Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2017.

Kodin väkivalta näkyväksi

Joka kolmas nainen on kokenut parisuhdeväkivaltaa joko nykyisen tai aikaisemman kumppaninsa taholta. Melkein kaikkien suomalaisten ystävä- tai perhepiirissä on perheväkivallan uhriksi joutunut henkilö. Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista pitää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa erittäin tai melko yleisenä. Ongelmasta tiedetään, mutta siitä vaietaan. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan voidaan parhaiten puuttua tekemällä se näkyväksi - puhumalla ja tiedottamalla tukipalveluista. Vastuu on meillä kaikilla - viranomaisilla, ystävillä, naapureilla ja sukulaisilla.

Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa yhteiskunnalle arviolta 2,4 miljardin euron kulut. Kyseisellä summalla voitaisiin palkata 48 000 sosiaalityöntekijää, sairaanhoitajaa tai perhetyöntekijää. Naisjärjestöt ovat vaatineet, että Suomi käyttäisi väkivallan kohteeksi joutuneiden naisten ja lasten suojeluun vähintään viisi prosenttia tuosta summasta, eli 120 miljoonaa euroa. Sillä rahalla Istanbulin sopimuksen (eli Euroopan neuvo…

Kuka kantaa vastuun?

Viimeisten vuosien aikana Itä-Uudellamaalla reilu 50 lasta on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Tämän luvun lisäksi on useita lapsia ja nuoria joiden kaltoinkohtelusta viranomaisilla ei ole lainkaan tietoa. Moni lapsi ja nuori kokee syyllisyyttä ja häpeää tapahtuneesta. Tämän johdosta he eivät kerro tapahtuneesta kenellekään. Suosittelen katsomaan elokuvan Trust (2010), joka oli todella koskettava ja silmiä avaava. Elokuva kertoo nuoren tytön elämästä ja siitä, miten pedofiili rakentaa häneen luottamussuhteen valheiden ja manipulaation avulla.

Uhrille jää aina seksuaalisesta hyväksikäytöstä elinikäiset arvet ja traumat. Alaikäinen lapsi tai nuori ei ole koskaan syypää tai vastuussa tapahtuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaikka usein alaikäinen joutuukin kantamaan syyn ja vastuun tapahtuneesta. Kuten nyt näyttää käyvän esimerkiksi Turun hovioikeudessa käsitellyssä tapauksessa, jossa hovioikeus päätti pitää ennallaan käräjätuomion jutussa, jossa 23-vuotias mies oli suku…

Nyt tarvitaan enemmän sydäntä

Porvoolainen 92-vuotias sokea sotaveteraani, joka asuu yksin kotona, oli anonut paikkaa Omenamäestä, mutta paikka evättiin häneltä. Eikö tässä voitaisi käyttää vähän sydäntä” totesi vanhusneuvoston puheenjohtaja Björn Sundqvist valtuuston kokouksessa. Liian monella ikäihmisellä ja heidän omaisella on samanlaisia kokemuksia. Myös kotihoidossa työskentelevien mielestä noin kolmannes asiakkaista ovat sellaisessa kunnossa, että heidän tulisi asua jossain muualla kuin kotona. Heistä suurella osalla on suuria muistivaikeuksia, liikuntarajoitteita ja mielenterveysongelmia.

Asiakkaiden sijoittuminen palveluasumiseen tapahtuu moniammatillisen SAP-työryhmän (selvitä-arvioi-palveluohjaa) toimesta. SAP kriteerit on vahvistettu vuonna 2013 sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Nykytilanteessa kriteerit ovat liian korkeat ja ne tulisi arvioida mahdollisimman pian uudestaan. Muun muassa asiakkaiden yksinäisyys, turvattomuus, mielenterveys, muistamattomuus ja kaatumisriskit pitäisi huomioida paremmin. K…

Rätt till skolskjuts från två hem

Varje år skiljer sig föräldrarna till cirka 30 000 barn och unga. Vi talar alltså om tusentals barn vilkas föräldrar bor på olika adresser. I många fall bor barnet hos endera sin mamma eller pappa, men en del bor hos båda föräldrarna, varannan vecka hos den ena och varannan hos den andra föräldern. Enligt FN:s barnkonvention har alla barn rätt till sina föräldrar, både till sin mamma och sin pappa. Barnet har denna rätt oberoende om föräldrarna bor på samma adress eller inte.

