Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2014.

Ensiapukoulutusta peruskouluun

Yhdenvertainen ja yhtenäinen peruskoulu on suomalaisen yhteiskunnan menestyksen ja tasa-arvon edellytys. Koulujärjestelmämme on ollut kansallinen ja kansainvälinen menestystarina. Peruskoulu luo pohjan suomalaisen yhteiskunnan koulutustason nousulle ja siitä seuranneelle hyvinvoinnin kasvulle. Peruskoulun tarkoituksena on taata kaikille lapsille ja nuorille tarvittavat perustiedot ja -taidot. Koulun tulee tarjota tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisäksi eettisiä ja yhteiskunnallisia valmiuksia. Oppilaita on kannustettava oma-aloitteisuuteen ja kriittisyyteen. Tavoitteena tulee olla täysivaltaisten, yhteiskunnalliseen keskusteluun halukkaiden ja kyvykkäiden kansalaisten kasvattaminen. Tämä vaatii syvempää ymmärrystä niin suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja yksilön vaikuttamismahdollisuuksista kuin globaalin maailman tiedostamisestakin. Peruskoulussa on panostettava näiden kykyjen opettamiseen entistä enemmän. Koulutuspolitiikalla on mahdollista vaikuttaa lasten ja nuorten keh…

Miesten asevelvollisus ei ole nykypäivää

Suomessa kaikilla miehillä on asevelvollisuus. Naisilla ei samanlaista velvoitetta ole. Järjestelmä on epäoikeudenmukainen ja se ei edistä tasa-arvoa. Sodan tai kriisitilanteen aikana tarvitaan sekä miehiä että naisia. Ei ole tarkoituksenmukaista kouluttaa pelkästään yksi sukupuoli puolustamaan maatamme. Siksi Suomen tuleekin siirtyä yhtenäiseen sukupuolineutraaliin kansalaispalvelusjärjestelmään. Kansallisena puolustusratkaisuna yleinen asevelvollisuus on ammattiarmeijaa kestävämpi vaihtoehto, sillä se tukee demokraattista osallistumista turvallisuuspolitiikkaan ja korostaa puolustusvoimien kansallista luonnetta. Rangaistusluonteinen siviilipalvelus sen rinnalla tulee kuitenkin lakkauttaa. Tulevaisuudessa kaikki nuoret, sukupuolesta riippumatta, tulee kutsua kutsuntoihin, jossa nuorten terveydentila tarkastetaan. Jokaisen nuoren tulee osallistua vähintään puolen vuoden pituiseen kansalaispalvelukseen. Kansalaispalvelus sisältää neljä osiota; asellinen, siviili, kriisinhallinta ja kehit…

Paluu luokkayhteiskuntaan?

Suomalaista peruskoulua ihaillaan ja jopa kadehditaan maailmalla. Peruskoulu perustettiin takaamaan tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet kaikille, sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Jokainen saa yhtäläisen yleissivistyksen, yhdenvertaiset eväät tulevaisuuden rakentamiseksi. On surullista huomata, että Perussuomalaiset ja Kokoomusnuoret pyrkivät murentamaan järjestelmää, ja sen myötä palauttamaan luokkayhteiskunnan. Eduskunnan sivistysvaliokunta käsittelee marraskuussa kansalaisaloitteen ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla koulutusasteella. Aloitteessa korostetaan kielten, erityisesti maailman valtakielten, opiskelun tärkeyttä. Aloitteen tekijät painottavat yksilöiden oppimiskyvyn rajallisuutta, ja sillä he perustelevat, että ruotsin kielen opiskelun pakollisuus johtaa ohueeseen vieraiden kielten taitoon. Ruotsin kielen opiskelu on ollut tulilinjalla jo pitkään, ikään kuin jokainen pitämättä jäänyt ruotsin tunti poikisi sujuvaa puhetta jollain maailmank…

Suomesta paras paikka myös isille!

Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry vaatii vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista. Käyttöön on otettava niin kutsuttu 6+6+6 -malli, jossa vapaa jaetaan kolmeen kuuden kuukauden osioon. Näistä yksi on varattu molemmille vanhemmille sekä kolmas kuuden kuukauden osio jaettavaksi perheen haluamalla tavalla. “Nykyisin pääosan vanhempainvapaista käyttävät edelleen naiset. Tähän on saatava muutos. Vanhempienvapaan nykyistä tasapuolisempi jakaminen parantaisi sukupuolten välistä tasa-arvoa ja perheiden hyvinvointia”, painottaa puheenjohtaja Anette Karlsson. Sosiaali- ja terveysministeriölle raporttinsa luovuttanut työryhmä (22.10.) katsoo, että tasa-arvopolitiikassa olisi tähdättävä nykyistä selkeämmin muun muassa isyyden tukemiseen. Isyyttä voidaan tukea kehittämällä vanhempainvapaajärjestelmää suuntaan, jossa molempia vanhempia kannustetaan olemaan kotona lapsen kanssa. “On hienoa, että Suomi on maailman paras paikka äideille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää isyyteen ja siihen, e…

Tillbaka till klassamhället?

Den finska grundskolan beundras i hela världen. Grundskolan infördes för att alla skulle få jämlik undervisning, oberoende av sosioekonomisk bakgrund. Alla fick och får fortfarande samma allmänbildning, jämlika redskap till att bygga upp en god framtid. Det är oroväckande att Sannfinländarna och Samlingspartiets Ungdomsförbund vill bryta ner systemet och återvända till klassamhället. Under november behandlar riksdagens utbildningsutskott medborgarinitiativet för att göra svenskan frivillig i finska skolor. Initiativet betonar vikten av att lära sig nya språk, i synnerhet världsspråk. Samtidigt står det i initiativet att den obligatoriska svenskan och individens begränsade inlärningskapacitet leder till svaga kunskap i främmande språk samt försämrar individens rätt att välja vilka språk hen läser. Undervisningen i den obligatoriska svenskan har varit i skottlinjen i en längre tid. Motståndarna tror att frivilliggörandet av svenskan automatiskt skulle skapa flytande språkkunskap i ett ann…

Tervehdyspuheenvuoroni Demarinaisten liittokokouksessa 1.-2.11.

Hyvät toverittaret, bästa vänner, dear guest Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry tervehtii Sosialidemokraattisten Naisten liittokokousta. Minä olen Anette Karlsson ja toimin SONKin puheenjohtajana vuoden loppuun saakka. Demariopiskelijat ja Demarinaiset ovat viimeisten vuosien aikana tehneet hyvää yhteistyötä. Meillä on useita yhteisiä tavoitteita, kuten tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttaminen. SONK on ottanut kantaa mm. palkkatasa-arvoon, ihmiskauppaan, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä vanhempainvapaajärjestelmään. Käsitykset eri sukupuolirooleista eli sukupuolille ominaisesta tai soveliaaksi koetusta käytöksestä muodostuvat jo varhaislapsuudessa. Opetushallituksen Koulutuksen seurantaraportissa 2013 ilmenee, että sukupuolen mukainen eriytyminen alkaa jo kolmannella luokalla. Eriytyminen näkyy erityisesti matematiikkaan ja äidinkieleen suhtautumisessa. Pojat kokevat olevansa pätevämpiä matemaattisissa tehtävissä kun taas tytöt kokevat olevansa lahjakkaampia äidinkielellise…