen hetki. Kyseinen ateria on heille maksullinen. Se kuitenkin tarkoittaa, ettei heillä ole lounastaukoa, joka on

Hyvät tovert, bästa kamrater Mukavaa nähdä teidät kaikki täällä tänään. Viime kerrasta onkin jo aikaa. Menneen vuoden aikana olemme ottaneet huikean digiloikan, mutta samalla kaipuu tavata kasvotusten on lisääntynyt. Korona on vienyt paljon: ei vain sosiaalista kanssakäymistä ja hyvinvointia, vaan myös aikaa ja palstatilaa. Pandemian alle on hautautunut historiallisia saavutuksia. Saavutuksia, jotka me sosialidemokraatit olemme – haastavista ajoista huolimatta – vieneet maaliin. Parikymmentä vuotta yritettiin, ja nyt Sanna Marinin johtama hallitus onnistui: sote-uudistus on tehty ja sen myötä hyvinvointivaalit ovat ovella. Aluevaalit ovat meille demareille, ja erityisesti meille demarinaisille, tärkeät vaalit. Aluevaaleissa meidän pitää puhua siitä, että jokaisen tulee päästä ajoissa hoitoon. Se tarkoittaa maksuttomia ja kohtuuhintaisia palveluita, mutta myös sitä, että palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Terveysasemien ja –pisteiden tulee sijaita hyvien kulkuyhteyksien varrella, j

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus vaikuttaa sote-järjestöjen toimintaan. Toimintaympäristön muutos haastaa järjestöt rakentamaan yhteistyötä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Järjestöjen toiminnalla edistetään ja vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Järjestöjen toiminta täydentää julkisia palveluita. Järjestöjen tarjoama tuki voi olla esimerkiksi osa palveluketjua tai -kokonaisuutta. Järjestöjen toiminnan tukeminen on myös jatkossa kuntien vastuulla, koska hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhä edelleen myös kuntien vastuulla. On tärkeää, että toimintatavoista sovitaan yhdessä hyvinvointialueen kanssa niin, etteivät järjestöjen toimintamahdollisuudet vaarannu muutosvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tilojen käytön varmistamista, järjestöavustuksien turvaamista sekä kuntien ja hyvinvointialueiden välisestä työnjaosta sopimista. Esitän, että Porvoo laatii yhdessä tulevan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kans

Reformen av social- och hälsovården samt räddningsväsendet påverkar social- och hälsovårdsorganisationernas verksamhet. Förändringen i verksamhetsomgivningen utmanar organisationerna att bygga samarbete med välfärdsområdena och kommunerna. Med organisationernas verksamhet främjas och stärks invånarnas välfärd, hälsa och trygghet. Organisationernas verksamhet kompletterar de offentliga tjänsterna. Det stöd som organisationerna erbjuder kan vara exempelvis en del av en servicekedja eller –helhet. Att stöda organisationernas verksamhet kommer också i fortsättningen att vara kommunernas ansvar, eftersom också främjandet av välfärd och hälsa fortsättningsvis är på deras ansvar. Det är viktigt att man kommer överens om verksamhetspraxis tillsammans med välfärdsområdet så att inte organisationernas verksamhetsmöjligheter riskeras i brytningsskedet. I praktiken betyder detta bland annat att säkra användning av utrymmen, garantera organisationsunderstöd samt besluta om kommunernas och välfärdso

Äitini voi arviolta jäädä eläkkeelle samaan aikaan kun poikani aloittaa koulun. Juttelimme miltä tulevaisuus silloin näyttää ja miten äitini voi olla läsnä pienen koululaisen elämässä. Samalla äitini kertoi huolestaan: eläke tulee olemaan pieni. Monen eläkeläisen keskimääräinen toimeentulo on parantunut viime vuosina mm. palkkojen kasvun ja työurien pidentymisen myötä, siitä huolimatta suuren eläkeläisjoukon pienituloisuus ja suoranainen eläkeköyhyys on laaja epäkohta yhteiskunnassamme. Eläkeläisten tuloista julkisuudessa puhuttaessa jaamme usein ihmiset pieni-, keski- ja suurituloisiin eläkeläisiin. Suurpiirteinen jako ei kuitenkaan aina kohtaa ihmisten kokemaa todellisuutta. Pienituloisista eläkeläisistä puhuttaessa tarkoitetaan usein vain kansaneläkettä ja takuueläkettä saavia. Työeläkkeen saajia pidetään helposti keskituloisina, vaikka yli puolella miljoonalla eläkkeensaajista työeläke on bruttona alle 1400 euroa kuukaudessa. Moni heistä kokee, että työeläke ei tahdo riittää koko a