Tyvärr uppfylls barnets rätt till båda föräldrarna inte alltid. Orsakerna är många, men speciellt oroväckande är det då det är samhället och lagstiftningen som är hindret. Ett exempel är frågan om skolskjuts. Barn som bor i två hem får skjuts till skolan och tillbaka bara från det ena hemmet. Praxisen grundar sig på Högsta förvaltningsdomstolens beslut från år 2006, där man konstaterar att vårdnadshavarna ansvarar för skjutsen från alla andra adresser förutom den som är given i magistraten. Det har gått drygt tio …

Fullmäktigemotion: Skolskjuts från två hem till barn med funktionsnedsättningar

Barn som bor i två hem får skjuts till skolan och tillbaka bara från det ena hemmet. Praxisen grundar sig på Högsta förvaltningsdomstolens beslut från år 2006, där man konstaterar att vårdnadshavarna ansvarar om skjutsen från alla andra adresser förutom den som är given i magistraten. Det har gått drygt tio år sedan beslutet fattades och det är skäl att ifrågasätta beslutet. Speciellt då det handlar om barn med svåra funktionsnedsättningar. Stadens praxis försvårar en redan utmanande vardag för de här familjerna. I beslutsfattandet bör barnens bästa alltid tas i beaktan.

Drygt 100 elever har skolskjuts p.g.a. ansträngande och svår skolväg på basis av sakkunnigutlåtande. I Borgå finns drygt 30 svårt handikappade barn, av vilka tio barns vårdnadshavare bor på olika adresser. Dessa familjers situation skulle förbättras avsevärt ifall barnet skulle få skolskjuts från båda hemmen. Ett barn som behöver kontinuerligt övervakning och hjälp behöver skjuts till skolan, även om skolvägen skulle v…

Valtuustoaloite: Vammaisille lapsille koulukuljetus kahdesta kodista

Lapsen asuessa kahdessa kodissa saa hän kuljetuksen kouluun ja takaisin vain toisen huoltajan luota. Käytäntö tulee pitkälti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta vuodelta 2006, jossa todetaan “Oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta muusta kun väestörekisterin mukaisesta osoitteesta vastaavat huoltajat.” Kyseisestä päätöksestä on kulunut jo yli kymmenen vuotta, joten on syytä kyseenalaistaa KHO:n päätös ja katsoa asiaa uudelleen lapsen kannalta. Varsinkin vaikeasti vammaisen lapsen kohdalla kaupungin käytäntö kuormittaa perheen arkea entisestään. Päätöksiä tehtäessä tulisi aina huomioida lapsen etu.

Reilu 100 oppilasta saa asiantuntijalausunnon perusteella koulukyydin haasteellisen tai vaikean koulutien johdosta. Porvoossa on tällä hetkellä reilu 30 vaikeasti vammaista koululaista, joista kymmenen lapsen huoltajat asuvat eri osoitteissa. Koulukuljetuksen saaminen molemmista osoitteista auttaisi näiden perheiden tilannetta merkittävästi. Lapsi, joka tarvitsee jatkuvaa valvontaa j…

Valtuustopuhe 15.11.2017

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut
Yhä suurempi osa vanhemmista tekee vuorotyötä tai työskentelee epätyypillisinä aikoina. Vuonna 2015 vuorohoidossa oli 86 lasta, joista 37 asuivat joen länsipuolella. Heistä 24 siirtyy kouluun ennen vuodenvaihdetta. Uusista lapsista ei ole tietoa, sillä vuorohoitoon tullaan usein lyhyemmällä varoitusajalla kuin perinteiseen päivähoitoon.
Gammelbackassa sijaitsevan Kartanoniityn päiväkodin iltahoidossa olevista lapsista suurin osa asuu Gammelbackassa, Hamarissa, Haikkoossa ja Tolkkisissa – mutta siellä on myös lapsia itäiseltä ja pohjoiselta alueelta, kuten Veckjärveltä ja Kerkkoosta. Minusta on erittäin perusteltua selvittää vuorohoidon tarve ja järjestämismahdollisuus joen läntisellä puolella, esimerkiksi Näsissä. Kannatan siis Demareiden valtuustoryhmän, Marko Piiraisen tekemää esitystä asiasta.
Haluan vielä huomauttaa valtuustolle, että 16.11.2015 kaupunginhallitukselle esitellyssä Toukovuori-materiaalissa todetaan, että kun vuorohoito ke…

