Anette Karlsson

Det finns över en miljon seniorer i Finland. Ålderdomen för ofta med sig sjukdomar och funktionsnedsättningar, vilket betyder att behovet av tjänster ökar. Äldreomsorgens syfte är att trygga åldringarnas välfärd och tillgång till social- och hälsovårdstjänster. En utredning vid Institutet för hälsa och välfärd (2014) visar att Finland är ett bra land att åldras i. Seniorerna är rörligare och aktivare längre än tidigare och livslängden ökar. Tyvärr finns det också missförhållanden inom äldrevården – situationen bör åtgärdas så fort som möjligt. Vi har läst om åldringar som är tvungna att ligga med smutsiga blöjor i sängen fler timmar, om åldringar som inte har möjlighet att få vara utomhus och om skötare inom äldreomsorgen som bränner ut sig, eftersom de har för mycket jobb. Jag har vänner som jobbar inom hemvården och de har berättat att de har ibland inte tid att ens äta lunch. Det är tungt att jobba närmare åtta timmar utan att få äta något. Därtill har arbetsledningen ibland bo

Itäisen Uudenmaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen tulevaisuus ei vieläkään ole ratkaistu. Kaksikielisellä Itä-Uudellamaalla tarvitaan laadukasta suomen- ja ruotsinkielistä toisen asteen ammatillista koulutusta. Toimivan ratkaisun saavuttaminen vaatii alueen kuntapäättäjiltä kykyä hahmottaa kokonaisuus, kieliryhmien erottelun sijaan. Itä-Uudenmaan kuntien tulee perustaa uusi kaksi- tai kolmikielinen koulutuksenjärjestäjä, jonka alaisuudessa on kaikki itäuusmaalaiset oppilaitokset (Point College, Inveon ja Porvoon Amisto). Näin alueen kolmen parhaan ammatillisen oppilaitoksen voimavarat saadaan yhdistettyä yhdeksi vetovoimaiseksi ja laadukkaaksi kokonaisuudeksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksen (2016) mukaan 9. luokkalaisille tärkeimmät opiskelupaikan valintakriteerit ovat alan kiinnostavuus ja mahdollisuudet jatko-opintoihin, halu päästä hyväpalkkaiseen työhön, oma kunnianhimo ja halu menestyä. Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opetustarjontaa on jatkuvast

Tutkimusten (2016) mukaan ulkonäkö vaikuttaa politiikassa pärjäämiseen. Tampereen yliopiston puheviestinnän professori  Pekka Isotaluksen  mukaan ihmiset ovat valmiimpia äänestämään henkilöä, jota he pitävät miellyttävän näköisenä. Media-aikana ulkonäön merkitys on kasvanut. On nähtävissä, että vuosikymmenien aikana poliitikkojen ulkonäkö on muuttunu ja he ovat yhä viehättävämpiä. Nuoret naiset, kuten  Susanna Koski  ja  Li Andersson  ovat saaneet paljon mediahuomiota heidän ulkonäköönsä liittyen.  Valitettavasti monessa tapauksessa median keskittyminen ulkonäköön vie erityisesti naispoliitikoilta uskottavuutta ja myös huomiota asioilta, joita he haluaisivat nostaa esille. Naispoliitikoilta vaaditaan julkisuudessa melko paljon – heidän pitää olla hyviä johtajia, hyviä jätkiä, hyviä äitejä ja lisäksi heidän tulee olla naisellisia määrättyyn rajaan asti. Heillä tulee myös olla kokemusta, mutta ei liikaa. Naisten määrä politiikassa on lisääntynyt, ja naisia on Suomessa ollut merkit

Nordiska rådets utskott för tillväxt och utveckling i Norden besökte Färöarna i slutet av juni. Vi fick möjlighet att bekanta oss med det lokala näringslivet, speciellt fiskindustrin och turismbranschen. Industrierna är de största sysselsättarna i regionen och Färöarnas sysselsättningsgrad är 82 procent. Finlands regering har som målsättning att under denna valperiod höja sysselsättningsgraden till 72 procent. Staten och kommunerna måste vidta åtgärder som både stöder sysselsättning och innovativa lösningar, som följer globalt växande trender. Vi östnylänningar kunde ta modell av Färöarnas satsningar på den internationella turismen. Till exempel Borgå och Lovisa har mycket gemensamt med det exotiska turistmålet, Färöarna. Båda har vacker natur, havsvyer, skärgård, delar av gamla staden samt små butiker, där man kan köpa hantverk och ekologiska produkter. Östra Nylands kommuner har ypperliga möjligheter att öka sysselsättningen i regionen genom att satsa på turism. År 2012 hade

Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta vieraili kesäkuun lopussa Färsaarilla. Pääsimme tutustumaan paikalliseen elinkeinoelämään, erityisesti turismiin ja kalastukseen. Alat ovat Färsaarten suurimmat työllistäjät ja alueen työllisyysaste onkin 82 prosenttia. Suomen hallitus on asettanut tälle vaalikaudelle 72 prosentin työllisyystavoitteen. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä valtiolta että kunnilta määrätietoisia työllisyyttä lisääviä toimia ja tulevaisuuden trendejä tunnistavia innovatiivisia ratkaisuja. Me itäuusmaalaiset voisimme ottaa mallia Färsaarten panostuksesta kansainväliseen matkailuun. Esimerkiksi Porvoolla ja Loviisalla on paljon yhteistä eksoottisen turistikohteen, Färsaarten kanssa. Molemmissa on kaunis luonto, merimaisema, saaristo, vanhaa kaupunkia ja pieniä puoteja, joissa myydään käsitöitä ja ekologisia tuotteita. Itä-Uudenmaan kunnilla on erinomaiset mahdollisuudet edistää alueen työllisyyttä panostamalla turismiin nykyistä enemm