Anette Karlsson

Hyvät tovert, bästa kamrater Mukavaa nähdä teidät kaikki täällä tänään. Viime kerrasta onkin jo aikaa. Menneen vuoden aikana olemme ottaneet huikean digiloikan, mutta samalla kaipuu tavata kasvotusten on lisääntynyt. Korona on vienyt paljon: ei vain sosiaalista kanssakäymistä ja hyvinvointia, vaan myös aikaa ja palstatilaa. Pandemian alle on hautautunut historiallisia saavutuksia. Saavutuksia, jotka me sosialidemokraatit olemme – haastavista ajoista huolimatta – vieneet maaliin. Parikymmentä vuotta yritettiin, ja nyt Sanna Marinin johtama hallitus onnistui: sote-uudistus on tehty ja sen myötä hyvinvointivaalit ovat ovella. Aluevaalit ovat meille demareille, ja erityisesti meille demarinaisille, tärkeät vaalit. Aluevaaleissa meidän pitää puhua siitä, että jokaisen tulee päästä ajoissa hoitoon. Se tarkoittaa maksuttomia ja kohtuuhintaisia palveluita, mutta myös sitä, että palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Terveysasemien ja –pisteiden tulee sijaita hyvien kulkuyhteyksien varrella, j

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus vaikuttaa sote-järjestöjen toimintaan. Toimintaympäristön muutos haastaa järjestöt rakentamaan yhteistyötä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Järjestöjen toiminnalla edistetään ja vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Järjestöjen toiminta täydentää julkisia palveluita. Järjestöjen tarjoama tuki voi olla esimerkiksi osa palveluketjua tai -kokonaisuutta. Järjestöjen toiminnan tukeminen on myös jatkossa kuntien vastuulla, koska hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhä edelleen myös kuntien vastuulla. On tärkeää, että toimintatavoista sovitaan yhdessä hyvinvointialueen kanssa niin, etteivät järjestöjen toimintamahdollisuudet vaarannu muutosvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tilojen käytön varmistamista, järjestöavustuksien turvaamista sekä kuntien ja hyvinvointialueiden välisestä työnjaosta sopimista. Esitän, että Porvoo laatii yhdessä tulevan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kans

Reformen av social- och hälsovården samt räddningsväsendet påverkar social- och hälsovårdsorganisationernas verksamhet. Förändringen i verksamhetsomgivningen utmanar organisationerna att bygga samarbete med välfärdsområdena och kommunerna. Med organisationernas verksamhet främjas och stärks invånarnas välfärd, hälsa och trygghet. Organisationernas verksamhet kompletterar de offentliga tjänsterna. Det stöd som organisationerna erbjuder kan vara exempelvis en del av en servicekedja eller –helhet. Att stöda organisationernas verksamhet kommer också i fortsättningen att vara kommunernas ansvar, eftersom också främjandet av välfärd och hälsa fortsättningsvis är på deras ansvar. Det är viktigt att man kommer överens om verksamhetspraxis tillsammans med välfärdsområdet så att inte organisationernas verksamhetsmöjligheter riskeras i brytningsskedet. I praktiken betyder detta bland annat att säkra användning av utrymmen, garantera organisationsunderstöd samt besluta om kommunernas och välfärdso

Äitini voi arviolta jäädä eläkkeelle samaan aikaan kun poikani aloittaa koulun. Juttelimme miltä tulevaisuus silloin näyttää ja miten äitini voi olla läsnä pienen koululaisen elämässä. Samalla äitini kertoi huolestaan: eläke tulee olemaan pieni. Monen eläkeläisen keskimääräinen toimeentulo on parantunut viime vuosina mm. palkkojen kasvun ja työurien pidentymisen myötä, siitä huolimatta suuren eläkeläisjoukon pienituloisuus ja suoranainen eläkeköyhyys on laaja epäkohta yhteiskunnassamme. Eläkeläisten tuloista julkisuudessa puhuttaessa jaamme usein ihmiset pieni-, keski- ja suurituloisiin eläkeläisiin. Suurpiirteinen jako ei kuitenkaan aina kohtaa ihmisten kokemaa todellisuutta. Pienituloisista eläkeläisistä puhuttaessa tarkoitetaan usein vain kansaneläkettä ja takuueläkettä saavia. Työeläkkeen saajia pidetään helposti keskituloisina, vaikka yli puolella miljoonalla eläkkeensaajista työeläke on bruttona alle 1400 euroa kuukaudessa. Moni heistä kokee, että työeläke ei tahdo riittää koko a

