Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2016.

Uusi suunta Porvoon kouluverkolle

Osallistuimme tiistaina (25.10.) Sannäs Hem och Skola ja Ilolan koti- ja kouluyhdistyksen tilaisuuteen. Porvoon koulutusjohtaja Rikard Lindström oli paikalla vastaamassa osallistujien kysymyksiin. Sannäs skolan sekä Ilolan koulu kaipaavat lähivuosina vähintäänkin pintaremonttia ja atk-laitteiston uusimista. Liikuntasali puuttuu myös Ilolan koulun yhteydestä. Porvoossa on tehty useita kouluverkkoselvityksiä viimeisten vuosien aikana, muun muassa ruotsinkielistä kouluverkkoa ja pohjoisen alueen tilannetta on selvitetty. Nyt virkamiehet ovat valmistelleet laajemman selvityksen, josta valitettavasti puuttui laskelmia ja vaihtoehtoja, joita aiemmissa selvityksissä on kyetty tuomaan esille. Tästä syystä koemme, kuten myös valtuustoryhmien puheenjohtajat, ettei lokakuussa julkaistun kouluverkkoselvityksen pohjalta ole mahdollista tehdä sitovia päätöksiä. On tärkeää, että sekä asukkaat että poliittiset päättäjät antavat nyt virkamiehille suuntaviivoja uuden selvityksen aikaansaamiseksi. Porvoos…

Ny riktning för Borgå skolnät

Vi deltog i tisdags (25.10) på en tillställning Sannäs Hem och Skola ja Ilolan koti- ja kouluyhdistys ordnade. Borgå utbildningsdirektör Rikard Lindström svarade på deltagarnas frågor. Både Sannäs skola och Ilolan koulu kommer inom kort att behöva i alla fall ytlig renovering och nya datorer. Ilolan koulu saknar också gymnastiksal. Det har gjorts flera skolnätsutredningar i Borgå under de senaste åren. Bl.a. det svenskspråkiga skolnätet samt norra områdets situation har utretts. Nu har tjänstemännen gjort en bredare utredning, från vilken det tyvärr fattas uträkningar och alternativ, som man i tidigare utredningar har kunnat föra fram. På grund av detta tycker vi, likasom fullmäktigegruppernas ordföranden, att man inte kan göra bindande beslut på basis av den skolnätsutredning som publicerades i oktober. Det är viktigt att både invånarna och de politiska beslutsfattarna nu ger vägkost till tjänstemännen för att få en ny utredning. Borgå måste ha ett omfattande skolnät också i framtiden.…

Tal på FSD:s kongress 2016

Finland har förvandlats till en nöjespark. Ena dagen är man i ”horrorhuset” och i nästa stund i lustiga huset. Stora reformer förbereds bakom kulisserna och farten är som i en berg- och dalbana. Så beskriver FSD:s vice ordförande Anette Karlsson livet i nöjesparken Finland. – Det står i regeringen Sipiläs program att “för alla företag är det viktigt att konkurrensen ökar och att offentliga tjänster öppnas för konkurrens”, denna mening beskriver bra deras agenda. Det är alltså inte fråga om att trygga medborgarnas service och om att bygga effektivare system, utan det är meningen att överföra produktionen av tjänster, som nu produceras med gemensamma skattemedel, allt mer till privata företag, konstaterade hon i sitt tal till FSD-kongressen på lördag. – Vårdreformen är det största privatiseringsprojektet i vår historia, och motiveringarna bakom detta är svåra att förstå. Finlands offentliga sektor är enligt en OECD-jämförelse en av de effektivaste producenterna av social- och hälsovårdstj…

Sote-uudistus Postin jalanjäljissä?

Posti on ollut jo jonkin aikaa otsikoissa, eikä positiivisessa mielessä. Jakeluhäiriöt, yt-neuvottelut ja massairtisanomiset ovat synonyymejä tämän päivän Postille. Muuttuneessa markkinatilanteessa, eli lähinnä kirjepostin vähenemiseen, Posti on valinnut lääkkeeksi perustoimintojen heikennykset, irtisanomiset ja satsaamisen epäolennaisiin toimintoihin. Muistamme kaikki nimisekoilun, ollako Posti vai Itella. Nimikokeilu maksoi miljoonia. Kun se ei toiminut vaihdettiin vanha nimi takaisin ja pistettiin televisiomainoskampanja pystyyn. Sekin maksoi miljoonia. Samaan aikaan potkittiin satoja työntekijöitä pihalle ja ihmeteltiin miksi jakeluhäiriöitä ilmenee. Ratkaisuksi keksittiin ruohonleikkuu ja ikäihmisten hoivapalvelut. Siirryttiin siis kilometrien päähän Postin ydintoiminnasta. Kysyin naapurin 8-vuotiaalta pojalta, mitä hän tekee, jos hän haluaa lähettää kirjeen. Vastaus oli Posti. Miten on mahdollista, että Postin 50 000 euroa kuukaudessa tienaava toimitusjohtaja ei ole havainnut sitä…

