Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2016.

Työ jatkuu itäisen rantaradan puolesta

Pariisin ilmastosopimus astui voimaan marraskuun alussa ja hallituksen kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 käsitellään eduskunnassa marraskuun lopussa. Liikennesektori vastaa noin 40 prosentista päästöistä ja on sen perusteella keskeisessä roolissa vähennystavoitteen saavuttamisen kannalta. Päästövähennystoimet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: liikennejärjestelmätason muutokset, ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen sekä uusiutuvien polttoaineiden lisääntynyt käyttö. Joukkoliikennepalvelut, erityisesti ympäristöystävälliset ratkaisut, kuten raideliikenne ovat toimiva keino ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sekä tärkeä osa hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluja. Vuonna 1993 perustettu rantaratatoimikunta on johdonmukaisesti toiminut itäisen rantaradan toteutumisen puolesta. Toimikunnan pyynnöstä ministeri Berner selvitti, että itäisen rantaradan (lentoasema-Porvoo-Loviisa-Kotka-Hamina-Vaalimaa-radan) karkea kustannusarvio olisi 1,8-2,1 miljardia euroa. K

Suomesta tulossa terveysjättien paratiisi

Monet  Sipilän  hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen keskeiset elementit, kuten yhtiöittämispakko, uudistuksen aikataulu ja omaisuuden siirto-malli saivat lausuntokierroksella täystyrmäyksen. Valinnanvapauden linjauksista ei ole vielä tietoa, mutta yksityiset terveysjätit ovat haistaneet rahastusmahdollisuuden. Suomen Terveystalon ja Diacorin yhdistyminen on vain alkua. Pienet sote-alan yritykset ovat vaaravyöhykkeellä ja tie on auki isoille kansainvälisille yrityksille. Kun terveysjätit ottavat markkinat haltuunsa, johtaa se pitkässä juoksussa hintojen nousuun. Tämä on jo nähty monella muulla alalla. Suomalaiset ottavat usein mallia Ruotsista, mutta nyt suljetaan silmät niiltä epäkohdilta, joita naapurissa on sote-palveluiden yksityistämisen jälkeen havaittu. Uuden tutkimuksen mukaan peräti kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta ilmoittaa haluavansa muuttaa yksityisten yritysten voitontekomahdollisuuksia sote-palveluissa. Myös joka kolmas ruotsalainen yritysjohtaja ilmoittaa

Suunnanmuutoksen aika on tullut

Suomi on viimeisen vuoden aikana muuttunut huvipuistoksi. Yhtenä hetkenä olet “kauhujen talossa” ja seuraavana Vekkulassa. Suuria uudistuksia valmistellaan kulissien takana ja vauhti on kovempaa kuin vuoristoradassa. Yhteiskuntamme tulee olemaan hyvin erilainen tämän hallituskauden lopussa. Tarpeellisesta sosiaali- ja terveysuudistuksesta on tullut historiamme suurin yksityistämisprojekti. Sipilän hallituksen sote-malli tulee lisäämään kustannuksia ja heikentämään palveluita. Lisäksi kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa päätöksiin olisivat olemattomat. Maassamme vallitsee yksityistämisvimma ja demokratiavaje. Nyt tarvitaan suunnanmuutos. Me voimme yhdessä saada hallituksen muuttamaan suuntaa. Siitähän nykyhallitus alkaakin olla tunnettu. Ensin esitetään toinen toistaan hullumpia suunnitelmia, ideat saavat kansalaisilta ja oppositiolta täystyrmäyksen, jonka jälkeen niitä vedetään yksi kerrallaan takaisin. Viimeisimpinä esimerkkeinä päivähoitomaksujen korotukset, yli 75-vuotiaiden

Peipon koulu on tärkeä

Lokakuussa julkaistussa sivistysverkkoselvityksessä luki, että Gammelbackassa sijaitseva Peipon koulu on elinkaarensa lopussa. Selvityksessä ehdotettiin, että koulu joko saisi uudet tilat 2024 tai se lakkautettaisiin. Nyt marraskuun alussa toimitilajohtaja Börje Boströmin selvityksen mukaan Peipon koulu tarvitsee uusia tiloja vasta 20-30 vuoden kuluttua. Koulu on teknisesti hyvässä kunnossa. Lisäksi ei ole tiedossa, että koululla olisi sisäilmaongelmia. Koulu on peruskorjattu vuonna 2004, eli reilu kymmenen vuotta sitten. Peipon koulussa on noin 260 oppilasta, joista vain 16 tarvitsee koulukuljetusta. Koulu sijaitsee erinomaisella paikalla Gammelbackan sydämessä. Vieressä on kirjasto ja pihalla uudet kiipeily- ja leikkitelineet. Lisäksi Kansallinen kaupunkipuisto on kivenheiton päässä. Oppilailla on näin myös erinomaiset mahdollisuudet tutustua suomalaiseen luontoon. Gammelbacka on elinvoimainen ja kasvava alue, jonne muuttaa nuoria pareja ja lapsiperheitä. Alueelle rakennetaan pä