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat Alkuun haluan kommentoida valtuutettu Grönmanin kommentteja Gammelbackan tulevaisuudesta. Kokoomukselta näyttää unohtuvan kaikki muut palvelut, jotka hyvinvointi- ja sivistyskeskukseen pitäisi koulun lisäksi yhdistää. Hevonen joka juoksee laput silmillä etenee kovaa, mutta radan ulkopuolinen maailma jää siltä pimentoon. Näyttää siltä, että Kokoomus ei ymmärrä kaikkia niitä synergiaetuja joita saadaan kun rakennetaan kokonaisuuksia, jonne sijoitetaan sivistyspalveluja (koulun lisäksi esim. kirjasto) ja hyvinvointipalveluja (nuorisotilat ja järjestöjen kokoontumispaikat). Lisäksi Gammelbackan sydämessä on kauppa, apteekki, posti ja muita palveluita jotka on hyvä pitää samassa yhteydessä hyvinvointi- ja sivistyskeskuksen kanssa. Mitä maapohjaan tulee, on kaikki mahdolliset riskit kartoitettava. Itse en ole maapohjan asiantuntija, enkä ole edes ensisijaisesti ajatellut, että uusi keskus olisi Peipon koulun nykyisellä tontilla vaan

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat Tänään olemme kokoontuneet vuoden tärkeimmän päätöksen eteen - nimittäin hyväksymään tulevan vuoden talousarvion. Tänään määritellään se suunta, minne Porvoo tulevana vuonna menee.  Edessä on suuria muutoksia, muun muassa hyvinvointialueiden perustamisen myötä. Monet tärkeät tehtävät, kuten sivistys ja kulttuuri, hyvinvoinnin edistäminen sekä lähiympäristön kehittäminen, jäävät uudistuksen jälkeen kuntaan. Kaupunginhallituksessa päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että Kanteletalon yhteyteen tilataan lisätilaa - ihan kuten vaadimme jo joulukuussa 2020 sivistyslautakunnan ja jaostojen puheenjohtajien kanssa. Minä uskon Porvoon tulevaisuuteen ja siihen, että aktiivisesti kaavoitettava alue - Kevätkumpu - kasvaa. Näihin ennustuksiin olisi pitänyt uskoa kun Kantele-taloa suunniteltiin. Valitettavasti niin ei tehty, vaan lähdettiin eurot silmillä leikkaamaan tilaohjelmasta - tätä laskua maksamme tänään. Siksi oli erittäin tärkeää, e

Terveiset kaupunginhallituksen talousarviokokouksesta. Tänään oli erityisen pitkä kokous, aloitimme puoli kolmen aikaan, ja valmista tuli noin 23.00 aikaan. Tämä taisi olla pisin talousarviokokous, jossa itse olen ollut mukana. Esityksiä oli alkujaan listassa vajaa 100, suurin osa poliittisten tahojen esityksiä, loput viranhaltijoiden täydennyksiä talousarviokirjaan, jonka kaupunginjohtaja julkaisi lokakuussa. Monessa asiassa löytyi yksimielisyys, mikä kertoo siitä, että meillä on hyvä tiimi, vaikka porukka onkin vaihtunut viime kaudelta. Äänestyksiin päästiin myös, mikä oli hyvä asia - tuo paremmin esille kuntalaisille, millaista politiikkaa päättäjät ja puolueet tekevät. Aluksi haluan iloita siitä, että olemme yksimielisesti päättäneet, että Kanteletalon yhteyteen tulee moduuli-tilat. Äänestys käytiin siitä, kuinka suuri tila sinne tulee. Vaihtoehto joka sai 10 ääntä, myös minun oli se, että luokkatiloja tulisi olla 8 + tarvittavat lisätilat (sosiaaliset ja muut). Rahat myös laitetti