Lapsiryhmiä ei tule suurentaa

Porvoon kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä vuodelle 2017 ehdotetaan, että varhaiskasvatuksen hoitajamitoitusta nostettaisiin yli kolmevuotiaiden ryhmissä suhdelukuun yksi hoitaja kahdeksaa lasta kohden, niissä päiväkodeissa, joissa se on mahdollista.  Nyt luku on yksi hoitaja seitsemää yli kolmevuotiasta kohden. Muutoksen myötä ryhmäkoko nousisi 21 lapsesta 24:ään. Suurempi päiväkotiryhmä tarkoittaa vähemmän aikaa aikuisen kanssa, vähemmän tukea ja turvaa, vähemmän yksilöllistä opetusta. Lisäksi lasten rauhoittuminen kotiarkeen on vaikeampaa silloin, kun ryhmässä on enemmän lapsia ja melutaso on korkeampi. Infektioriskit kasvavat myös suuressa ryhmässä ja sillä on suora vaikutus vanhempien työpoissaoloihin. Porvoon sivistyslautakunta on jo useaan otteeseen päättänyt, ettei varhaiskasvatuksen hoitajamitoituksia kasvateta. Lautakunnan päätöksestä huolimatta kaupunginjohtaja esittää lapsiryhmien suurentamista ja käsiparien vähentämistä. Sivistyslautakunnan tekemää päätöstä tulee noud…

Inga större barngrupper

I tisdags presenterade Borgå stadsdirektör sitt förslag till budget för 2017. I budgeten föreslås att staden i de daghem där möjligt, ändrar på personaldimensioneringen i grupper för över treåringar så att en vårdare har ansvar för åtta barn istället för sju barn som det är idag. Det här innebär att gruppstorleken växer från 21 barn till 24 barn. Större grupper betyder mindre personlig kontakt med de vuxna, mindre stöd och trygghet, mindre individuell handledning. Ljudnivån ökar och det blir svårare för barnen att få det lugn de behöver. Också infektionsrisken ökar, vilket har en direkt inverkan på föräldrarnas arbetsfrånvaro. Bildningsnämnden i Borgå har redan vid ett flertal möten beslutat att inte ändra på dimensioneringen. Trots detta föreslår stadsdirektören att barngrupperna förstoras och antalet vuxna skärs ned.  Vi anser att bildningsnämndens beslut ska respekteras. Barnen i våra daghem ska ha rätt till såväl kvalitativ pedagogik som en lugn och trygg vardag. Anette Karlsson, SDP …

Tarvitseeko köyhän käydä koulua?

Maailmassa ei ole montaa maata, jossa köyhän duunariperheen neljä lasta ja työttömän yksinhuoltajan lapsi saa korkeakoulutuksen. Teoreettisesti kaikilla suomalaisilla, perhetaustasta riippumatta, on yhtäläiset koulutusmahdollisuudet. Käytännössä tilanne on toinen. Koulutus ja köyhyys periytyy. Korkeakouluopiskelijoista 68 prosentilla myös vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, viidellä prosentilla korkeakouluopiskelijoista vanhemmilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Vuonna 1987 syntyneiden seurantatutkimus osoittaa, että lapsuuden olosuhteet heijastuvat voimakkaasti aikuisuuteen. Mielenterveysongelmat, rikollisuus ja toimeentulo-ongelmat kasautuvat pelkän perusasteen varaan jääville. Kolme neljäsosaa niistä vuonna 1987 syntyneistä, joiden vanhempi oli saanut toimeentulotukea, on nostanut tukea itsekin. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa, inhimillisestä tragediasta puhumattakaan. Suomessa koulua pidetään tärkeänä, mutta sama ajattelu ei ylety var…

Behöver fattiga gå i skola?

