Anette Karlsson

Kaikilla asukkailla on oma käsityksensä siitä, millainen on unelmien kotikaupunki. On melkein mahdotonta päästä tilanteeseen, jossa kaikki ovat samaa mieltä - aina on parannettavaa. Sitä työtä virkamiehet ja poliittiset päättäjät tekevät vuodesta toiseen - tavoitteena, että seuraava vuosi olisi edellistä parempi. Porvoon valtuusto tulee hyväksymään kaupungin uuden strategian syyskuussa. Tänä kesänä olen pohtinut millainen on unelmien kotikaupunki, mitä palveluita siellä tulee olla ja mitä voimme tehdä, jotta yhä useampi kokisi Porvoon maailman parhaaksi paikaksi elää ja asua. Viihtyisyys, esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus nousi keskiöön. Kesän lopulla tapasin tuoreen äidin, joka kertoi minulle näkemyksiään asiasta. Hänen kokemuksensa Porvoosta oli hyvin erilainen kuin minun. En ollut aiemmin pohtinut asiaa, mutta keskustelumme jälkeen huomasin, että Porvoossa ei ole riittävästi paikkoja, jonne pienen vauvan kanssa on mukava mennä - syynä se, ettei kaupungista oikeastaan löydy

Barn har rätt till båda sina föräldrar, men den nuvarande lagstiftningen gör det svårare att förverkliga för barn vars föräldrar har skilt sig. Även om allt fler föräldrar vid skilsmässan väljer att barnet bor lika mycket hos båda föräldrarna, kan endast den ena föräldern få stöd av samhället. Till exempel kan barnbidraget inte delas och betalas till två olika konton och barnet beaktas bara i den ena förälderns bostadsbidrag, även om föräldrarna har gemensam vårdnad och ett avtal om växelvist boende. Barn behöver tillräckligt med utrymme, därför kan växelvist boende inte förverkligas i en liten etta. Alla föräldrar har inte ekonomiska möjligheter att genomföra växelvist boende, även om viljan skulle finnas. Faktum är att i dagens läge har höginkomsttagare bättre möjligheter att ordna vecka-vecka-boende. Så borde det inte vara. Alla familjer, oberoende av inkomster, borde ha möjlighet att dela jämnt på föräldraskapet genom växelvist boende. Enligt lagen kan barn bara ha en officiell ad

Hyviä uutisia Porvoosta – ikäihmisille on jatkossa tarjolla henkilökohtaista apua laskujen maksuun. Keskustelin kevään markkinoilla erään rouvan kanssa siitä, kuinka vaikeaa ikäihmisillä on saada laskuja maksettua nykyaikana. Pankkien palvelumaksut ovat korkeita ja pankit häviävät yksi kerrallaan pienemmiltä paikkakunnilta. Tilanne on huolestuttava ja siksi päätin selvittää miten Porvoo voisi tukea ikäihmisiä digimaailman haasteiden kanssa. Kuulin, että digikoulutusta on hyvin tarjolla Porvoossa, mutta henkilökohtaista avustusta esimerkiksi laskujen maksamiseen ei ollut. Keskustelin aiheesta kaupungin vapaaehtoistyön koordinaattorin Petra Bärlund-Hämäläisen kanssa ja ilokseni hän suhtautui ideaan positiivisesti. Ikäihmisten digiopastus jatkuu nyt syksyllä, ja lisäksi uutena palveluna mukaan on saatu henkilökohtaista palvelua pankkipalveluiden ja Omakanta-palvelun käyttöön (Omenamäessä tiistaisin klo 10 -12). Kyseiseen opastukseen pitää kuitenkin varata etukäteen aika puhelimitse, puh.

Oi sitä jännityksen ja riemun aikaa, kun koulut alkavat. Elämä palaa kesän jälkeen koulurakennuksiin ja uutta intoa virtaa käytävillä. Pienet ja vähän suuremmat lapset ovat palanneet katukuvaan, mikä puolestaan vaatii meiltä aikuisilta erityistä huomiota liikenteessä. Kesän aikana on valmistauduttu tulevaan, mutta joissakin perheissä tuleva on yhä epätietoisuuden peitossa. Vuosittain muutama tuhat peruskoulun päättävää nuorta ei saa haluamaansa jatko-opiskelupaikkaa. Nämä nuoret ovat saaneet kesän alussa kirjeen, jossa kerrotaan etteivät he pääse opiskelemaan - heidän taidot eivät riittäneet, he eivät kelvanneet. Se on kova paikka nuorelle ihmiselle, tiedän tämän lähipiirini kokemuksista. Opetushallinnon tilastojen mukaan kolme loviisalaista peruskoulun päättänyttä nuorta ei saanut jatko-opiskelupaikkaa. Jokainen koulupolulta tippunut nuori on liikaa. Tutkimusten mukaan paras keino varmistaa, että jokainen nuori jatkaa opintiellä on oppivelvollisuusiän pidentäminen 18-vuoteen. Monissa

Kesälomat lähenevät loppuaan ja alkaa olla aika asennoitua takaisin arkeen. Uudet koululaiset aloittavat pian koulutaipaleen ja monissa perheissä pohditaan millaisia muutoksia koulun aloittaminen tuo mukanaan. Ostetaan kouluvälineitä ja tutustutaan koulumatkaan. Eroperheissä joudutaan lisäksi pohtimaan, miten kouluarki saadaan käytännössä toimimaan. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin, mutta nykylainsäädäntö vaikeuttaa eroperheiden lasten kohdalla tämän oikeuden toteutumista. Vaikka yhä useammat vanhemmat päätyvät erotilanteessa siihen, että lapset asuvat yhtä paljon molempien vanhempien luona, on kuitenkin vain toisella vanhemmalla mahdollisuus saada yhteiskunnalta tukea. Se aiheuttaa usein jo valmiiksi tulehtuneisiin erotilanteisiin lisää riitoja. Lasten vuoroasumista selvittänyt työryhmä luovutti loppuraporttinsa ministereille toukokuussa. Raportista ilmenee, että keskeisimmät muutostarpeet liittyvät huoltajille meneviin etuuksiin. Vaikka hoitokulut ja vastuu lapsesta jakautuvat

Kesä on lämpimillään, mutta monessa porvoolaisessa perheessä ollaan huolissaan tulevasta syksystä. Syynä huoleen on koulukuljetuspäätökset. Perusopetuslain (26 a §) mukaan lasten on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetusta tarjotaan 20 tuntia viikossa 4 tuntia päivässä. Porvoon sivistyslautakunta päivitti esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksia koskevat periaatteet tammikuussa 2018. Muutokset olivat pääsääntöisesti hyviä. Muutosten tavoitteena oli helpottaa hankalaan tilanteeseen joutuneiden perheiden arkea, mutta nyt esiopetukseen liittyvien kuljetuspäätösten suhteen on ilmennyt uusia ongelmia. Monet vanhemmat ovat olleet minuun yhteydessä asian tiimoilta. Erityisen huolestuttavia tilanteita on syntynyt muun muassa perhepäivähoitajille, joiden pitäisi ottaa kaikki hoidossa olevat lapset mukaan esiopetuksessa olevan lapsen saattomatkalle. Voimassa olevien periaatt