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat Alkuun haluan kommentoida valtuutettu Grönmanin kommentteja Gammelbackan tulevaisuudesta. Kokoomukselta näyttää unohtuvan kaikki muut palvelut, jotka hyvinvointi- ja sivistyskeskukseen pitäisi koulun lisäksi yhdistää. Hevonen joka juoksee laput silmillä etenee kovaa, mutta radan ulkopuolinen maailma jää siltä pimentoon. Näyttää siltä, että Kokoomus ei ymmärrä kaikkia niitä synergiaetuja joita saadaan kun rakennetaan kokonaisuuksia, jonne sijoitetaan sivistyspalveluja (koulun lisäksi esim. kirjasto) ja hyvinvointipalveluja (nuorisotilat ja järjestöjen kokoontumispaikat). Lisäksi Gammelbackan sydämessä on kauppa, apteekki, posti ja muita palveluita jotka on hyvä pitää samassa yhteydessä hyvinvointi- ja sivistyskeskuksen kanssa. Mitä maapohjaan tulee, on kaikki mahdolliset riskit kartoitettava. Itse en ole maapohjan asiantuntija, enkä ole edes ensisijaisesti ajatellut, että uusi keskus olisi Peipon koulun nykyisellä tontilla vaan

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat Tänään olemme kokoontuneet vuoden tärkeimmän päätöksen eteen - nimittäin hyväksymään tulevan vuoden talousarvion. Tänään määritellään se suunta, minne Porvoo tulevana vuonna menee.  Edessä on suuria muutoksia, muun muassa hyvinvointialueiden perustamisen myötä. Monet tärkeät tehtävät, kuten sivistys ja kulttuuri, hyvinvoinnin edistäminen sekä lähiympäristön kehittäminen, jäävät uudistuksen jälkeen kuntaan. Kaupunginhallituksessa päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että Kanteletalon yhteyteen tilataan lisätilaa - ihan kuten vaadimme jo joulukuussa 2020 sivistyslautakunnan ja jaostojen puheenjohtajien kanssa. Minä uskon Porvoon tulevaisuuteen ja siihen, että aktiivisesti kaavoitettava alue - Kevätkumpu - kasvaa. Näihin ennustuksiin olisi pitänyt uskoa kun Kantele-taloa suunniteltiin. Valitettavasti niin ei tehty, vaan lähdettiin eurot silmillä leikkaamaan tilaohjelmasta - tätä laskua maksamme tänään. Siksi oli erittäin tärkeää, e

Terveiset kaupunginhallituksen talousarviokokouksesta. Tänään oli erityisen pitkä kokous, aloitimme puoli kolmen aikaan, ja valmista tuli noin 23.00 aikaan. Tämä taisi olla pisin talousarviokokous, jossa itse olen ollut mukana. Esityksiä oli alkujaan listassa vajaa 100, suurin osa poliittisten tahojen esityksiä, loput viranhaltijoiden täydennyksiä talousarviokirjaan, jonka kaupunginjohtaja julkaisi lokakuussa. Monessa asiassa löytyi yksimielisyys, mikä kertoo siitä, että meillä on hyvä tiimi, vaikka porukka onkin vaihtunut viime kaudelta. Äänestyksiin päästiin myös, mikä oli hyvä asia - tuo paremmin esille kuntalaisille, millaista politiikkaa päättäjät ja puolueet tekevät. Aluksi haluan iloita siitä, että olemme yksimielisesti päättäneet, että Kanteletalon yhteyteen tulee moduuli-tilat. Äänestys käytiin siitä, kuinka suuri tila sinne tulee. Vaihtoehto joka sai 10 ääntä, myös minun oli se, että luokkatiloja tulisi olla 8 + tarvittavat lisätilat (sosiaaliset ja muut). Rahat myös laitetti

Ennalta ehkäisevä työ, tuo aktiivisesti käytetty ja toistettu sana. Uskon jokaisen ajattelevan, että ennaltaehkäisevä työ on kannattavampaa kuin isojen ongelmien korjaaminen. Ajatellaan nyt esimerkiksi autoa: sitä huolletaan, pestään ja katsastuksessa varmistetaan, että kaikki on kunnossa. On usein edullisempaa vaihtaa vanhat osat ennen kun ne hajoavat käsiin ja mahdollisesti rikkovat jotain muuta samalla. Sama pätee myös meihin ihmisiin. On järkevämpää pitää meistä huolta, jotta isoja ongelmia ei synny. Miksi sitten ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen on niin vaikeaa? Eikö kaikille ole selvää, että tarve korjaaville toimille ei poistu salamaniskussa, vaan kyse on pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta valinnasta, joka johtaa ajan kanssa taloudellisiin ja hyvinvoinnillisiin säästöihin. Aloitin viime syksynä sosiaalityöntekijän opinnot Helsingin yliopistossa. Opintojen aikana olen saanut päivitettyä tietoa sosiaalialan haasteista, mutta myös toivoa työn tarjoamista mahdollisuuksis