Det finns inte många länder i världen, där alla fyra barn från en fattig arbetarfamilj och en arbetslös ensamförsörjares barn får en högskoleutbildning. I teorin har alla finländare lika möjligheter att studera. I praktiken är det inte så. Av högskolestuderanden har 68 procent högt utbildade föräldrar, men bara fem procent föräldrar med endast en grundskoleexamen. I undersökningen som gjordes av dem, som föddes år 1987, kommer det fram att barndomsförhållanden har en stark inverkan långt i barnets framtid. Mentala problem, brottslighet och fattigdom kumuleras bland dem som endast har en grundskoleexamen. Var fjärde av dem som undersöktes, vilkas föräldrar hade utkomstproblem hade också själv i vuxenlivet utkomstproblem. Varje utstött ungdom kostar åt samhället över en miljon, för att inte tala om den humana tragedin. Skolan värderas högt i Finland, men den värderingen sträcker sig inte till småbarnsfostran. Enligt OECD:s nya rapport deltar finska barn i genomsnitt mindre i småbarnsfostr…

Ett nytt alternativ behövs

En utredning om Borgå skolnät publicerades i början av oktober. Utredningen grundar sig på fullmäktiges beslut om att bildningssektorn bör göra besparingar. I utredningen lyfter man endast fram ekonomiska synpunkter. I en tidigare utredning framkom att skolkostnaderna är högre i Borgå än i andra kommuner. Då fullmäktige fattar beslut om skolnätet bör också kvalitativa synpunkter samt skolskjutskostnader tas i beaktan. Den nya skolnätsutredningen föreslår två olika alternativ. I alternativ A föreslås att Epoon koulu, Sannäs skola, Ilolan koulu och Tuorilan koulu stängs. I alternativ B föreslås att Kerkkoon koulu, Tuorilan koulu, Peipon koulu samt Kullos tvåspråkiga bildningscenter stängs. Borgå har för några år sedan investerat i Kullo samt planerat i samband med budgeten 2017 att investera under åren 2021-2023 i Kerkko. Efter en djupare analys är det klart att alternativ B inte är realistiskt. Ifall alternativ A godkänns blir familjerna i östra delen av Borgå de enda förlorarna, efterso…

Tulevaisuuden kouluverkko – itäinen Porvoo

Itäisen alueen perheet ovat jo kesäkuusta saakka olleet huolissaan alueensa kouluista. Yli 700 henkilöä on allekirjoittanut adressin Itä-Porvoon koulujen turvaamiseksi. Allekirjoittaneet vaativat, että päättäjät toimivat sen puolesta, että kaupungin itäiselle alueelle perustetaan kaksikielinen sivistyskeskus. Kyseistä vaihtoehtoa tarjotaan myös lokakuun alussa julkaistussa kouluverkkoselvityksessä. Valitettavaa on se, että itäisen alueen sivistyskeskus on laitettu vastakkain olemassa olevien Kulloon sivistyskeskuksen ja Kerkkoon koulun kanssa. Vaikuttaa siltä, että kouluverkkoselvityksen valmistelijoilla ei ole ollut tahtotilaa luoda aitoa vaihtoehtoa, joka säilyttäisi koulun itäisellä alueella. Itäisellä alueella (Jakari, Sannainen, Ilola, Sikilä, Tamminiemi, Renum, Munkkala, Ylike, Karhukorpi, Veckjärvi, Bosgård, Myllykylä ja Virvik) on yli 150 oppilasta, jotka joudutaan kuljettamaan keskustaan kouluun, mikäli itäiselle alueelle ei rakenneta kaksikielistä sivistyskeskusta. Selvitykse…

