Anette Karlsson

Muutama päivä sitten sain yllättävän yhteydenoton. Opettaja vuosien takaa kyseli kuulumisiani. Muistot nuoruudesta tulvivat mieleen. Lapsuuttani varjostivat päihdeongelmat ja taloudelliset vaikeudet. Ylä-asteella koulumotivaationi oli lähes nolla ja selviydyin nipin napin eteenpäin amikseen. Lukio ei olisi ollut minulle vaihtoehto. Itseasiassa kymppiluokka, jonne suurin osa ystävistäni meni, oli se paikka minne uskoin päätyväni. Useamman mutkan ja muuton kautta valmistuin ammattiin. Kylläkin väärään ammattiin, mutta silloin en sitä tiennyt. Kirjoitin ylioppilaaksi ja lakkiaisia vietettiin pari vuotta amiksesta valmistautumisen jälkeen. Lakkiaiset olivat jotenkin juhlallisempi tilaisuus. Ammatillisen tutkinnon arvostus oli silloin vielä olematonta. Askelia on otettu parempaan suuntaan, mutta vieläkin amiksia pidetään toisarvoisina. Luin eräältä keskustelupalstalta, että perheen kaksi lasta oli valmistunut samana keväänä - toinen ylioppilaaksi, toinen ammattiin. Yhteisjuhlat järjestettii

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat Erityisesti tänä keväänä on tärkeää puhua porvoolaisten hyvinvoinnista. Sosiaalinen eristäytyminen, pelko ja huoli sekä nopeat muutokset ovat vaikuttaneet meihin jokaiseen. Monet lapset ja nuoret ovat voineet viime aikoina huonosti. Valitettavasti tulevaisuuden toivojemme hyvinvoinnissa on ollut huolestuttavia piirteitä jo ennen koronakevättä. Sen voimme nähdä nyt käsiteltävänä olevasta hyvinvointikertomuksesta. Yhä useampi porvoolainen lapsi ja nuori jättää aamupalan syömättä kouluviikon aikana. Kasvua on ollut sekä alakoululaisten että yläkoululaisten keskuudessa. Vuoden 2019 kouluterveyskysely osoittaa myös, että porvoolaisten yläkoululaisten kirjoitus- ja lukutaidot ovat heikentyneet vuodesta 2017. Alakoululaisista heikennystä on ollut erityisen paljon poikien keskuudessa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan koululaisten ruokailutottumuksilla on yhteys koulumenestykseen. Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvät ongelmat

Finlands svenska socialdemokrater FSD:n valtuusto valitsi lauantaina 16.5. edustajansa SDP:n elokuussa järjestettävään puoluekokoukseen. Itä-Uudeltamaalta puoluekokousedustajaksi valittiin porvoolainen Anette Karlsson , sipoolainen Kjell Grönqvist ja loviisalainen Henrik Löflund . Varaedustajiksi alueelta valittiin porvoolainen Mikael Hiltunen ja loviisalainen Torbjörn Bergström . - Puoluekokouksessa päätetään tulevaisuuden tavoitteista, joita viedään eteenpäin eduskunnassa ja maan hallituksessa. Sosialidemokraattien kädenjälki näkyy Marinin hallituksen ohjelmassa ja uskomme, että investoimalla tulevaisuuteen - lapsiin ja nuoriin - voidaan rakentaa parempaa Suomea ja maailmaa kaikille. Puoluekokouksessa päätetään mitkä ovat ne keinot, joilla tämä tulevaisuus rakennetaan. On suuri kunnia edustaa alueemme ruotsinkielisiä sosialidemokraatteja puolueen tärkeimmässä kokouksessa, valitut edustajat kiittelevät. SDP:n puoluekokous alkaa lauantaina 22.8. ja päättyy maanantaina 24.8. Kokouspai

Finlands svenska socialdemokrater FSD:s fullmäktige har valt sina partikongressdelegater på sitt möte lördagen den 16 maj. Borgåbon Anette Karlsson , sibbobon Kjell Grönqvist och lovisabon Henrik Löflund representerar östra Nylands svenskspråkiga socialdemokrater på partikongressen. Som suppleanter valdes borgåbon Mikael Hiltunen och lovisabon Torbjörn Bergström . - De stora linjedragningarna, som partiet driver i riksdagen och i regeringen beslutas om på partikongressen. Socialdemokraternas handavtryck syns i regeringen Marins program och vi tror att med framtidsinvesteringar på barn och unga kan vi bygga ett bättre Finland och en bättre värld för alla. På partikongressen fattar vi beslut om med vilka verktyg denna framtid byggs. Det är en stor ära att få representera svenskspråkiga socialdemokrater från vår region på partiets viktigaste möte, tackar de valda kongressdelegaterna. SDP:s partikongress börjar lördagen den 22 augusti och avslutas måndagen den 24 augusti. Mötet ordnas i

Många familjer och lärare har haft det tungt denna vår. Barnens och de ungas framtid orsakar en gemensam oro. Pisa-resultaten som publicerades förra hösten visar att betydelsen av familjens socioekonomiska ställning för inlärningsresultaten har ökat märkbart och skillnaderna mellan flickor och pojkar är störst hos oss bland OECD-länderna. Ungefär samtidigt publicerades enkäten Hälsa i skolan 2019 som pekade på samma dystra resultat. Allt fler unga flickor lider av psykisk ohälsa och var åttonde pojke kan inte läsa på en tillräcklig nivå för att klara av andra stadiets studier. Grundskolan misslyckas i allt större utsträckning att minska de socioekonomiska skillnaderna mellan barnen.  Jag, mitt tio år yngre släktingsbarn och min nyfödda son - vi är alla lågkonjunkturens barn. Nedskärningarna som gjordes i min barndom på 1990-talet har inneburit dyra och långvariga konsekvenser. Allt för många barn födda på 1980-talet har färgats av sina föräldrars problem. På grund av den ekonomiska k

