Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2018.

Tolkis barnen ska inte vänta längre

De svenska barnen i Tolkis har gått i barackskola sedan hösten 2013. Och när det äntligen började synas ljus i tunneln för dessa barn och deras familjer, fick vi höra att den planerade skolans byggkostnader kommer att stiga med 0,8 miljoner euro. I detta skede kan vi inte gå in för lösningar som skjuter upp tidtabellen. Tolkis barnen har blivit åsidosatta för många gånger. Det får inte fortsätta mer. Skolan måste bli klar till sommaren 2019, som planerat.

Det är viktigt att komma ihåg att nytt planeringsarbete och barackerna också kostar. Att otaliga gånger ändra på planer och skjuta upp förverkligande av fattade beslut är ohållbart. Nu måste vi bara godkänna att det kommer att betyda högre kostnader än planerat. Istället för att äventyra Tolkis skola i detta skede bör vi sikta blicken mot stadens processer och utreda vad det beror på att kostnadskalkylerna inte håller. Det är inte endast frågan om Tolkis skolan, utan fler andra projekt också. Vi måste se över till vilka åtgärder lokal…

Selvityksiä selvitysten perään

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Porvoossa on tehty ainakin seitsemän erilaista kouluverkkoselvitystä. Selvittäminen jatkuu yhä - uuden selvityksen tulisi valmistua maaliskuussa. Ymmärtääkseni kyseessä on enemmän katsaus nykytilanteeseen kuin tulevaisuuden visio. Julkisesta keskustelusta saa myös kuvan, että joidenkin päättäjien mielestä kiireelliset päätökset on jo tehty. Siitä olen eri mieltä.

Monet opettajat, oppilaat ja perheet ovat odottaneet vuosia päätöstä oman koulun tulevaisuudesta. Pohjois-Porvoon tilannetta on vatvottu lähes kymmenen vuotta. Useita selvityksiä on tehty, ja jopa esityksiä toimenpiteiksi - päätösten tekemistä on lykätty kerta toisensa jälkeen. Investointeja ei myöskään ole tehty. Koulut jätettiin roikkumaan niin sanotusti löysään hirteen.

Itäisellä alueella tilanne ei ole ruusuisempi. Sannäs skolan sai vuonna 2010 Helsingin kaupungilta käytettynä hankitun paviljonkirakennuksen, jonka lupa on jo kerran jouduttu uusimaan. Nyt aikaa on tämän vuoden loppuun. Miele…

Suomi tarvitsee vanhusasiavaltuutetun

Tutkimusten mukaan Suomi on hyvä maa vanheta. Monen ikäihmisen kokemukset, kotihoidon hätähuudot ja omaisten huolet kertovat kuitenkin toisenlaista tarinaa. Kotihoidon piirissä olevat vanhukset ovat entistä sairaampia ja huonokuntoisempia. Muistisairaudet yhdistettynä muihin sairauksiin aiheuttaa sen, että hoidosta tulee entistä työläämpää. Alkuvuodesta saimme lukea surullisia uutisia kotiinsa menehtyneestä ikäihmisestä, jonka kuoleman epäillään tapahtuneen kotihoidon laiminlyönnin johdosta.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan vanhustenhoidon yksiköissä henkilöstö on huolissaan siitä, ettei ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kotihoidossa jopa puolet työntekijöistä koki, ettei ehdi tekemään työtä kunnolla tai että joutuu ottamaan vastaan tehtäviä ilman riittäviä resursseja. Tästä huolimatta sitovia hoitajamitoituksia ei ole useista yrityksistä huolimatta saatu kirjattua lainsäädäntöön. Mitoituksista puhuminen vuodesta toiseen kuvaa sitä epätoivon tilaa, jok…

Pengabrist får inte hindra utbildning

Ifjol fick jag möjligheten att lära känna en trevlig 15-åring som gjorde sin praktik på Riksdagen. Vi diskuterade hens framtidsplaner och olika drömyrken. Diskussionen påminde mig om min egen ungdom. Alternativen var många, men däremot saknades konkret information om de olika yrkena. Är det realistiskt att förvänta sig att en 16-åring är kapabel till att välja ett yrke var hen trivs tills pensionen? Jag klarade inte av det och knappast kan alla dagens unga det heller. Som tur är det inte ett problem nuförtiden, eftersom det uppskattas att dagens unga kommer att göra sina arbetskarriärer inom flera olika yrken. Men ifall man endast har grundskoleutbildning kan man få stora problem senare i livet, eftersom forskning visar att låg utbildningsnivå ökar riskerna för arbetslöshet och fattigdom.

En femtedel av män under 25 år och över 15 procent av unga kvinnor befinner sig utanför arbetslivet och de saknar utbildning. Det är allt för många och mängden växer konstant. Snart publiceras ungdoms…

Itä-Uusimaa mukaan kehitykseen

Helsingin ja Tampereen pormestarit kiirehtivät (YLE 10.1.) niin sanotun lentoradan rakentamista. VR:n ja Finnairin toimitusjohtajat ovat pormestareiden kanssa samoilla linjoilla. Lentorata yhdistäisi Helsingin ja Helsinki-Vantaan lentoaseman pääradalle Keravan kohdalla ja siitä koko kasvukäytävälle. Matka lentokentältä Helsinkiin taittuisi 12 minuutissa. Rata kulkisi lähes kokonaan tunnelissa ja se maksaisi noin miljardin. Kyseinen hanke on tärkeä myös meille itäuusmaalaisille, sillä se on osa niin sanottua itäistä rantarataa.

Helsinki-Pietari rautatieyhteyttä on selvitetty vuonna 2008 ja ratayhteyttä on selvitetty tarkemmin Uudenmaan maakunnan alueella (Pasila-Lentoasema-Porvoo) vuonna 2013. Kyseisten selvitysten mukaan itäinen rantarata liittyisi pääradalle Keravalla ja Suomen rajalle rata kulkisi Kouvolan tai Luumäen kautta. Kustannus olisi noin kaksi miljardia euroa. Itä-Uusmaalaisten kuntien tulee tehdä yhteisrintamassa töitä alueelle tärkeän ratahankkeen edistämiseksi.

Uutta maaku…