Isyys on tahtokysymys

Julkisuudessa on keskusteltu paljon kahdesta helsinkiläispäiväkodista, joissa isänpäivä oli muutettu läheisen päiväksi. Asiaa pohdittuani tulin samaan lopputulokseen kuin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, jonka mukaan isänpäivästä ei tule luopua. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tietävät kyllä miten toimia jos ryhmässä on lapsi, jolla ei syystä tai toisesta ole isää. Isänpäivä voi myös auttaa lasta käsittelemään surua, jolloin on tärkeää, että lapsen tunteita ei lakaista maton alle, vaan asia käsitellään lapsen kanssa.

Isänä oleminen on riippumaton biologisesta, sosiaalisesta tai juridisesta isyydestä. Se on tahtokysymys – haluanko ryhtyä isäksi? Minulle isä on se ihminen, joka tarkastaa kavereiden autonrenkaiden kunnon, ennen kuin päästää lähtemään. Hän neuvoo ja opastaa, vaikkakin joskus vähän liikaa. Hän on tukena ja turvana kun pelottaa. Minun kohdallani kyse ei ollut biologisesta isästä, kyse oli ihmisestä joka omasta tahdostaan valitsi isyyden. Isänpäivänä tulee muistaa ja k…

Puhe Uudenmaan Demareiden piirikokouksessa 11.11.2017

Hyvä puheenjohtaja, hyvät kokousedustajat ja muut Minulla on ilo tuoda Uudenmaan Demarinaisten tervehdys piirikokouksellenne. Viime viikonloppuna me kokoonnuimme Tuusulaan keskustelemaan palkkatasa-arvosta ja muuttuvasta työelämästä. Meillä on vielä paljon tehtävää tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamiseksi. Hyvät ystävät Lukiessani Sipilän hallituksen ohjelmaa muutama vuosi sitten minusta tuntui, kun olisi herännyt Nottinghamissa ilman Robin Hoodia - yhteiskuntaan, jossa heikoimmassa asemassa olevat ihmiset on laitettu maksumiehiksi. Valitettavasti minulla on yhä sama tunne. Pääministeri Sipilä osallistui jokin aika sitten Yle:n A-studioon, jossa myös hän myönsi, että nykyinen Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten johtaman hallituksen politiikka on lisännyt eriarvoisuutta. Tästä huolimatta yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville on jatkossakin luvassa kylmää kyytiä. Hallituksen budjettiesitys tulevalle vuodelle leikkaa 37 euroa vähävaraisilta ja suosii varakkaita 400 eurolla. Kuten Notti…

Ta timeout i vårdreformen

Vårdreformen ser ut att bli regeringsperiodens mest kaotiska projekt. Centern, Samlingspartiet och De Blåa har igen kommit fram till en kompromisslösning i reformen kring valfriheten som flera sakkunniga ställer sig kritiska till.

Troligtvis kommer den nya valfrihetsmodellen också att få problem gällande grundlagen. Enligt den skall det allmänna tillförsäkra var och en tillräckliga vårdtjänster samt främja befolkningens hälsa. Den valfrihetsmodell som nu sänds på remissrunda äventyrar åtminstone i teorin joursjukhusens verksamhet. Ifall en för stor del av specialistläkarna övergår till privata hälsoföretag, så finns det inte tillräckligt med läkare som sköter om den livsviktiga jouren. Det finns också en risk att den specialiserade sjukvården centraliseras enbart till stora städer. Därtill finns det fler andra hotbilder med den nu föreslagna modellen, även om regeringen försökte rätta till en del av de problem som grundlagsutskottet påpekade om i somras.

Alla är eniga om att en vårdrefo…