Anette Karlsson

Pari vuotta sitten kolme herraa löivät kättä päälle, että nyt rakennetaan maakunta-terveysbisnes-uudistus. Se törmäsi viime juhannuksena perustuslakiin, jonka jälkeen sitä viilattiin vähän ja laitettiin lausuntokierrokselle. Loviisan, Lapinjärven ja Porvoon lausunnot olivat kriittisiä, kuten myös miltei kaikkien muiden. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri totesi lausunnossaan, että lakiesityksestä voisi seurata, että Uudenmaan maakunta olisi pakotettu lopettamaan toiminnan Hyvinkään, Lohjan, Raaseporin ja Porvoon sairaaloissa, koska niissä loppuisi päivystystoiminta kokonaan. Porvoon sairaalan päivystys palvelee tällä hetkellä noin 15 000 asukasta vuodessa. Alueen kaikkien asukkaiden terveys, ja jopa henki, on vaarassa, jos sairaala menetetään. Porvoon sairaalaa on puolustettava! Ylen tekemässä selvityksessä Uudenmaan kunnanjohtajat arvioivat, että suuret kunnat ja erityisesti pääkaupunkiseutu ovat niin sanotusti “voittajia”. Asukasrikkaille sekä hyväosaisten ja maksukykyisten suo

Porvoon Länsirannan keskivaiheille (Kultalistakadun varrelle) suunnitellaan kaavoituskatsauksen mukaan kymmenryhmäistä, eli 240 hoitopaikan päiväkotia. Kyseessä on marraskuun valtuustossa keskustelua herättänyt päiväkoti Metsätähti - Skogsstjärnan (entinen Näsin päiväkoti). Porvoon vuoden 2018 talousarvion mukaan sivistysverkkoselvityksen yhteydessä selvitetään voiko päiväkoti toimia yksityisenä palvelusetelipäiväkotina ja voitaisiinko investointi tehdä ulkopuolisella rahoituksella. Silloin demariryhmä esitti, että päiväkotia ei toteuteta yksityisenä päiväkotina ja että sivistyslautakunta vielä tarkastelee päiväkodin kokoa ja selvittää alueen vuorohoitotarpeen. Valitettavasti valtuuston enemmistö ei ollut samaa mieltä - näin ollen kaupungin suurimman päiväkotiyksikön suunnittelu etenee kaavoituksessa ja päätöksen mukaan yksityisen toimijan etsiminen on virkamiesten työlistalla. Jatkossakin kaupungilla on vain yksi vuoropäiväkoti Toukovuoressa. Tällä hetkellä Porvoossa on yhdeksän yksit

Hyviä uutisia Ihmettelevä (UM 10.2.). Kansalaisaloite maksuttomasta toisesta asteesta on kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta ja asia etenee eduskuntaan. Toivottavasti toinen aste saadaan aidosti maksuttomaksi jo tämän hallituskauden aikana. Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen raportin mukaan oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen nostaisi merkittävästi toisen asteen tutkinnon suorittavien osuutta ikäluokasta ja se olisi suoraviivainen, hyvin kohdentuva sekä kustannustehokas tapa parantaa koulutuksen ulkopuolelle jäävien työmarkkina-asemaa. Tällä palstalla on valitettavasti liikkunut väärää tietoa yleisen oppivelvollisuusiän pidentämisestä, siksi avaan asiaa hieman. Kyseessä ei ole perusopetuksen jatkaminen muutamalla vuodella, vaan keino varmistaa, että jokainen nuori aloittaa toisen asteen opinnot tai osallistuu niihin valmentavaan koulutukseen. Yleisen oppivelvollisuusiän pidentäminen sisältää myös oppisopimuskoulutuksen. Viime vuonna peruskoulun päättäneistä 97 prosenttia sai

Perusopetuslain mukaan jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Koulujen tulee huolehtia kouluyhteisön turvallisuudesta ja kaupungin on tuettava opetushenkilöstöä tässä tehtävässä. Porvoo on järjestänyt koko kaupungin henkilöstölle suunnattuja hätäensiapu- ja EA1 koulutuksia. Yhteen koulutuskertaan mahtuu maksimissaan 16 osallistujaa ja hätäensiapukortti on voimassa 3 vuotta. Porvoossa on paljon opetushenkilöstöä ja olisi tärkeää varmistaa, että koko opetushenkilöstön hätäensiapuosaaminen on ajan tasalla. Pääosa koulutapaturmista on lieviä, jolloin opettajan, terveydenhoitajan tai muun aikuisen antama ensiapu on ainoa tarvittava apu ja hoito. Koulussa on kuitenkin oltava ensiapuvalmius myös vakavien tapaturmien varalta. On todettu, että henkilöt, jotka ovat harjoitelleet ensiapua, ovat valmiimpia toimimaan omaksumiensa mallien ja mielikuvien mukaisesti kuin taitoja harjoittamattomat. Opettajien ja muun henkilökunnan ensiaputaitojen lisääminen on yksi tärkeä teki

