Valtuustoaloite: Vammaisille lapsille koulukuljetus kahdesta kodista

Lapsen asuessa kahdessa kodissa saa hän kuljetuksen kouluun ja takaisin vain toisen huoltajan luota. Käytäntö tulee pitkälti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta vuodelta 2006, jossa todetaan “Oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta muusta kun väestörekisterin mukaisesta osoitteesta vastaavat huoltajat.” Kyseisestä päätöksestä on kulunut jo yli kymmenen vuotta, joten on syytä kyseenalaistaa KHO:n päätös ja katsoa asiaa uudelleen lapsen kannalta. Varsinkin vaikeasti vammaisen lapsen kohdalla kaupungin käytäntö kuormittaa perheen arkea entisestään. Päätöksiä tehtäessä tulisi aina huomioida lapsen etu.

Reilu 100 oppilasta saa asiantuntijalausunnon perusteella koulukyydin haasteellisen tai vaikean koulutien johdosta. Porvoossa on tällä hetkellä reilu 30 vaikeasti vammaista koululaista, joista kymmenen lapsen huoltajat asuvat eri osoitteissa. Koulukuljetuksen saaminen molemmista osoitteista auttaisi näiden perheiden tilannetta merkittävästi. Lapsi, joka tarvitsee jatkuvaa valvontaa ja tukea, eikä pysty kulkemaan koulumatkoja omatoimisesti, edes matkan ollessa lyhyt, tarvitsee koulukyydin riippumatta siitä, kumman huoltajan luona hän milloinkin asuu. Koulukuljetuksen mahdollistaminen molemmista kodeista tukee lapsen oikeutta molempiin vanhempiin, vaikka he eivät elä samassa osoitteessa.

Esitämme, että vammansa vuoksi kuljetusta tarvitseville lapsille järjestetään koulukuljetus molemmista kodeista, mikäli lapsi asuu kahdessa eri osoitteessa.

Anette Karlsson

Tuula Virkki
Riitta Ahola
Marko Piirainen
Matti Valasti
Tom Ingelin
Marianne Korpi
Pasi Siltakorpi
Jaakko Westerlund
Markus Hammarström
Tapani Eskola
Hanna Lönnfors
Outi Lankia
Anne Korhone
Jamil Jamal
Laura Karén
Pete Lattu
Jari Oksanen
Mika Varpio
Joonas Dachinger
Jussi Impiö
Mirja Suhonen
Jaakko Jalonen
Elin Blomqvist-Valtonen
Nea Hjelt
Juha Kittilä
Kristel Pynnönen
Anders Rosengren
Bodil Lund
Torolf Bergström

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...

Lue lisää »