Monet perheet ovat olleet kovilla tänä keväänä. Samoin opettajat. Huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta on yhteinen. Viime syksynä julkaistiin Pisa-tulokset jotka osoittivat, että perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on lisääntynyt merkittävästi ja erot tyttöjen ja poikien välisessä osaamisessa on OECD-maiden suurin. Samoihin aikoihin julkaistu kouluterveyskysely kertoi samaa karua tarinaa. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sillä tasolla, mitä vaaditaan selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Peruskoulu ei enää kykene tasaamaan perhetaustasta johtuvia eroja. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Minä, minua kymmenen vuotta nuorempi sukulaislapsi ja nyt myös oma vauvani - me kaikki olemme laman lapsia. Minun lapsuudessani 1990-luvulla tehdyillä leikkauksilla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Liian moni 1980-luvulla syntynyt on jäänyt vanhempiensa ongelmien vangiks

Bra mamma, dålig mamma, hemmamamma, karriärmamma, storfamiljsmamma, deprimerad mamma, ung mamma, gammal mamma, ensam mamma, adoptivmamma och bonusmamma – det finns många slags mammor. För barnet är vi dock alla bara mammor. Bandet mellan mamman och barnet är det vackraste som finns i världen, men varför finns det så många mammor, också jag, som ofta har känslor av skam eller misslyckande? Under de senaste tre månaderna som mamma har jag sett hur hjälpsamma mammorna är. Men den brutala sidan av mammornas värld har också blivit bekant. Det finns mycket mammor inte pratar om, speciellt med andra mammor. Det är förståeligt att vissa saker, såsom tröttheten, känslostormarna eller problemen i parförhållandet är saker man inte vill prata om, även om de är en naturlig del av livet i en ny familj och de inte är något att skämmas över. Det var överraskande för mig som en nybliven mamma, att mammor också kan undvika att tala om vanliga saker, såsom barnets sömnrutiner, ätande och utveckling. Jag

Hyvä äiti, huono äiti, kotiäiti, uraäiti, suurperheen äiti, masentunut äiti, nuori äiti, vanha äiti, yh-äiti, adoptioäiti ja äitipuoli – meitä äitejä on moneksi. Lapselle kaikki ovat pelkkiä äitejä. Side äidin ja lapsen välillä on kaunein asia mitä maailmassa on. Mutta miksi niin monet äidit, myös minä, tunnemme niin usein häpeää ja epäonnistumista? Vajaan kolmen kuukauden äitiyden aikana olen nähnyt kuinka auttavaisia äidit ovat. Äitimaailmaan raadollisuus on myös tullut tutuksi. On paljon asioita, joista äidit eivät puhu, varsinkaan toisille äideille. Ymmärrettävästi monelle on vaikeaa puhua väsymyksestä, kiukkukohtauksista tai parisuhteeseen liittyvistä ongelmista, vaikka ne ovat luonnollisia asioita tuoreessa perheessä, eikä niitä tarvitse hävetä. Uutena äitinä minulle oli yllätys, että tavallisista asioista, kuten vauvan syömisestä, nukkumisesta tai kehityksestä, pelätään puhua. Tunnen äitejä joiden lapsi on nukkunut omassa huoneessa viiden viikon ikäisestä saakka. Isiä, jotka ova

Terveiset, tällä kertaa kaupunginhallituksen jäseneltä. Seuraava kokous on vasta ensi viikolla. Maanantaina meillä oli valtuustoinfo, jossa esiteltiin virkamiesten valmistelema luonnos säästöohjelmaksi. Vappuaattona kaupunginhallitus sai luonnoksen jo tiedoksi. Kyseinen ohjelmaluonnos julkaistiin eilen ja nyt alkaa poliittinen valmistelu, ensin lautakunnissa sitten kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Porvoolaisille on myös annettu mahdollisuus kommentoida ohjelmaa. Voit kommentoida sitä täältä: https://www.porvoo.fi/kerro-mielipiteesi-kestavan-talouden-ohjelmasta . Tämä on hyvä asia, sillä Koronakevään jälkeen talouden tasapainottaminen ja yhteiskunnan (myös Porvoon) uudelleen rakentaminen on yhteinen tehtävämme. Porvoon tilinpäätös 2019 julkaistiin jokin aika sitten, ja silloin kirjoitin teille terveiset, jotka löytyvät täältä: http://www.anettekarlsson.fi/2020/03/terveiset-kaupunginhallituksen.html Tilinpäätöksestä ilmenee, että Porvoon teki pari miljoonaa ylijäämää viime vuonna

Då vi i år firar första maj gör vi det på distans och i undantagsförhållanden. Regeringen har varit handlingskraftig, men det råder osäkerhet om vad som komma skall. Vi vet så lite med säkerhet om viruset och pandemins förlopp. I nuläget kan vi bara ana hur lång och kostsam coronapandemin kommer att bli, så väl mätt i liv och välmående, som i ekonomiska termer. Även om vem som helst kan bli sjuk i coronaviruset, så brukar epidemier och andra katastrofer oproportionerligt drabba de mest utsatta människorna och länderna. Därför är det avgörande vilka värderingar och visioner som styr de politiska valen under och efter den akuta krisen. Det socialdemokratiska partiets framtidslinje och Marins regeringsprogram bygger på visionen om ett socialt, ekologiskt och ekonomiskt hållbart samhälle, ett inkluderande och kunnigt Finland. Den visionen ska vi hålla fast vid. Den sociala hållbarheten handlar om att minska fattigdomen och öka jämlikheten. Det innebär i praktiken att värna om vårt välfärds