Tulevaisuuden kouluverkko – läntinen Porvoo

Kuun alussa julkaistun kouluverkkoselvityksen tavoitteena oli luoda strateginen tulevaisuuden kuva vuodelle 2026. Nyt päättäjät luovat, yhdessä kuntalaisten kanssa, pitkän tähtäimen suunnitelman siitä, kuinka nykyinen kouluverkko vaiheittain uudistetaan vuoteen 2026 mennessä. Tahtotilana on turvallinen ja terveellinen sekä kustannustehokas kouluverkko. Valitettavasti kouluverkkoselvityksestä puuttuu olennaisia tietoja, kuten koulukuljetuksiin liittyvät laskelmat. Joitakin kuljetukseen liittyviä lukuja löytyy vuonna 2013 julkaistusta ruotsinkielisen kouluverkon selvityksestä. Koulukuljetus maksaa keskimäärin 1 071 euroa/oppilas/lukuvuosi. Oppilaiden kuljetus on kaikkein edullisinta Kullo skolanissa, jossa 80 prosenttia oppilaista kuljetetaan, mutta koulukyyti maksaa reilu 300 euroa/oppilas/lukuvuosi. Gammelbacka skolanin kuljetukset ovat kalleimmat, sillä neljä prosenttia oppilaista kuljetetaan ja kustannus on miltei 3 000 euroa/oppilas/lukuvuosi. Markus Hammarström (sd.) on esittänyt, …

God vård och tillräckligt många vårdare för åldringarna i Borgå

Finlands svenska socialdemokraters viceordförande, borgåbon Anette Karlsson är orolig över regeringens planer att minska dimensioneringen av vårdare inom äldreomsorgen.Redan nu är dimensioneringen lägre och vårdarna mer belastade i Finland än i övriga nordiska länder. Nu vill regeringen sänka personalbemanningen från 0,5 till 0,4-0,5 vårdare per åldring. – Med allt för få vårdare kan man till exempel inte arrangera tillräckligt med vård och omsorg i relation till servicebehovet som de ålderstigna personerna har i enheterna med effektiverad vård. Då ska vi inte ens nämna att de skulle få vistas utomhus. Statistikcentralens prognoser räknar med att antalet Borgåbor över 75 år ökar märkbart fram till år 2040. Ökningen kommer att vara speciellt kraftig bland de allra äldsta årskullarna. Till exempel kommer över 90-åringarna att bli nästan fyra gånger fler än i dag. I Borgå är personalbemanningen för tillfället 0,6 vårdare per åldring och det är klart att behovet av vårdpersonal kommer att ö…

Porvoon vanhuksille hyvä hoito ja riittävästi hoitajia

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja, porvoolainen Anette Karlsson on huolissaan Sipilän hallituksen aikeista alentaa vanhainkotien ja muun ympärivuorokautisen hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta, eli henkilöstön määrää. Vähimmäismitoitus on tarkoitus laskea 0,5:stä 0,4-0,5 hoitajaan vanhusta kohden. Maan hallitus on siis jälleen leikkaamassa vanhuksilta. – Liian vähällä hoitajamäärällä ei esimerkiksi voida järjestää tarpeeksi hoivaa ja huolenpitoa niihin palvelutarpeisiin nähden, joita iäkkäillä henkilöillä tehostetun palveluasumisen yksiköissä on, ulkoilusta puhumattakaan. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan yli 75-vuotiaiden kokonaismäärä kasvaa Porvoossa merkittävästi vuoteen 2040 asti. Erityisen voimakasta kasvu tulee olemaan kaikista vanhimpien ikäryhmien osalta. Esimerkiksi yli 90-vuotiaiden lukumäärä lähes nelinkertaistuu nykytilanteeseen verrattuna. Porvoossa hoitajamitoitus on tällä hetkellä 0,6 hoitajaa vanhusta kohden ja on selvää, että tulevaisuudessa hoivahenkilöstön tar…

Varför vill man inte hålla beslutanderätten i egna händer?

Utvecklingen av yrkesutbildningen har igen diskuterats under de senaste dagarna. Då man läser lokaltidningarna får man uppfattningen att en bred grupp av beslutsfattare i östra Nyland har hittat en kompromiss som gäller utvecklingen av andra stadiets utbildning i regionen. Även om faktum är att det handlar om ett bottenförslag som Borgås fullmäktigeordförande Mikaela Nylander, Borgås stadsdirektör Jukka-Pekka Ujula och Sibbos kommundirektör Mikael Grannas har förberett. Ägarkommunerna inom yrkesutbildningen på andra stadiet i östra Nyland bereder nu ett nytt förslag till fortsatta åtgärder. Detta förslag blir klart inom oktober. Därefter kommer de kommunala beslutsfattarna att ta ställning till frågan. Tremannagruppen föreslår att Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymäs och Point Colleges verksamheter slås ihop och blir ett koncernbolag under Borgå stad, det vill säga ett aktiebolag där stadens ägarandel är över 50 procent. Man vill alltså att beslutanderätten för detta bolag hålls tryggt i…