Siirry pääsisältöön

Kodin väkivalta näkyväksi

Joka kolmas nainen on kokenut parisuhdeväkivaltaa joko nykyisen tai aikaisemman kumppaninsa taholta. Melkein kaikkien suomalaisten ystävä- tai perhepiirissä on perheväkivallan uhriksi joutunut henkilö. Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista pitää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa erittäin tai melko yleisenä. Ongelmasta tiedetään, mutta siitä vaietaan. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan voidaan parhaiten puuttua tekemällä se näkyväksi - puhumalla ja tiedottamalla tukipalveluista. Vastuu on meillä kaikilla - viranomaisilla, ystävillä, naapureilla ja sukulaisilla.

Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa yhteiskunnalle arviolta 2,4 miljardin euron kulut. Kyseisellä summalla voitaisiin palkata 48 000 sosiaalityöntekijää, sairaanhoitajaa tai perhetyöntekijää. Naisjärjestöt ovat vaatineet, että Suomi käyttäisi väkivallan kohteeksi joutuneiden naisten ja lasten suojeluun vähintään viisi prosenttia tuosta summasta, eli 120 miljoonaa euroa. Sillä rahalla Istanbulin sopimuksen (eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemisestä ja poistamisesta) tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Vuonna 2012 tehdyssä selvityksessä, jossa vertailtiin, kuinka paljon eräät Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ovat käyttäneet rahaa lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn Suomi sijoittui toiseksi viimeiselle sijalle. Suomi käytti rahaa 0,01 euroa vuodessa asukasta kohti, kun esimerkiksi Ruotsi käytti 32,26 euroa asukasta kohti.

Porvoon laajan hyvinvointikertomuksen 2017-2020 mukaan lastensuojelussa ovat lisääntyneet perheväkivaltaan ja huoltoriitoihin liittyvät vaativat tapaukset. Taustalla ovat usein taloudelliset tai asumiseen liittyvät ongelmat ja lisäksi vaikeita päihde- ja mielenterveysongelmia. Porvoossa on toiminut turvakoti lähes 30 vuotta. Turvakodissa on vuosittain noin 70-100 naista, 80-100 lasta ja 5-10 miestä. Turvakoti on aina auki ja palvelu on maksutonta. Turvakotiin voi myös soittaa ja keskustella omasta tilanteesta. Turvakodin puhelinnumero on 0400 664 932

Tänään 25.11. on kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.
Anette Karlsson

Kolumni on julkaistu 25.11.2017 Uusimaassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...