Enligt lagen om grundläggande utbildning har alla barn rätt till en trygg inlärningsmiljö. Skolorna bör ta hand om skolgemenskapens säkerhet och staden måste stöda undervisningspersonalen i denna uppgift. Borgå stad har ordnat första hjälpen- och EA1-utbildningar till hela stadens personal. Högst 16 personer ryms med på ett utbildningstillfälle. Kortet som bevisar att man gått utbildningen är tre år i kraft. I Borgå finns det mycket undervisningspersonal och det skulle vara viktigt att se till att deras första hjälpen kunskaper är uppdaterade. Största delen av olyckorna som sker i skolan är lindriga och då räcker det med lärarens, hälsovårdarens eller någon annan vuxens första hjälpen behandling. Men skolorna måste också vara beredda på att agera ifall allvarligare olyckor sker. Forskningsresultaten i saken tyder på att personer som har övat på första hjälpen är bättre och snabbare på att agera än personer som inte övat på första hjälpen. Lärarnas och övrig undervisningspersonalens för

Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat – tästä on valitettavasti tullut Suomen uusi motto. Tuoreen selvityksen mukaan pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viimeisten vuosien aikana ja eriarvoisuus on lähtenyt kasvuun. Selvityksessä ilmenee, että edellisellä hallituskaudella (2012-2015) sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia, kun taas tällä hallituskaudella on valittu vastakkainen suunta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi viime vuonna Ylen keskusteluohjelmassa, että hallituksen politiikka on kasvattanut tuloeroja. Politiikan suuntaa ei kuitenkaan muuttunut. Sipilän, Orpon ja Sinisten hallituksen talousarvio vuodelle 2018 leikkaa pienituloisimmilta noin 37 euroa ja lisää suurituloisimpien tuloja noin 400 eurolla. Hyvinvointivaltiota on nakerrettu reunoista ja yhteiskuntamme jakautuu yhä selvemmin hyvin- ja pahoinvoiviin kansalaisiin. Hieman alle viidennes suomalaisista jättää ainakin joskus lääkkeitä ostamatta tai muita hoitoja käyttämättä niiden kust

”Klä på dig, gå till toaletten, vänta en stund” – Som värst kan de här orden vara de enda småbarnspedagogerna hinner säga till barnen under en dag. Det gör mig ledsen, men också arg. Kvalitativ småbarnspedagogik innebär alltför ofta istället bevaring av barn, där vardagen är en kontinuerlig kamp för överlevnad. Regeringen Sipilä har gjort det svårare för småbarnspedagogerna att förverkliga en kvalitativ småbarnspedagogik i takt med att verksamhetens pedagogiska krav har stigit och kunskapskraven har ökat. ”Två barn, en plats.” Så beskriver direktörer för småbarnspedagogik läget efter att rätten till den subjektiva dagvården slopades. Enligt statsrådets utredning (2017) finns det mer deltidsbarn, mer barn per vuxen samt mer stora och blandade barngrupper. I en grupp med tjugo barn kan det finnas barn som är under 3 år, barn mellan 3-5 år, förskolebarn och barn med special behov. Oroligheterna har ökat och ljudnivån har stigit. I utredningen framkom också att grupper som fungerar i samma

”Pue päälle, mene vessaan, odota hetki” – joskus nämä ovat ainoat sanat, jotka varhaiskasvatuksessa työskentelevä aikuinen ehtii päivän aikana sanoa lapselle. Tämä tekee minut surulliseksi, mutta myös vihaiseksi. Laadukas varhaiskasvatus on muuttunut lasten säilömiseksi, arki on jatkuvaa selviytymistä. Maan hallituksen toimesta mahdollisuudet laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseen on kavennettu samaan aikaan kun toiminnan pedagogisia vaatimuksia ja henkilöstön osaamisen vaatimuksia on lisätty. ”Kaksi lasta yhdellä paikalla” - näin varhaiskasvatusjohtajat kuvailevat tilannetta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen jälkeen. Valtioneuvoston selvityksen (2017) mukaan suomalaisissa päiväkodeissa on tänään enemmän osa-aikaisia lapsia, enemmän lapsia per hoitaja sekä isot ja moninaiset lapsiryhmät. Parinkymmenen lapsen ryhmässä saattaa olla yhtäaikaisesti alle 3-vuotiatia, 3-5-vuotiata, eskarilaisia ja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Levottomuus on lisääntynyt ja melutas