Anette Karlsson

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat Kiitos virkamiehille kiinnostavasta kaavoituskatsauksesta. On hienoa, että päättäjät ja kuntalaiset voivat seurata kotikaupungin kehitystä näin selkeällä tavalla. Kyse on konkreettisesti kuntalaisten arkea koskevista asioista, sillä kaavoilla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Kaavoituskatsauksessa lukee esimerkiksi, että Länsirannan keskivaiheille tavoitellaan kymmenryhmäisen eli 240 hoitopaikan päiväkotia. Kaava on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2018. Kyseessä on marraskuun valtuustossa keskustelua herättänyt päiväkoti Metsätähti - Skogsstjärnan. Silloin Demariryhmä esitti, että päiväkotia ei tule toteuttaa yksityisenä päiväkotina ja että sivistyslautakunta tekisi päätöksen päiväkodin koosta. Hävisimme äänestyksen, mikä tarkoitti sitä, että kirjaus kymmenestä ryhmästä säilyi ja että virkamiehet selvittävät voiko päiväkoti toimia yksityisenä palvelusetelipäiväkotina ja voitaisiinko investointi tehdä ulkopuolisella r

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat  Seurasin jo viime valtuustokaudella käytyä keskustelua Tolkis skolanista. Tämä prosessi on hämmästyttänyt, harmittanut ja suututtanut minua suuresti. Aivan käsittämätöntä soutamista ja huopaamista – ja sama homma näyttää vain jatkuvan. Hyvät ystävät, Tolkis skolanin lapset ovat olleet väistötiloissa vuoden 2013 syksystä saakka. Yksi vuosi väestötiloissa maksaa noin 200 000 euroa, eli tähän mennessä lähes miljoona. Tämä soutaminen ja huopaaminen on tullut kaupungille taloudellisesti kalliiksi, perheiden ja lasten kokemasta stressistä puhumattakaan. On ihan käsittämätöntä, että yhden vuosiluokan koko alakouluaika on kulunut väistötiloissa. Haluammeko todella, että useampi lapsi, joutuu kokemaan saman? Tarvitsemme määrätietoisempaa koulutuspolitiikkaa, tarvitsemme tarkempia kustannuslaskelmia ja kouluhankkeisiin liittyviä prosesseja on parannettava. På östnyländska kan man konstatera att dethär veivande måste ta slut! Koulutus

Onko realistista odottaa, että 16-vuotias osaa valita ammatin, jossa hän viihtyy eläkeikään saakka? Minä en siihen kyennyt, eivätkä varmasti kaikki nykynuoretkaan siihen kykene. Onneksi se ei ole nykypäivänä iso ongelma, sillä on arvioitu, että nykynuori tekee työuransa useammassa ammatissa. Sen sijaan pelkän peruskoulun varaan jääminen voi muodostua ongelmaksi, koska useiden tutkimusten mukaan matala koulutustaso lisää köyhyyden ja työttömyyden riskiä. Maaliskuussa julkaistavan nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan rahanpuute on nuorille merkittävä kouluttautumisen este. Oppikirjat, välineet ja tarvikkeet ovat kaikki asioita, jotka opiskelijan tai tämän perheen on pystyttävä itse kustantamaan. Lukiotutkinnon suorittamisen kokonaiskustannukset voivat olla opiskelijalle jopa 2 600 euroa, joidenkin ammatillisten tutkintojen kustannukset ovat vielä korkeampia. Kaikilla perheillä ja nuorilla ei ole tähän varaa, mikä näkyy lisääntyneinä opintojen keskeytyksinä ja suurin hätä onkin kaikke

Sain viime vuonna mahdollisuuden tutustua reippaaseen 15-vuotiaaseen nuoreen TET-harjoittelun ansiosta. Keskustelimme viikon aikana tulevaisuuden suunnitelmista ja hänen jatko-opintotoiveistaan. Hänen pohdintansa nostivat pintaan muistot omasta nuoruudestani. Vaihtoehtoja oli paljon, mutta tietoa eri ammattien todellisuudesta oli vähän. Onko realistista odottaa, että 16-vuotias osaa valita ammatin, jossa hän viihtyy eläkeikään saakka? Minä en siihen kyennyt, eivätkä varmasti kaikki nykynuoretkaan siihen kykene. Onneksi se ei ole nykypäivänä iso ongelma, sillä on arvioitu, että nykynuori tekee työuransa useammassa ammatissa. Sen sijaan pelkän peruskoulun varaan jääminen voi muodostua ongelmaksi, koska useiden tutkimusten mukaan matala koulutustaso lisää köyhyyden ja työttömyyden riskiä. Jo nyt viidesosa alle 25-vuotiaista miehistä ja yli 15 prosenttia nuorista naisista on työn tai koulutuksen ulkopuolella. Luku on korkea muihin Pohjoismaihin verrattuna. Maaliskuussa julkaistavan nuoriso

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja, porvoolainen kaupunginvaltuutettu Anette Karlsson on pettynyt Porvoon sivistyslautakunnan päätökseen jäädä 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun ulkopuolelle. - Sosiaalisesta taustasta johtuvat erot ihmisten välillä muodostuvat hyvin varhaisessa vaiheessa elämää. Kun lapsi aloittaa koulunkäynnin, voi toisella yksilöllä olla käytössään satoja sanoja, toisella tuhansia. Aiemmin peruskoulu on kyennyt tasaamaan eroja, mutta nyt Suomen etu on Pisa-tutkimuksessa kadonnut. Laadukas varhaiskasvatus on paras keino vähentää koulutuksen ja köyhyyden periytyvyyttä, Karlsson toteaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää kokeilun 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Kunnille on avattu haku, jossa voi hakea valtionavustusta maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen järjestämiseen 5-vuotiaille. Kokeiluun on varattu yhteensä 5 miljoonaa euroa, ja sen piiriin pääsee arviolta 19 000 lasta. - Ilahduin, kun huomasin, että hallituspuolu

Rahanpuute ei saisi olla esteenä nuorten hyvinvoinnille ja terveydelle. Monessa tapauksessa näin kuitenkin on, sillä kaikilla nuorilla ei ole varaa ostaa ehkäisyvälineitä. Tilanne voi ajaa nuoren varastamaan tai harrastamaan suojaamatonta seksiä. Väestöliitto on ajanut ehkäisyn maksuttomuutta jo yli 10 vuotta. Nyt on näkyvissä merkkejä siitä, että ilmapiiri olisi kääntymässä. Porvoossa tehtiin viime vuonna päätös maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta alle 25-vuotiaille. Nyt myös Loviisalla on mahdollisuus tulla mukaan positiivisen kehityksen tielle hyväksymällä valtuutettujen Nevalainen ja Uutinen aloite (LS 19.1.) maksuttomasta ehkäisystä nuorille. Kyseessä on iso alkuinvestointi, joka todennäköisesti maksaa itsensä nopeasti takaisin, kuten kävi Vantaalla ja Raumalla. Loviisassa tehdään vuosittain noin 20 raskaudenkeskeytystä. Tutkimusten mukaan eniten raskaudenkeskeytyksiä tehdään 20–24-vuotiaille. Raskaudenkeskeytysten takana on useita syitä, joista enemmistö on sosiaalisia. Merkittävi