Ennalta ehkäisevä työ, tuo aktiivisesti käytetty ja toistettu sana. Uskon jokaisen ajattelevan, että ennaltaehkäisevä työ on kannattavampaa kuin isojen ongelmien korjaaminen. Ajatellaan nyt esimerkiksi autoa: sitä huolletaan, pestään ja katsastuksessa varmistetaan, että kaikki on kunnossa. On usein edullisempaa vaihtaa vanhat osat ennen kun ne hajoavat käsiin ja mahdollisesti rikkovat jotain muuta samalla. Sama pätee myös meihin ihmisiin. On järkevämpää pitää meistä huolta, jotta isoja ongelmia ei synny. Miksi sitten ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen on niin vaikeaa? Eikö kaikille ole selvää, että tarve korjaaville toimille ei poistu salamaniskussa, vaan kyse on pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta valinnasta, joka johtaa ajan kanssa taloudellisiin ja hyvinvoinnillisiin säästöihin. Aloitin viime syksynä sosiaalityöntekijän opinnot Helsingin yliopistossa. Opintojen aikana olen saanut päivitettyä tietoa sosiaalialan haasteista, mutta myös toivoa työn tarjoamista mahdollisuuksis

Lapsi viettää koulussa suuren osan ajastaan. Koulu ei ole vain paikka, jossa opitaan lukujärjestyksen mukaisia aineita. Koulussa opitaan paljon muutakin, kuten sosiaalisia taitoja. Viime aikoina muun muassa lasten ja nuorten tunnetaitojen vahvistaminen on saanut ansaittua huomiota. Tutkimukset osoittavat, että tunnetaitojen puute on usein taustatekijänä kouluväkivaltatapauksissa. Pelko ei kuulu lapsuuteen. Meidän tulee ryhtyä kaikkiin toimiin päiväkoti- ja kouluväkivallan kitkemiseksi yhteiskunnastamme. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen varhaiskasvatukseen ja koulupolkuun. Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä koulutus, kulttuuri ja liikunta tulevat olemaan tulevaisuuden kuntien ytimessä. Viime valtuustokaudella Porvoossa panostettiin koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Samalla linjalla tulee jatkaa myös tulevalla kaudella. Toinen keskeinen kysymys on opetustilojen tarkoituksenmukaisuus. Kevätkummun sivistyskeskus on osoittautunut liian pieneksi. Lisätila tarvitaan ja a

Terveiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalta. Viime viikolla kaupunginjohtaja julkaisi talousarvioesityksen vuodelle 2022. Esitys löytyy täältä . Valtuusto ja kaupunginhallitus on käsitellyt asiakirjaa infomaisesti ja keskustelevasti. Ensimmäiset poliittiset päätökset tehdään ensi viikon maanantaina kaupunginhallituksessa. Silloin äänestetään poliittisten ryhmien muutosesityksistä (tuttuun tapaan niitä on taas tulossa). Kaupunginhallituksen esitys käsitellään vielä (17.11.) valtuustossa, siellä talousarvio myös hyväksytään. Kaupunginjohtaja ei esitä veronkorotuksia, mutta talousarviosta ilmenee, että Porvoon taloudellinen tilanne muuttuu epävarmemmaksi vuoden 2023 jälkeen, kun sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle. Siksi kaupunginjohtaja esittää muun muassa 100 miljoonan euron investointikattoa valtuustokaudelle. Se tarkoittaisi sitä, että jotkut kaupungin kehityksen kannalta tärkeät hankkeet eivät etene lähivuosina, vaan siirtyvät eteenpäin kauden loppupuolelle tai seuraa