Anette Karlsson

Vuosi 2021 oli mielenkiintoinen, mutta myös raskas. Alkuvuodesta suoritin työn ja luottamustoimien ohella korkeakouluharjoittelun Itä-Uudenmaan perheoikeudellisessa yksikössä. Harjoittelun aikana sain paljon ymmärrystä ja osaamista alueemme sosiaalipalveluista. Pidin tätä kokemusta arvokkaana myös luottamustehtävieni kannalta, vaikka en siinä roolissa ollut harjoittelun aikana. Mieltäni painoi alkuvuonna Kanteletalon tilanne. Olimme joulukuussa kirjoittaneet huolestamme paikallislehteen ja minusta tuntui, että puhuimme kuuroille korville. Vielä marraskuussa olin epävarma siitä, onko tilanteen vakavuus ymmärretty. Yhtäkkiä virkamiesjohdon suunnalta tuli esitys, että lisätilaa tarvitaan Kevätkumpuun ja ettei tilanne ole järjetstettävissä oppilaaksiottoalueita muuttamalla. Tuntui, että paino valahti pois hartioilta, asia ratkaistaan vihdoinkin. Ja niin se ratkaistiin (ja jos ei olisi virkamiesesitystä tullut, oli demariryhmä valmis asian ratkaisemaan poliittisesti ja esityksemme oli jo lä

Pitkittynyt koronakriisi on vaikuttanut syvästi lapsiin ja nuoriin. Poikkeusolot ja eristys ovat aiheuttaneet perheissä stressiä, väsymystä ja pelkoja, lisääntyneitä ongelmia ja riitoja parisuhteissa sekä taloudellista hätää. Korona-aika ja etätyö ovat lisänneet alkoholin käyttöä kotona, ja aiempi riskialtis juominen on voinut muuttua ongelmaksi. Suomessa arviolta 70 000 lapsen ainakin toisella vanhemmista on vakava päihdeongelma. Lapsella, jonka kotona läheiset aikuiset käyttävää liikaa päihteitä, on monesti kiistaton avun ja tuen tarve: kasvuympäristö saattaa olla turvaton ja epävakaa. Lapsi saattaa pelätä vanhemman terveyden ja turvallisuuden puolesta. Lisäksi hän saattaa joutua näkemään perheenjäseneen kohdistuvaa väkivaltaa tai kokea sitä itse. Jatkuva stressi voi puolestaan johtaa niin fyysisiin kuin psyykkisiinkin terveysongelmiin, jotka voivat jatkua myös aikuisiällä. Päihdeperheessä asuva lapsi joutuu usein ottamaan vastuuta asioista, jotka aikuisten tulisi hoitaa, esimerkiksi

Kunnat ovat suuren muutoksen edessä. Tammikuussa valitaan maamme ensimmäiset aluevaltuustot ja vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueelle. Eli puolet kunnan palveluista. Siirto ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kunta enää panostaisi asukkaiden hyvinvointiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa kunnan tehtävä. Uskon, että kulttuuri ja liikunta saavat muutoksen myötä isomman roolin hyvinvoinnin edistämistyössä. Hyvinvoinnin edistäminen on ennalta ehkäisevää työtä. Säännöllinen huolto on edullisempaa kuin rikkinäisen korjaaminen. Mietitään esimerkiksi autoa. Se katsastetaan säännöllisesti, jotta se pysyy kunnossa. On usein edullisempaa vaihtaa vanhat osat ehjiin ennen kuin ne hajoavat ja mahdollisesti rikkovat jotain muuta samalla. Myös ihmisistä on hyvä pitää huolta, ettemme mene rikki. Kulttuuriosallistumisella on yhteys hyvään koettuun terveyteen ja elämänlaatuun. Virikkeellinen ja innostava vapaa-ajantoiminta, kuten lu

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät maakuntavaltuutetut ja muut läsnäolijat Sosialidemokraattinen ryhmä kiittää ansiokkaasta työstä, jota Uudenmaan liitto on tehnyt ja tekee meidän uusmaalaisten hyväksi. Liitto on merkittävä edunvalvojamme ja etujemme ajaja nyt ja jatkossa. Seuraavien vuosien keskeisin asiakirja kokonaisuuden kannalta on nyt hyväksyttävä Uusimaa ohjelma. Se luo suuntaa monille tuleville yksityiskohtaisille toimenpiteille, jotka liittyvät maakuntaohjelman visioon ”Reilusti edellä”. Sitä me olemme olleet jo pitkään ja niin on syytä olla jatkossakin, jotta koko Suomi menestyy. Uusimaa-ohjelma on positiivisen kunnianhimoinen ja kattava kokonaisuus. Ohjelman toteutuksessa tulee päästä irti mahdollisesta kuntaraja-ajattelusta, sillä alueen kehittyminen ei pysähdy kuntarajalle. Junaraiteet ovat tärkeitä suonia, joiden ympärille syntyy luonnollista kasvua – kasvua, jota tulee tukea Uudenmaan kaikkiin ilmansuuntiin, vaikka itään suuntaava ratayhteys on vasta suunnittelun lähtökuopissa

Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus antaa lapsille hyvän pohjan ponnistaa elämässään eteenpäin. Perheille varhaiskasvatus on tuki ja turva työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Päiväkodissa työskentelee päiväkodin johtajan lisäksi varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja sekä lastenhoitajia. Päiväkodissa voi olla töissä myös varhaiserityisopettaja, kieli- ja kulttuuriopettaja, avustajia, harjoittelijoita, alan opiskelijoita, ruokapalvelusta vastaava henkilö ja siistijä. Varhaiskasvatushenkilökunnalla, eli heillä, jotka päivittäin opettavat, kasvattavat, hoitavat ja leikkivät lastemme kanssa, on työn vaativuuteen nähden pienet palkat. He syövät samaa ruokaa kuin lapset ja yhdessä lasten kanssa, mikä onkin arvokas pedagoginen hetki. Kyseinen ateria on heille maksullinen. Se kuitenkin tarkoittaa, ettei heillä ole lounastaukoa, joka on