Anette Karlsson

Suomeen on rantautunut uusi ilmiö: puhumattomat kolmevuotiaat. Ammattilaisten mukaan vanhemmat puhuvat lapsilleen vähemmän kuin ennen, mikä on tuonut aikaisempaa enemmän pieniä puhumattomia lapsia puheterapiaan. Vanhempien ajasta ja huomiosta haukkaa yhä suuremman palan esimerkiksi sosiaalinen media. Kieli opitaan kuulemalla ja puhe matkimalla. Lapsi tarvitsee siihen aikuisen tai jonkun mallin, muuten puhetta ja kieltä ei voi oppia. Vuonna 2018 toteutetussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että 84,1 prosenttia vanhemmista luki 2-3-vuotiaalle päivä- tai iltasadun ja 44,2 prosenttia teki näin joka päivä. Äideistä joka päivä ääneen luki kolmannes ja isistä neljännes. Etenkin lapselle ääneen lukemisella on todettu olevan paljon positiivisia vaikutuksia. Vaikutukset ovat todella laaja-alaisia sekä puhtaasti lukemaan oppimisen että vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kannalta. Se ei koske vain lasta, vaan myös perhettä ja läheisiä. Mielenkiintoinen ajatus lapsen kielellisten oikeuksien toteutu

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on aloittanut toimintansa. Olen päässyt seuraamaan alueuudistusta kahdessa roolissa: sosiaalityöntekijänä ja päättäjänä. Paljon työtä on vielä tehtävänä, jotta muutos tuo mukanaan kaikki toivotut mahdollisuudet. Olen kuitenkin innoissani. Mahdollisuuksia on monia. Yhteistyöllä voimme saavuttaa parempia palveluita lähellä ihmistä. Hyödyntämällä olemassa olevaa osaamista ja palveluverkostoa voidaan tuoda palveluita lähelle ihmisiä. Esimerkiksi apteekit voisivat olla vahvemmin mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudessa. Joulukuussa juttelin erään apteekkarin kanssa ja kerroin, että alueemme laaja apteekkiverkko voisi antaa meille uusia mahdollisuuksia. Apteekkari oli samaa mieltä. Apteekkien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä voidaan tiivistää muun muassa siten, että tulevaisuudessa yhä useammasta apteekista olisi saatavilla ajanvarauksen kautta matalan kynnyksen terveyspalveluita, kuten esimerkiksi verensokerin tai verenpaineenmittauksia